Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina 24.11. ensi vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2016-2017.
Talousarvio ja suunnitelma liitteineen on luettavissa täällä 172-sivuisena pdf-tiedostona.
Muutamia suoria poimintoja:
Talousarvio ja suunnitelmakausi
Käyttötalousmenojen arvioidaan kasvavan talousarviovuonna 1,9 prosenttia ja tulojen alenevan 0,6 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toteutumaennusteeseen.
Talousarvion 2015 vuosikate on 37,5 milj. euroa. Vuosikatteella voidaan rahoittaa talousarviovuoden nettoinvestoinneista (98,5 milj. euroa) noin 38 %, jolloin käyttöomaisuuden myynnit huomioon ottaen velkarahoituksen osuus tulee olemaan noin 35 milj. euroa. Tilikauden tulos on 10,4 milj. euroa ylijäämäinen.
Investoinnit: Investointimenot suunnitelmakaudella 2015-2017 ovat 242,7 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisella tulorahoituksella voidaan kattaa lähes 50 % bruttoinvestoinneista.
Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla Investoinneista yli puolet kohdistuu toimitilojen peruskorjauksiin ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden arvon säilymistä ja korvataan
vanhentuneita tiloja.
Kunnallisvero: Vuoden 2015 kunnallisverokertymä, 341,1 milj. euroa on laskettu voimassaolevan 20,25 prosenttiyksikön veroasteen mukaan. Kunnallisvero kasvaa
noin 2,2 prosenttia vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.
Vuoden 2015 yhteisöverokertymä on 22,2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa vuoden 2014 talousarviota suurempi.
Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 prosenttia ja yläraja 1,55 prosenttia.
Yleistä
Väestö: Lahden väkiluku kasvoi 90-luvun lopulla noin 460 asukkaalla vuosittain. Vuoden 2000 jälkeen väestönkasvu oli vuositasolla noin 500 laskien vajaaseen sataan vuonna 2004. Tämän jälkeen kasvuvauhti nousi tasaisesti ollen parhaimmillaan noin 0,7 prosenttia, eli yli 700 henkeä vuodessa. Taloustaantuman myötä maassamuutto on vähentynyt koko maassa ja tämä on vähentänyt myös Lahden muuttovoittoa ja kääntänyt sen hetkittäin muuttotappioksi. Tilanne on sikäli hyvä, että heikkoinakin aikoina väestön kasvu on 0,3 prosentin luokkaa.
Ikärakenne: Vuodesta 1995 vuoteen 2013 yli 65-vuotiaiden osuus on noussut 14,9 prosentista 21,2 prosenttiin. Alle 15-vuotiaiden osuus on vastaavalla ajanjaksolla vähentynyt 16,7 prosentista 14,4 prosenttiin. Huoltosuhteen (ei aktiivinen väestö/aktiivinen väestö) muutos on ollut epäedullinen ja huoltosuhteen odotetaan heikkenevän tulevina vuosina nopeasti.
Koulutustaso: Väestön koulutustaso on edelleen maan keskitasoa alhaisempi. Lahdessa käytetään keskimäärin 3,2 vuotta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Koko maassa tähän käytetään noin 3,4 vuotta. Koulutustaso on selvästi korkeampi alueilla, joissa sijaitsee yliopisto. Lahdessa tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2012 noin 67,8 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on vastaavasti noin 26,7 prosenttia. Koko maassa vastaavat osuudet ovat 68,5 prosenttia ja 28,7 prosenttia.
Elinkeinorakenne: Lahden elinkeinorakenne muuttuu vähitellen yhä palveluvaltaisempaan suuntaan. Vuonna 2013 yritysten määrä kasvoi 285 yrityksellä.
Työllinen työvoima jakautuu Lahdessa toimialoittain siten, että suurimpia työllistäjiä ovat koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut (noin 33 prosenttia vuonna 2011). Seuraavaksi tulevat kauppa ja majoitus (noin 18 prosenttia) ja liike-elämän palvelut (noin 17 prosenttia). Teollisuuden osuus (noin 15 prosenttia) työllisten määrästä on laskenut jo vuosikausia.
Työllisyys: Lahti on muiden suurien keskuskuntien tapaan työpaikkaomavarainen
eli omavaraisuusaste on 111 (vuonna 2011). Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa
on 11 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin kaupungissa asuvaa työllistä työvoimaa.
Lahden työttömyystilanne on ollut vaikea 90-luvun alusta alkaen. Syyskuussa 2014 työttömyys oli 17,3 %.
Lähde: www.lahti.fi