Sunnuntaina 1.4. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry. järjestää elokuvateatteri Kino Iiriksessä (Saimaankatu 12) elokuvaillan jossa näytetään rautatieaiheisia lyhytfilmejä. Tapahtuma on osana Kinos-elokuvafestaria.
Tapahtumaan vapaa pääsy.

Ohjelma 1.4.

Näytös 1, Matkustajia ja ajankuvia, kello 14.00, 52min
Suuri junaryöstä – The Great Train Robbery 1903
Topparoikka ry:n esittely
Radanrakentajien hautausmaa 2010
Yöjuna 1966
Junamatkan hurmaa 1968

Näytös 2, Ammattikuvan muutos, kello 15.20, 59 min
Kouvolan Miesten kyydissä 1950
Selvä junalle 61 1955
Ruokatunti 1975
Terveisiä Pasilan Konepajalta 1991
Oliko Ilmalaan menijöitä 2002

Näytös 3, Katoava aika harrastajan silmin, kello 16.40, 84 min
Höyryvetureiden viimeiset työvuodet Suomessa 1968-1975 (pätkiä)
Schwatzkopfin Hv:llä Karjaalta Hankoon
Vanhat Höyryt (pätkiä)
Suomessakin höyryää (pätkiä)

Lahdessa ensi viikonloppuna järjestettävillä Keräilykuume – Antiikki- ja Keräilymessuilla keräilijät ja alan asiantuntijat kohtaavat. Kuudetta kertaa järjestettävien messujen näytteilleasettajiksi saapuu keräily- ja antiikkialan ammattilaisia, antiikkiliikkeitä, antikvariaatteja ja keräilijöitä ympäri Suomea.

Näytteillä ja myynnissä on runsas kattaus vanhaa ja nostalgista, keräilyllisesti mielenkiintoista tavaraa antiikista retroon ja talonpoikaisesta aina 1900-luvun design klassikoihin.

Messujen järjestäjä Torsti Nieminen kertoo, että viimeaikoina suosituksi keräily ja sijoituskohteeksi tulleen design-lasin tarjonta tapahtumassa on monipuolista. Samoin kautta aikojen suomalaisten suurta suosiota nauttineen Arabian posliinin. Niemisen mukaan tämänkertaisessa tapahtumassa on erityisen hyvä perinnetekstiilien tarjonta. Vanhojen liinavaatteiden ja käsitöiden arvostus on kohonnut vintagemuodin mukana.

Arviointeja ja monipuolista ohjelmaa

Tuttuun tapaan messut tekevät yhteistyötä Päijät-Hämeen Numismaatikot ry:n kanssa. Numismaatikot pystyttävät messuosastolleen vanhojen rahojen arviointipisteen ja esittelevät yhdistyksensä toimintaa sekä antavat neuvontaa rahojen keräilyharrastukseen.

Suomalaisten ansio- ja sotilasmerkkien asiantuntija Pekka Toivanen on tavattavissa molempina messupäivinä, Toivanen arvioi ja tunnistaa yleisön mukanaan tuomia militariakohteita.

Kullan kimallusta tapahtumaan tuo Lemmenjoen kullankaivaja Seppo Lehtinen, jonka osastolla on näytteillä Lapin kullasta valmistettuja hippukoruja ja isomuksia. Lehtinen kaivaa kultaa Lemmenjoen valtauksellaan perinteisin työtavoin lapio ja vaskooli apunaan.

ExpoNovan järjestämät Keräilykuume – Antiikki ja Keräilymessut Lahdessa Askon alueella, Askonkatu 9 B, 31.3.-1.4.2012 lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16.

Thilia Thalia -teatterivisa Reijo Salmisen vetämänä palaa yleisön eteen sunnuntaina 25.3. klo 13 alkaen Lahden pääkirjastolla, kun toisistaan mittaa ottavat paikalliset teatterit ja teatterialan opiskelijat. Mukana kisassa ovat  Lahden kaupunginteatteri, Lahden nuorisoteatteri, Lahden kansanopiston teatterilinja sekä Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinja.
Kisa perustuu suosittuun TV-formaattiin, jota YLE TV2 esitti vuosien  1982-2005 aikana. Tietokilpailukysymysten lisäksi tässä koko perheelle sopivassa kisassa testataan myös näyttelijöiden improvisaatiotaitoja.
Tilaisuus on osa Lahden nuorisopalveluiden ja Lahden kaupunginkirjaston vuosittain järjestämää  Game Över -pelitapahtumaa.
Sisäänpääsy vain maksuttomalla pääsylipulla, jonka voi noutaa ennakkoon pääkirjaston aulavahtimestareilta.

Miten kansalainen voi osallistua kotiseutunsa arvokkaiden rakennettujen alueiden vaalimiseen? Miten vaikuttaa asuinpaikkansa viihtyisyyteen ja hyvää kehitykseen tulevaisuudessa?

Suomen Kotiseutuliitto järjestää yhteistyössä Päijät-Hämeen maakuntamuseon, Hämeen Ely-keskuksen ja Päijät-Hämeen liiton kanssa kaikille kansalaisille avoimen ja maksuttoman koulutustilaisuuden rakennetun ympäristönsä suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistumisesta. Tarkoituksena on lisätä asukkaiden tietoa elinympäristöä koskevasta päätöksenteosta ja antaa välineitä siihen osallistumiseen.

”Haluamme avata ihmisten silmät näkemään ympärillään olevat upeat rakennukset ja maisemat sekä kertoa heille, millä tavalla he voivat niitä puolustaa”, tilaisuuden kouluttaja yliarkkitehti Liisa Tarjanne kertoo.

Koulutus on suunnattu erityisesti kulttuuriympäristöstään kiinnostuneille kansalaisille ja yhdistyksille. Myös ympäristöasioiden parissa työskentelevät virkamiehet ja poliitikot ovat lämpimästi tervetulleita. Tilaisuuksissa herää usein hedelmällisiä keskusteluja ajankohtaisista suunnitteluhankkeista.

Osanottajille jaetaan tilaisuudessa Kulttuuriympäristö kunniaan – tietopaketti.

Katso ohjelma.

Päivämäärä: 5.3.2012 15:30 – 19:30
Paikka: Lahden kaupunginkirjaston auditorio, Kirkkokatu 31, Lahti

Vuoden 2012 alussa voimaan tulevan lakimuutoksen myötä Suomen 13 alueellista metsäkeskusta yhdistettiin yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi, jonka keskustoimisto on Kauppakeskus Triossa Lahdessa. Alueelliset metsäkeskukset jatkavat toimintaansa Suomen metsäkeskuksen alueyksiköinä.

Väliaikainen johtaja
Väliaikaisena johtajana toimii metsänhoitaja Ari Eini (47 v) Jyväskylästä. Hän on aiemmin toiminut Metsäkeskus Keski-Suomen johtajana. Sitä ennen hän on aiemmin toiminut metsäteollisuuden sahatoiminnan vientitehtävissä. Suomen metsäkeskuksen johtajan paikka on parhaillaan julkisessa haussa. Päätöksen johtajan valinnasta tekee Valtioneuvosto.

Johtoryhmä
Va. johtajan Ari Einin lisäksi johtoryhmään kuuluu metsäjohtaja Anna Rakemaa ja hallintojohtaja Jorma Tolonen sekä sihteerinä viestintäpäällikkö Tuovi Rautjoki.

Suomen metsäkeskuksen metsäjohtajaksi on valittu maatalous- ja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja Anna Rakemaa (40 v). Metsäjohtaja toimii Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen metsäprosessien esimiehenä ja raportoi Suomen metsäkeskuksen johtajalle.

Anna Rakemaa on toiminut Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen johtajana vuodesta 2007 alkaen. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. maa- ja metsätalousministeriössä ylitarkastajana sekä Kainuun ja Lounais-Suomen metsäkeskuksissa asiantuntijatehtävissä. Rakemaa aloitti uudessa tehtävässään joulukuun alussa.

Suomen metsäkeskuksen hallintojohtajaksi on kutsuttu metsänhoitaja, eMBA Jorma Tolonen (54 v). Hallintojohtaja toimii Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen hallintoprosessien esimiehenä ja raportoi Suomen metsäkeskuksen johtajalle. Tolonen aloitti uudessa tehtävässään joulukuun alussa. Tolonen on toiminut Kainuun metsäkeskuksen johtajana maaliskuusta 2005 alkaen.

Viestintäpäälliköksi johtajan alaisuuteen on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Tuovi Rautjoki. Hän on työskennellyt aiemmin mm. Loiste Oy:ssä projektijohtajana ja Vahanen International Oy:ssä viestintäpäällikkönä. Hän aloittaa Lahdessa maanantaina 23.1. Viestintäpäällikkö toimii johtoryhmän sihteerinä.

Prosessipäälliköt
Metsäjohtajan alaisuudessa toimii neljä metsällistä prosessia, joita johtamaan valittiin seuraavat prosessipäälliköt.

Metsätietopäällikkö
Suomen metsäkeskuksen metsätietopäälliköksi nimitettiin metsänhoitaja Jorma Jyrkilä, (53 v) Kotkasta. Hän on toiminut tietohallinto- ja metsäsuunnittelupäällikkönä Kaakkois-Suomen metsäkeskuksessa vuodesta 1999 alkaen ja sitä ennen tietotekniikan ja metsäsuunnittelun lehtorina Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa.

Metsäalan edistämispalvelujen päälliköksi on nimetty metsänhoitaja Jouni Rantala (44 v).  Hän on ollut Metsäkeskus Häme-Uusimaan metsänhoitopäällikkönä vuodesta 2005 alkaen ja vastannut siellä asiantuntijapalveluista vuodesta 2007 alkaen.

Rahoitus- ja tarkastuspalveluiden päälliköksi on nimitetty metsänhoitaja Aki Hostikka (49 v) Kotkasta. Hän on toiminut Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen viranomaispäällikkönä vuodesta 2009 alkaen ja esittelijänä vuodesta 2006 alkaen sitä ennen mm. Ylämaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Asiakkuuspäälliköksi on nimitetty metsätalousinsinööri, YAMK Veikko Iittainen (48 v) Kangasalta. Hän on toiminut pitkään asiantuntijapalveluiden päällikkönä Metsäkeskus Pirkanmaalla ja sitä ennen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan toiminnanjohtajana.

Lisäksi hallintojohtajan alaisuuteen on valittu talouspäälliköksi MBA Erja Loppi Seinäjoelta. Hän on toiminut aiemmin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen hallintopäällikkönä.