Ritva Leinonen Taiteilijaseuran kunniapuheenjohtajaksi

Lahden Taidelainaamon kesäkuun kuukauden taiteilijaksi on kutsuttu pian 70 vuotta täyttävä kuvataiteilija Ritva Leinonen.

Kiitoksena ansioituneesta elämäntyöstä kuvataiteilijana sekä lahtelaisen ja suomalaisen kuvataiteen eteen tehdystä merkittävästä työstä pedagogina ja aktiivisena yhdistystoimijana, Lahden Taiteilijaseura ry nimittää kuvataiteilija Ritva Leinosen Lahden Taiteilijaseura ry:n Kunniapuheenjohtajaksi.

Kuvataiteilija Ritva Leinonen debytoi taiteilijana Lahdessa 1964. Siitä lähtien Leinosen näyttely- ja projektitoiminta on ollut aktiivista niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Taidemaalariliiton jäsen Leinonen on ollut vuodesta 1973 ja Lahden Taiteilijaseuran jäsen Leinonen on ollut vuodesta 1964, hallituksen jäsen vuosina 1967-77, varapuheenjohtaja vuodet 1975-77 ja puheenjohtaja 1978. Hallituksen jäsenenä hän on ollut jälleen vuodesta 2006 lähtien ja edelleen. Ritva Leinosen teoksia on lukuisissa julkisissa kokoelmissa ja näyttelyitä on nähty kotimaan lisäksi aina Puolasta Mosambikiin.

Leinosen pitkän aktiivisen taiteilijan, pedagogin ja yhdistysaktiivin uran jättämä perintö Lahden kaupungille ja jälkipolville on monipuolisuudessaan ainutlaatuinen. Leinosen silmin Lahti oli aikoinaan ja on edelleen vilkas ja aktiivinen kuvataidekaupunki. Kun Taideoppilaitokset (nykyinen Lamk:n Muotoilu- ja Taideinstituutti) useiden tahojen tahdosta ja yhteistyöllä vuonna 1971 perustettiin, Leinonen kutsuttiin tunti-opettajaksi. Oppilaitosten alkuaikaa Leinonen kuvailee hyvin Bauhaus‒henkiseksi, energiseksi ja innostavaksi. Koko Taideoppilaitosten elinkaaren kokeneena, Leinonen on nähnyt kuinka nykyisen jättikonsernin mukanaan tuoma hallinnointi on jyrännyt alleen koulutuksen perusasiat. Itse opettaminen ja työskentely opiskelijoiden kanssa säilyi silti innostavana, aina lehtorin virasta eläkkeelle siirtymiseen saakka vuonna 2006. Vuosina 1979-82 Leinonen työskenteli myös Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa.

Kansainväliset verkostot ja etenkin Pariisissa vietettyjen lukuisten vierailujen ja residenssiaikojen vaikutuksen Leinonen kokee yhdeksi työskentelynsä kantavaksi voimaksi. Kansainvälisyyteen Leinonen on kannustanut myös opiskelijoitaan omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään.
Taiteilijana Leinonen ei ole hiljentänyt tahtia, vaan merkittävä kansainvälinen näyttelytoiminta ja oman kaupungin taiteen edistämistyö on jatkunut ja jatkuu edelleen. Muiden muassa 2010 Lahdenkin Taidemuseossa nähty kansainvälinen ja arvostettu näyttely ”Travelling letters” on Leinosen yhdessä kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa ideoima, organisoima ja kuratoima.
Lahdessa Leinosen teoksia tullaan näkemään elokuussa galleria Aila Seppälässä ja suunnitelmissa siintää Baltia.

Kukkatervehdys sai nimekkäät tukijat

Toukokuun viimeisenä päivänä luovutettiin maamme eturivin kuvanveistäjien sekä taidevaikuttajien vetoomus Liisa Ruusuvaaran Kukkatervehdys-teoksen puolesta. Vetoomus muistuttaa, että säilytettäväksi päätetty Kukkatervehdys-teos on suunniteltu kiinteäksi osaksi sairaalan aukiota ollen yksi aikakautensa edustavimmista paikkaansa suunnitelluista julkisista taideteoksista.

Kukkatervehdys sai valmistuttuaan paljon myönteistä huomiota ja sen todettiin onnistuneesti elävöittävän Kaupunginsairaalan edustaa. Vuonna 1973 valmistunut teos oli yleisen taidekilpailun voittajatyö. Kilpailun tuomaristossa Suomen kuvanveistäjäliittoa edustivat kuvanveistäjä-akateemikko Oskari Jauhiainen ja kuvaveistäjä Kari Juva.

Vetoomuksen allekirjoittajat toivovat taideteoksen saattamista arvoiseensa kuntoon niin, että lahtelaiset ja Lahden kaupunginsairaala voivat jälleen olla iloisia ja ylpeitä omistamastaan valtakunnallisesti merkittävästä veistoksesta.

Vetoomuksen vastaanottavat Lahden kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Maritta Vuorinen sekä kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Ulla Koskinen-Laine.

Vetoomuksen allekirjoittajat:

Outi Heiskanen, Kuvataiteilija-akateemikko
Anna-Kaisa Ant-Vuorinen, Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Kaarina Kaikkonen, kuvanveistäjä-taiteilijaprofessori
Antero Toikka, kuvanveistäjä
Kari Cavén, kuvanveistäjä
Martti Aiha, kuvanveistäjä
Matti Nurminen. kuvanveistäjä
Outi Kirves, taidegraafikko
Olavi Lanu,kuvanveistäjä-professori
Tarja Lanu, taidemaalari
Reino Hietanen, taidemaalari-professori
Matti Koskela, kuvataiteilija-professori
Antti Salokannel, yliopettaja, taidegraafikko
Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
Ritva Leinonen, Lahden taiteilijatalosäätiön puheenjohtaja, kuvataiteilija
Mauno Hartman, kuvanveistäjä-professori
Kalle Mustonen, Kauno ry: puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Tiina Salmi,Lahden taidegraafikoiden puheenjohtaja, taidegraafikko
Lasse Lasheikki, kuvataiteilija
Elisa Lientola, Lahden taiteilijaseuran puheenjohtaja, kuvanveistäjä
Satu Loukkola,kuvanveistäjä
Ville Kujala, Lahden valokuvataiteen puheenjohtaja, valokuvaaja
Pekka Syrjälä, kuvanveistäjä

Vetoomus luovutettiin 31.5.2012 klo 16, osoitteessa Vesijärvenkatu 11.

Ehdota vuoden nuorta lahtelaista 2012

Lahti-seura yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa jakaa jälleen Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen.  Lisätietoja seuran täällä, joiden kautta voi jättää myös oman ehdotuksensa. Ehdotuksia perusteluineen voi lähettäää 31.5. asti. Tunnustuksen julkistamisaika- ja paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan elokuvateatteri Kino Iiriksen leffalippuja.

Tunnustus jaettiin vuonna 2010 ensimmäisen kerran ja se on tarkoitus myöntää vuosittain henkilölle tai ryhmälle, joka tuoreella, ennakkoluulottomalla ja yritteliäällä otteella on esimerkkinä ja eduksi Lahdelle.

Vuonna 2010 raati valitsi mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ehdokasjoukosta Vuoden nuori lahtelainen -tunnustuksen saajaksi a capella-yhtye Enchantin. Tunnustus jaettiin Lahden stadionilla kesäkuussa ennen FC Lahti-JJK-ottelun alkua.
Vuonna 2011 valittiin meloja Pauliina Polet, jolle tunnustus jaettiin Salpausselän koulun urheilupäivänä satojen oppilaiden läsnäolessa koulun auditoriossa 31.8.2011.

Tunnustusten saajille lahjoitettiin yhteistyöyritysten myöntämä stipendi. Raatiin kuuluivat Lahti-seuran, Osuuskauppa Hämeenmaan ja Päijät-Hämeen Osuuspankin edustajat.

Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin muotinäytökset

Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin Muoti- ja vaatetussuunnitteluosasto järjestää
kaksi muotinäytöstä Helsingissä ja Lahdessa toukokuussa 2012.

Lahden näytös Lahden Jazztorilla  26.5.2012 klo. 13.00 & 15.00

Helsingin näytös Tulli- ja pakkahuoneella 22.5.2012 klo. 17.00 & 19.00 Näytös on osa Helsinki Design Weekin Muotiviikkoa.
Lahden näytös toteutetaan Lahden Muotoilu- ja taideinstituutin Future Lab -hankkeeseen liittyen osana World Design Capital tapahtumia Lahden Jazztorin Soul of Design -muotoilutapahtuman yhteydessä.

Näytöksessä esiintyvät tänä vuonna valmistuvat nuoret suunnittelijat omilla lopputyömallistoillaan sekä muut Muoti- ja vaatetussunnitteluosaston opiskelijat
omilla asukokonaisuuksillaan. Vapaa pääsy.

Sauli Niinistö Karjalaisten kesäjuhlien suojelijaksi

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lupautunut Karjalaiset kesäjuhlat 2012 -tapahtuman suojelijaksi.

Karjalan Liiton vuotuista, valtakunnallista  suurjuhlaa vietetään 15.-17.6.2012 Lahdessa.  Se on yksi Lahden WDC–muotoilukaupunkivuoden näkyvimmistä yleisötapahtumista.  Kolmen päivän aikana eri puolilla kaupunkia järjestettäviin tilaisuuksiin odotetaan kaikkiaan  15 000–20 000 karjalaisen kulttuurin ystävää Suomesta ja myös ulkomaisia osanottajia. Karjalaiset kesäjuhlat järjestetään nyt  64. kerran.

Juhlien teemaa, kädentaitoja esitellään lukuisissa näyttelyissä, muotoiluseminaarissa, karjalaisessa kylässä ja karjalaisella torilla. Juhlaviikonlopun ohjelmatarjonnassa läpivalaistaan karjalaisia heimopiirteitä. Ohjelmistossa on konsertteja, tanssia ja urheilua sekä historiaseminaareja. Hengellisiä tilaisuuksia  järjestetään sekä luterilaisessa että ortodoksikirkossa. Tapahtumarikkaan viikonlopun päättää  Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan tahdittama juhlakulkue halki isäntäkaupungin sekä arvokas päiväjuhla jäähalli Isku Areenassa.

Karjalan Liitto ry on kulttuurijärjestö, joka ylläpitää ja vaalii karjalaista kulttuuria. Vuonna 1940 perustettuun liittoon ja sen jäsenseuroihin kuuluu yli 40 000 jäsentä.