Asunnottomien Yö järjestetään sunnuntaina 17.10.2010 klo 19-22 Lahden urheilutalolla.

Teema: Oman Katon Alle

Asunnottomien yön kansalaisiliike haluaa muistuttaa että jokaisella tulisi olla mahdollisuus inhimillset asumisolosuhteet täyttävään asumiseen, tänä vuonna tapahtuma järjestetään Lahden Urheilutalossa, koska yöt kadulla ovat kylmiä. Urheilutalo ei valitettavasti tuo suojaa kuin pieneksi hetkeksi, mutta toivomme että kaikille asuntoa vailla oleville järjestyisi kohtuuhintainen asunto säädyllisessä ajassa. Asunnottomuus on ihmisoikeus rikkomus.
Tapahtuma on osa YK:n julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää.

19.00 Tapahtuman tulet syttyvät, Avauspuheenvuoro, Mika Kari
19.20 Aapeli & Siunattu Hulluus
19.40 Asunnottomien yössä palkitseminen, Lämmin Kynttilä
20.00 Lauri Ojanen lausuu runoja
20.15 Sosiaali ja terveyslautakunnan pj. Sari Niinistö aihe: Syrjäytymistoimikunta Lahdessa
20.35 Muistoja vuosien varrelta 2000-2009
21.00 Marko ”Poutahaukat” Haavisto & Pekka ”Devil” Virtanen
21.30 Trubaduuri Pasi Goodman
22.00 Asunnottomien yön tulet sammuvat
Juontaa: Tapani Ripatti

Tapahtuman aikana on tarjolla hernerokkaa, mehua ja kahvia. Jaamme ruokapusseja asunnottomille ja vähävaraisille. Paikalla Vva ry:n Laguuni-projektin bussi, josta jaetaan työllisyyteen ja asunnottomuuteen liittyvää informaatiota.
Myös elämänhallinnan neuvontapisteita, joista löytyy materiaalia ja asiantuntijoita.

Sosionomiopiskelijat, LAMK järjestää:
Kierrätystori – Vaatteita niitä tarvitseville! Voit tuoda kierrätystorille puhtaita ja ehjiä vaatteita. Ilmainen verenpaineen mittaus.

Asunnottomien yön tukiklubi sunnuntaina 17.10.2010
klo 14.00-22.00 Pitkä Pub, Hämeenkatu 16
Esiintyjät: Gambler, Benito, JukkaPukka, FINRG-collective, Matti & Lea, Väärä Kompositio
Dj:t, Muusikot, Painajainen, HAS-Audio, tarjoilevat saundia klo 14.00 alkaen.

Tapahtumat ovat maksuttomia.

Vailla Vakinaista Asuntoa Ry.n Laguuni-bussi liikenteessä Lahdessa 15.-17.10.
Tule kertomaan kokemuksia asunnottomuudesta.

Asunnottomien Yö

Asunnottomien yötä vietetään kahdettatoista kertaa. Näiden vuosien aikana Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen tehtävänä on ollut muistuttaa siitä, että koti kuuluu kaikille. Jokainen kykenee asumaan itsenäisesti, mikäli hän saa siihen riittävät olosuhteet ja tuen. Asunto on ihmis- ja perusoikeus, eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa.

Kunnat ja valtio pyrkivät yhteistyössä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa parhaan kykynsä mukaan poistamaan pitkäaikaisasunnottomuutta. Samaan aikaan asunnottomuusputkeen tulee uusia kansalaisia, erityisesti nuoria ja pienipalkkaisia yksineläjiä. Pitkäaikaisasunnottomuutta vähentävän ohjelman väliraportissa todetaan, että ohjelman tehokkuudella on myös seurauksensa: siirtyminen tuetusta asumisesta eteenpäin on osoittautumassa pullonkaulaksi, kun markkinoilta puuttuvat itsenäiset vuokra-asunnot.

Pienituloisten asema asuntomarkkinoilla heikkenee. Pienipalkkaisten palkkatyöläisten on jo nyt vaikeaa maksaa kasvavia asumiskuluja niin että myös peruselämiseen jää rahaa. Kuten ruokaan. Mm. sosiaaliasiamiehet katsovat perustuslaillisten kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumisen edellyttävän, että ihmisellä on käytössään taloudellisia resursseja jopa inhimillisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeenkin. Siis asunnon ja ruuan maksamisen jälkeen.

Globaalin köyhyyden seuraukset näkyvät myös Suomessa. Valitettavasti raha hakeutuu rahan luo; valtioiden ja kansalaisten velka kasvaa. Talouskriisin seurauksia korjaillaan vielä pitkään. EU:n sisäinen siirtolaisuus lisääntyy, kun konkurssivaltioissa elävät, heikoimmassa asemassa olevat lähtevät pois kotimaistaan paremman toimeentulon toivossa.
Rahasta aiheutuva huoli aiheuttaa pahoinvointia ja turvattomuutta, joka lopulta johtaa syyllisten hakemiseen. Muualta tulleet koetaan uhkana omalle toimeentulolle. Erilaisuus pelottaa ja maahanmuuttokeskustelu käy vilkkaana ympäri Eurooppaa.
On aika puhaltaa yhteen hiileen ja lähettää lämpimiä ajatuksia kaikille kodittomille ja kodittomiksi itsensä tunteville. Tehdään maailmasta toisillemme hyvä paikka elää.

Tällä hetkellä asunnottomia on virallisen arvion mukaan 8150 yhden hengen taloutta ja 350 asunnotonta perhettä. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelmasta huolimatta asunnottomuustilastot ovat nousussa.
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea.

Lahen Lehen sivut olivat toimituksen oman hölmöilyn takia alhaalla muutaman päivän. Nyt tekninen ongelma on korjattu ja sivut toimivat normaaliin tapaan.

Katkoksia juttujen osalta: Reissun takia uusia päivityksiä vasta ensi viikon (41) lopulla.

Mikä on kirjallisuuden tulevaisuus? Kukoistus vai kadotus?

Kirjallisuus elää internetin ja digitaalistumisen aikana voimakasta murrosta. Sähkökirja tulee. Erityisen voimakkaasti muutos näkyy tietokirjallisuudessa. Suomen kaltaisessa väkiluvultaan pienessä maassa oppiminen, sivistys ja kulttuuri ovat perustuneet hyvin vahvasti kirjallisuuden arvostukseen. On aika kysyä, millaisena poliitikot näkevät kirjallisuuden aseman ja merkityksen. Miten voimme vastata haasteeseen, jotta elinvoimainen kotimainen tieto- ja kaunokirjallisuus kukoistavat myös tulevaisuudessa?

Tähän etsitään vastausta Suomen tietokirjailijat ry:n järjestämässä paneelikeskustelussa kirjallisuuden asemasta ja merkityksestä Lahden kaupunginkirjaston auditoriossa (Kirkkokatu 31) keskiviikkona 29.9.2010 klo 17.00–18.30. Paneelikeskustelu on yleisölle avoin ja maksuton.

Paneelikeskusteluun osallistuvat kansanedustaja Tuija Nurmi (kok), kansanedustaja Jouko Skinnari (sdp) ja kaupunginvaltuutettu Saara Vauramo (vihr). Puheenjohtajana on Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa. Tilaisuuden avaa yhdistyksen Päijät-Hämeen aluevastaava Terhi Willman.

Tilaisuus kuuluu Suomen tietokirjailijat ry:n eri puolilla Suomea järjestämään paneelikeskusteluiden sarjaan, jossa maakuntien kansanedustajat ja muut vaikuttajat keskustelevat kirjallisuuden asemasta ja merkityksestä. Sarjaan kuuluu 13 tilaisuutta.

Lahti: BIENNALE – vuosikirjassa tarkastellaan useasta eri näkökulmasta muotoilun vaikutuksia Lahden kaupungin kehitykseen, yritystoimintaan ja kansainvälistymiseen.

Lahti: BIENNALEN – vuosikirjan artikkelit ovat kirjoittaneet Lahden kaupunginmuseon tutkija, dosentti Riitta Niskanen, Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi Ulla Aartomaa, Aalto-yliopiston professori Yrjö Sotamaa ja muotoilun professori Eero Miettinen. Vuosikirjan kuvitus on valokuvaaja Markus Henttosen ja kirjan visuaalisesta ilmeestä vastaa designtoimisto Kokoro & Moi. Kirjan ovat kustantaneet Lahden kaupungin sivistystoimialan Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanke ja Lahden kaupunginmuseo.

Lahti: BIENNALE on osa Lahden kaupungin sivistystoimialan Kulttuurisen toimintaympäristön kehittämishanketta. Päijät-Hämeen liitto rahoittaa hanketta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta.

Siemen-seminaari siitä, mistä kaikki alkaa
Seminaarissa keskustellaan siemenestä ravinnon, luovuuden, terveyden ja henkisyyden lähteenä. Seminaarin yhteydessä on mahdollista tutustua Kristiina Ljokkoin ja Satu Tikan näyttelyyn ’Sielunruokaa, siemeniä ja simpukoita’, joka käsittelee kiertokulkua ja ihmisen osuutta siinä. Lisäksi tauon aikana voi tutustua lähiruokana tuotettuihin kasviperäisiin proteiininlähteisiin, joita esittelee Lassilan tila.

Siemen-seminaari perjantaina 24.9.2010 klo 17 -20 Lahden kaupungin ympäristöneuvonnassa, Vesijärvenkatu 27.
Järjestäjänä toimii Dodo ry ja Lahden kaupunki, Kelaa! -hanke. Vapaa pääsy.

Ohjelma:
– Ympäristöviikon teeman ’RUOKA’ esittely
Ulla Kananen, Lahden ympäristöneuvonta
– Luovuuden siemen
Kristiina Ljokkoi ja Satu Tikka, taiteilijat, Taik
Ympäristöneuvonnan tiloissa näyttelyä pitävät taiteilijat keskustelevat siitä, mikä merkitys ravinnolla on heidän taiteessaan.
– Ekologisuuden siemen
Sami Keto, Dodo ry
Mistä ekologinen ruokavalio koostuu? Millaisen osan siemenet saavat?
– Terveyden siemen
Miia Saastamoinen, ravintoterapeutti
Kaikkihan tietävät, että oikea ruoka on terveyden salaisuus. Mutta miten syödä oikein ja monipuolisesti ja mikä rooli siemenillä on terveellisessä ruokavaliossa?
– Henkisyyden siemen
Måns Broo, Uskontotieteen dosentti, Turun yliopisto
Siemenkö muutakin kuin ruokaa? Mitä siemen tarkoittaa intialaisessa filosofiassa?