{"id":9624,"date":"2018-11-07T13:09:03","date_gmt":"2018-11-07T11:09:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9624"},"modified":"2018-11-07T13:24:42","modified_gmt":"2018-11-07T11:24:42","slug":"pikaraitiotie-lahteen-55","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9624","title":{"rendered":"Pikaraitiotie Lahteen 5\/5"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/a>
\n1. Suomen raitioteiden alkutaival<\/a>
\n2. Pikaraitiotien uusi tuleminen<\/a>
\n3. Suunnitelmat Suomessa<\/a>
\n4. Seudullinen joukkoliikenne<\/a>
\n5. Pikaraitiotie Lahteen<\/strong>
\nYhteenveto<\/a><\/p>\n

5 Pikaraitiotie Lahteen<\/strong><\/p>\n

5.1. Pikaraitio vaihtoehtona<\/p>\n

Lahden kaupunki on allekirjoittanut kansainv\u00e4linen Aalborgin sopimuksen (1924), jossa todetaan:
\n\u201d \u2026kest\u00e4v\u00e4n kaupungin ehdottomana edellytyksen\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikkumisen ulkoista pakkoa ja lopettaa moottoroitujen ajoneuvojen tarpeettoman k\u00e4yt\u00f6n tukeminen. Priorisoimme ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta mielekk\u00e4it\u00e4 liikkumisen muotoja (kevytliikenne ja joukkoliikenne) ja keskit\u00e4mme suunnittelumme n\u00e4iden liikkumismuotojen yhdist\u00e4miseen. Yksityisautoilun yhdist\u00e4miseen. Yksityisautoilun tarkoitus kaupunkioloissa toissijaisesti helpottaa p\u00e4\u00e4sy\u00e4 palvelujen \u00e4\u00e4reen ja tukea kaupungin taloudellisia toimintoja (1992).\u201d (Valtatie 12:n vaihtoehdot Lahden kaupunkiseudulla, Tielaitos 1996<\/em>)<\/p>\n

Tutkimuksessa Valtatie 12:n vaihtoehdot Lahden kaupunkiseudulla (Tielaitos 1996<\/em>) todetaan seuraavaa:
\n\u201dSeudullinen joukkoliikenteen palvelu ja tehokas eri liikennemuotoja yhdist\u00e4v\u00e4 matkakeskus olisivat my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Kaupungin kokonaisrakenteen tulisi olla yksikeskuksinen, ja tiiviin ytimen tulee rakentua rautatieaseman ymp\u00e4rille.\u201d<\/p>\n

Selvityksess\u00e4 jatketaan:
\n\u201dVastaavasti yhteydet toisiin kaupunkeihin hoituisivat nopeilla junilla. Kest\u00e4v\u00e4 kaupunkirakenne sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiivitetysti seuraavat p\u00e4\u00e4kohdat:
\n1. rakennetun alueen laajentumisen pys\u00e4ytt\u00e4minen, jopa supistaminen
\n2. l\u00e4hi\u00f6iden elvytys t\u00e4ydennys- ja lis\u00e4rakentamisella. Kaikkien alueiden tiivist\u00e4minen, monipuolistaminen ja tasapainotus
\n3. sis\u00e4kaupunkiuudistus, k\u00e4velykeskustan muodostaminen ja tieliikenteen johtaminen ytimen ohitse\u201d.<\/p>\n

L\u00e4hiliikenteelle tarkoitettujen kiskorakenteiden lis\u00e4ksi, kaupunkissa uudet linjat voidaan rakentaa jo olemassa oleville tiev\u00e4ylille tai sijoittaa puistomaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Pikaraitiotiest\u00f6 on hyv\u00e4 vaihtoehto nostaa ajov\u00e4ylien kapasiteetti\u00e4 ja linjojen varrelle voidaan sijoittaa liitynt\u00e4pys\u00e4k\u00f6intikeskuksia, jolloin sy\u00f6tt\u00f6liikenne tapahtuisi pikaraitiolla keskustaan. Tutkimusten mukaan alle 300 metri\u00e4 on ihannepituus ett\u00e4 matkustaja kokee hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 pikaraitiotiest\u00e4.
\nLiikenteen joustavuutta voidaan lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi linjatiheydell\u00e4 sek\u00e4 telematetiikkasovellutuksilla; liikennevalohy\u00f6dyt raitiovaunuille ja mm. s\u00e4hk\u00f6iset informaatio-, maksu- ja lippuj\u00e4rjestelm\u00e4t.<\/p>\n

5.2. Hallinnointi<\/p>\n

Joukkoliikenne Suomen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n osana -kirjassa esitell\u00e4\u00e4n kolme p\u00e4\u00e4asiallista bussiliikenteen hallinnointimallia, joka perustuu Euroopan komission teett\u00e4m\u00e4\u00e4n ISOTOPE-tutkimukseen:
\n1. Liikenteen hoito delegoidaan julkiselle organisaatiolle, ja liikenn\u00f6innist\u00e4 vastaa julkinen yritys (esim. seutukunnallinen pikaraitioliikelaitos) tai palvelut ostetaan yksityisilt\u00e4 yrityksilt\u00e4.
\n2. S\u00e4\u00e4nnelty j\u00e4rjestelm\u00e4 eli rajoitettu kilpailu, joka on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 bussiliikenteess\u00e4. Julkinen valta kilpailuttaa operaattorin alueellisia tai paikallisia linjakokonaisuuksia.
\n3. Vapaaseen kilpailuun perustuva malli, jossa ei juurikaan esiinny julkisen vallan s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja jossa liikenteen harjoittajien v\u00e4linen kilpaili on tehty mahdollisimman vapaaksi.<\/p>\n

Julkaisussa perustellaan:
\n\u201dYhten\u00e4inen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on asiakkaan kannalta l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys paikallis- ja alueliikenteess\u00e4. Usein paras tapa yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 liikennett\u00e4 on my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jollekin liikenteenharjoittajalle yksioikeus tarjota tietyntyyppisi\u00e4 julkisia liikennepalveluja tietyll\u00e4 maantieteellisell\u00e4 alueella. Lis\u00e4ksi yksinoikeus saattaa kannustaa liikenn\u00f6itsij\u00e4\u00e4 investoimaan insfraktuuriin, kalustoon, informaatioon ja markkinointiin, mit\u00e4 ne muussa tapaksessa eiv\u00e4t tekisi. Valtiontukia ja yksinoikeuksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon itseriittoisuuden vaara ja mahdollinen piittaamattomuus kuluttajien tarpeista. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4miseksi olisi laadittava julkisille palveluille sellaiset edellytykset, ett\u00e4 ne kannustavat asianmukaisesti viranomaisia ja liikenn\u00f6itsij\u00f6it\u00e4. Yhteis\u00f6n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan julkisesti rahoitetut liikennepalvelut olisi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 selke\u00e4sti sopimuksissa ja niit\u00e4 tarjoavien liikenn\u00f6itsij\u00f6iden olisi saatava asianmukainen korvaus.
\n(\u2026) Viranomaisia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaadita yleisp\u00e4tev\u00e4sti ottamaan huomioon markkinavoimia yksinoikeuksien my\u00f6nt\u00e4misess\u00e4 tai julkisen palvelun sopimuksissa.\u201d (s. 15 Joukkoliikenne Suomen liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n osana, 1\/2000<\/em>)<\/p>\n

Liikenneministeri\u00f6n julkaisemassa Henkil\u00f6liikenteen infrastruktuurin nykytila ja muutostekij\u00e4t (21\/2000) -julkaisussa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ongelmia, jotka on syyt\u00e4 huomioida, kun puhutaan ylikunnallisesta operaattorin hallinnoinnista sek\u00e4 sen investointien rahoituksesta:
\n\u201dSuurilla kaupunkiseuduilla yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ongelmana on koordinoinnin vaikeus seudullisten liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelmien toteutuksessa. Suunnitteluosapuolia on paljon, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko- ja rahoitusvastuu on jakautunut monille eri tahoille. Suurimpana ongelmana on ollut se, ett\u00e4 vaikka liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelmia sin\u00e4ns\u00e4 on jo laadittu yhteisty\u00f6ss\u00e4 ja hyv\u00e4ksyttykin yhteisesti, eri osapuolet eiv\u00e4t voi sitoutua samalla tavalla suunnitelmien toteuttamiseen. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on nykyinen budjettik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja eri osapuolten erilaiset rahoitusmahdollisuudet.\u201d<\/p>\n

Lahdessa on my\u00f6s hiljaittain alettu pohtia konsultinkin voimin bussiliikenteen kilpailutusta. Nyt Lahdessa linja-autoliikenne hoidetaan liikenn\u00f6itsij\u00e4vetoisesti, jonka hoidosta vastaa 95 %:sti yksi yhti\u00f6. Lahti tukee suurista kaupungeista v\u00e4hiten joukkoliikennett\u00e4 ja onkin ounasteltu ett\u00e4 liikenteen kilpailutus on yksi mahdollisuus tehostaa palveluntuottamista.<\/p>\n

Lahdessa tehtiin bussiuudistus vuonna 2014, jolloin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin uudet bussit ja reitit. Liikennett\u00e4 hoitaa Lahden seudun liikenne LSL. Lahden sis\u00e4inen sek\u00e4 Heinolan ja Orimattilan v\u00e4linen hoidetaan ns. bruttomallilla. Bruttomallissa lipputulot ker\u00e4\u00e4 kaupunki, joka maksaa liikenn\u00f6itsij\u00e4lle korvauksen liikenteen ajamisesta.<\/p>\n

\u201dKaupunkien joukkoliikenne voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lipputuloperusteisena, jolloin liikenteen harjoittaja rahoittaa liikenn\u00f6innin lipputuloin tai ostoliikenteen\u00e4, jolloin kunta ostaa julkisia liikennepalveluja liikenteenharjoittajilta sopimuken mukaisin suoritehinnoin ja saa liikenn\u00f6innist\u00e4 kertyv\u00e4t lipputulot. Ostoliikenteen harjoittamisesta voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tarjouskilpailuja. Kaupungit tuottavat joukkoliikennepalveluja my\u00f6s omien yhti\u00f6ittens\u00e4 avulla.\u201d (Henkil\u00f6liikenteen infrastruktuurin nykytila ja muutostekij\u00e4t \u2013 LVM 21\/2000<\/em>)<\/p>\n

Esimerkiksi Helsingiss\u00e4 kaupunki ja YTV on ottanut taloudellisen vastuun joukkoliikenteest\u00e4 ja ne ostavat palvelut liikenn\u00f6itsij\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Kilpailutus tuli mahdolliseksi vuoden 2010 j\u00e4lkeen, kun EU:n palvelusopimusastetus astui voimaan.\u00a0Sen mukaan ostot on kilpailutettava, mik\u00e4li liikenteen harjoittamiseen my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n yksinoikeus tai siihen maksetaan julkista tukea. Konsultti selvitytt\u00e4isi my\u00f6s mik\u00e4 taho jatkossa vastaisi joukkoliikenteen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 \u2013 kaupunki vai seutuhallinto. (ESS 1.5.2007<\/em>)<\/p>\n

Pikaraitiota suunnitellessa liikenne hoidettaisiin alueellisten tarpeiden ja hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kohtien mukaan. L\u00e4hiliikenne saataisiin j\u00e4rjestetty\u00e4 paikallisesti joustavammin ja kilpailukykyisemmin, mutta olisi silti integroitu kansalliseen joukkoliikenteen palvelukokonaisuuteen, ja samalla luoda yhten\u00e4inen, erilaisia liikennemuotoja tukeva telematiikkaj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Samalla (kalusto)investointien kilpailuttamisessa voitaisiin perustaa kaluston hankintaa varten pikaraitioseutukuntien muodostama hankintayritys. Kalustoa k\u00e4ytt\u00e4isi operaattori, jolta kunnat palvelut ostaisi, jolloin samaa kalustoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri kaupungeissa. Yhteisinvestoinnilla pyritt\u00e4isiin edullisempaan hankintahintaan ja huolto keskitett\u00e4isiin.
\nKaupunkialueilla ratojen huollosta ja kunnossapidosta vastaisi seudun oma liikelaitos, Liikennevirasto hallinnoisi edelleen rautateit\u00e4.<\/p>\n

5.3. Infrastruktuuri ja kaupunkirakenne<\/p>\n

On sanottu ett\u00e4 Lahti on rautateiden v\u00f6itt\u00e4m\u00e4 tai ainakin ollut. Lahti sai rautatien vuonna 1869, kun Riihim\u00e4elt\u00e4 rakennettiin rautatie Pietariin. Samassa yhteydess\u00e4 rakennettin pistoraide Vesij\u00e4rven rantaan.
\nRautatie Heinolaan valmistui vuonna 1932. Vuonna 1955 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Mukkulan teollisuusrata, joka. Vuonna 1900 oli valmistunut Niemen ja Valkon sataman v\u00e4linen kapearaiteinen rautatie, joka kulki keskustan l\u00e4nsipuolelta. Lahti oli rautateiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4.
\nKeskustaa halkova Loviisan rautatie siirtyi VR:lle ja se muutettiin vuonna 1960 leve\u00e4raiteiseksi. Lahtea ruokkinut suojeltu leve\u00e4raiteinen satamarata on purettiin vuonna 1994, teollisuustoiminta oli lakannut vuosia aiemmin.<\/p>\n

Rakennemuutoksesta johtuen, radanvarsi el\u00e4\u00e4 uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja teollisuus on v\u00e4istynyt ja v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 asuin- ja toimistoraketamisen tielt\u00e4. Radanvarresta on j\u00e4rjestetty suunnittelukilpailu, johon kuuluvat mm. tavararatapiha, \u201dStarkki\u201d, Lotila ja Askon alue. Entiset suuret teollisuusalueet ovat muuntuneet uudenlaisiksi yrityspuistoiksi, kuten Askon alue.<\/p>\n

Vuonna 2016 uudessa kunnassa on nelj\u00e4 rautatieasemaa, jotka antavat mahdollisuuksia nauhataajaman ja rautatien l\u00e4hiliikenteen kehitt\u00e4miseen. Kansallisen rataverkkoa olisi mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen kaupungin sis\u00e4isess\u00e4 liikenteess\u00e4 sek\u00e4 seudullisesti, joita ovat mm. Salpausselk\u00e4-Niemi, Lahti-Heinola ja Lahti-Orimattila-Loviisa, Lahti-Kouvola ja Lahti-Riihim\u00e4ki.<\/p>\n

Lahteen raitiotiet\u00e4 ehdotettiin ensimm\u00e4isen kerran yli sata vuotta sitten. Tarve ei lopulta ollut niin suuri, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentamista olisi tehty.<\/p>\n

Nykyajan tarpeisiin sovitetun suunnitelman tarkoituksena on pohtia pikaraitiotiet\u00e4 Lahden kaupungin ja radanvarsikuntien joukkoliikenteen uudeksi liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ksi, jossa nimenomaan on tarkoitus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jo olemassa olevaa rautatieinfraa.
\nSuomen rautateiden raideleveys on 1524 mm, samaa leveytt\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pikaraitioteill\u00e4. Raiteet voidaan rakentaa kuten perinteiset raitiotiet eli kaupunkien keskuistoissa ajoradoille tai vihervy\u00f6hykkeisiin.<\/p>\n

Teknisesti olisi mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaihtovirralla toimivia vaunuja tai hybridimalleja (ts. duomalleja), joissa j\u00e4lkimm\u00e4isiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6voima saadaan ilmajohdista (rautateill\u00e4) ja dieselmoottorista. Dieseli\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etenkin keskustassa ja l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4, joten duomalli soveltuisi Lahden seudulle mainiosti, jossa on jo runsas rautatieverkosto, muttei s\u00e4hk\u00f6istyst\u00e4. Keskusta-alueella vaunut kulkisivat dieselill\u00e4 ja tekniikan salliessa akkuk\u00e4ytt\u00f6isill\u00e4 vaunuilla.<\/p>\n

Pikaraitioverkko voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s perinteist\u00e4 ajolankaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Tekniikka mahdollistaa sen, ett\u00e4 vaunut voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kahta eri k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4nnitett\u00e4. Esimerkkin\u00e4 Karlsruherin kaupunkiseutu Saksassa, joissa on yhdistetty raitiotielinjasto ja rautatieverkko. Vuonna 1992 kaupungissa avattiin ensimm\u00e4inen linja, jossa raitiovaunut kulkivat kadulla sek\u00e4 Saksan rautateiden s\u00e4hk\u00f6istetyll\u00e4 rataverkolla. Kaupungin raitiovaunut kykenev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n raitiotielinjoilla 750 voltin tasaj\u00e4nnitett\u00e4 sek\u00e4 Saksan rautateiden 15 kilovoltin vaihtovirtaa. Ensimm\u00e4isill\u00e4 kaksivirtaisilla koevaunuilla liikenn\u00f6itiin vuonna jo 1986. Vuonna 2001 Karlsruhen raitiotielinjaston pituus oli 341 km, josta rautatieverkolla 116 km. Alkuun my\u00f6s Tampereen raitiotiesuunnitelmissa oli ajatuksena on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaupungissa olevaa rataverkkoa.<\/p>\n

L\u00e4hes keh\u00e4m\u00e4inen Lahden rautatieverkko toimii hyv\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana kaupungin kattavalle verkostolle: \u201dSuuremmilla kaupunkiseuduilla ongelmana on usein poikittaisten ja keh\u00e4m\u00e4isten yhteyksien puute.\u201d (L\u00e4ht\u00f6kohtia- ja rataverkon peruspalvelutason m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miselle 48\/2002 LVM<\/em>).<\/p>\n

Raitiotiet\u00e4 voidaan tarkastella imagolliseltakin kannalta. Pikaraitiotie miellet\u00e4\u00e4n rakenteiden vuoksi pitk\u00e4ik\u00e4isen\u00e4 ja luotettavana joukkoliikennemuotona. Rata ja vaunut kest\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin 40-60 vuotta. Raitioteiden pysyv\u00e4isluonne antaa pitk\u00e4j\u00e4nteisyytt\u00e4 my\u00f6s muun infran ja kaupunkirakenteen suunnittelulle ja kehitt\u00e4miselle.<\/p>\n

Kaupunkikuvallisessa mieless\u00e4 raitiotiet luovat oman mielenkiintoisen osakokonaisuutensa urbaaniin milj\u00f6\u00f6seen.<\/p>\n

5.4. L\u00e4hijunaliikenteen t\u00e4ydent\u00e4j\u00e4ksi?<\/p>\n

Junaliikenteess\u00e4 liikennepaikkojen (asemien, pys\u00e4kkien, seisakkeiden) m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hentynyt jyrk\u00e4sti vuodesta 1964, jolloin saavutettiin huippu. Suomessa rataverkolla ei toimi puhtaasti, (p\u00e4\u00e4kaupunkiseutua lukuunottamatta) kiskobussikalustolla hoidettua paikallisliikennett\u00e4, paikallisiin tarpeisiin. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi matkustajal\u00e4hiliikenteen avaamista kilpailulle.\u00a0 <\/span><\/p>\n

Lahdessa t\u00e4m\u00e4 voisi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 suuntautuva l\u00e4hiliikenne Kouvolaan ja Riihim\u00e4elle olisi mahdollista korvata seudullisella pikaraitio-operaattorilla, joka pystyy ottamaan huomioon paremmin paikalliset tarpeet. On selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4 sen pit\u00e4\u00e4 nojautua periaatteisiin, jotka luovat olosuhteista paikallisesti joustavan ja taloudellisesti kannattavan, mik\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s julkista subventointia.<\/p>\n

Seuraavana esit\u00e4n lyhyesti miten jo olemassaolevaa rataverkkoja voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Esit\u00e4n my\u00f6s uusien linjojen mahdollisuuksia.<\/p>\n

5.4.1 Nastola<\/p>\n

Nastolassa on kolme rautatieasemaa: Vill\u00e4hde, Nastola (kk) ja Uusikyl\u00e4.
\nAsemat voitaisiin liitt\u00e4\u00e4 osaksi pikaraitiotielinjastoa Lahti-Kouvola. Lahden Kujala (logistiikka-alue) ja Vill\u00e4hde ovat palveluiden ja teollisuuden kasvualueita Pietarin radan varrella.
\nUusi linja Nastolan Rakokiveen vaatisi investointeja, mutta tukisi Lahden ja Nastolan nauhamaista yhdyskuntarakenne, johon rautatie on ajansaatosta voimakkaasti vaikuttanut. Kolmas kiskopari oikoradalta Hollolan Hakosillalta Kouvolaan asti mahdollistaisi henkil\u00f6liikenteen omalla raiteellaan ja purkaisi ratakapasiteetin kuormitusta.<\/p>\n

5.4.2 Heinolan rata
\nVierum\u00e4en urheiluopisto on viime vuosina tehnyt suuria investointeja kehitt\u00e4\u00e4kseen toimintaansa. Lahden MM-hiihtojen kisojen majoitus on sijoitettu Vierum\u00e4elle. Heinolan radalta erkaneva pikaraitiotie Urheiluopistolle helpottaisi liikkumista kisapaikan ja majoitustilojen v\u00e4lill\u00e4 suoran ja nopean yhteyden ansiosta. Yhteys lis\u00e4isi alueen arvoa entisest\u00e4\u00e4nkin kansainv\u00e4lisen\u00e4 urheilukeskittym\u00e4n\u00e4. Olisihan Vierum\u00e4ki osana kansainv\u00e4list\u00e4 rataverkkoja, jolloin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 saataisiin suora yhteys Vierum\u00e4en urheiluopistoon ja Lahden Urheilukeskukseen.
\nS\u00e4hk\u00f6ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 Heinolan radalla voi jo nyt liikenn\u00f6id\u00e4 kiskobussikalustolla.<\/p>\n

5.4.3 Loviisan rata
\nLahti-Loviisa radan ei matkustajaliikenne lopetettiin vuonna 1968. Viimeisin\u00e4 vuosina sit\u00e4 hoidettiin kiskobusseilla. Nyky\u00e4\u00e4n radalla on ollut kes\u00e4isin satunnaista museojunaliikennett\u00e4.
\nL\u00e4hiliikenne voitaisin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n pikaraitiotien avulla Orimattilaan asti. Lahti-Orimattilan v\u00e4lill\u00e4 pys\u00e4kkein\u00e4 toimisi mahdollisesti Lotila, \u00c4mm\u00e4l\u00e4, Pennala ja Virenoja. Orimattilan kaupungin alueella pys\u00e4kit voitaisiin sijoittaa kotiel\u00e4inpuiston ja Hein\u00e4maantien tasoristeyksen likelle sek\u00e4 entiselle asemalle.
\nS\u00e4hk\u00f6ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 Loviisan radalla voi jo nyt liikenn\u00f6id\u00e4 kiskobussikalustolla.
\nOrimattilan Hennan alueen rakentuminen oikoradan varrelle huomioitiin l\u00e4hiliikenteen osalta ja uusi Hennan asema avattiin vuonna 2017.<\/p>\n

5.4.4 Hollola Salpakangas
\nUuden Lahden keh\u00e4tienrakentaminen antaa uusia mahdollisuuksia kehitt\u00e4\u00e4 Lahden keskustan ja Hollolan kuntakeskuksen, Salpakankaan v\u00e4yl\u00e4st\u00f6\u00e4, joukkoliikennett\u00e4 suosivaksi. Lahdesta katsottuna it\u00e4\u00e4n ja l\u00e4nteen suuntautuva nauhakaupunkirakenne on omiaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n poikittaisliikenteen jouhevuutta Salpakankaalta aina Nastolan kirkonkyl\u00e4lle ja Uuteenkyl\u00e4\u00e4n asti osittain hy\u00f6dynt\u00e4en valmista rataverkkoa.<\/p>\n

5.5. Lahden kaupungin pikaraitioverkko<\/p>\n

Lahden alueella hyv\u00e4t mahdollisuudet hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 jo olemassa olevaa rataverkkoa . Rautateit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4 raitiotiet\u00e4 kutsutaan Tram-Train:ksi.<\/p>\n

5.5.1 Keskusta \/ satama<\/p>\n

Raideleveys voi olla sama raitioteill\u00e4 kuin rataverkolla, mutta raitiovaunut taipuvat jyrkemmiss\u00e4 kulmissa kuin perinteiset l\u00e4hiliikennejunat. N\u00e4in pikaraitioteille voidaan rakentaa tiukempia kaarres\u00e4teit\u00e4 ja jyrkemm\u00e4t k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ahtaassakin kaupunkirakenteessa ovat mahdollisia. Kustannuksissa ja ahtaassa kaupunkitilassa rata voidaan rakentaa yksiraiteiseksi ja vain pys\u00e4keill\u00e4 kaksiraiteiseksi, mik\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 investointikustannuksia. Haittana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n liikenn\u00f6imistiheyden pieneneminen suuntaansa.<\/p>\n

Kun satamaradan raiteet palautetaan Vesij\u00e4rven asemalle saakka, se hy\u00f6dytt\u00e4isi ensisijaisesti rautatieliikennett\u00e4. Museojunaliikennett\u00e4 harjoitettiin Lahdessa 1980-luvulla, jolloin junat l\u00e4htiv\u00e4t Vesij\u00e4rven asemalta. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen k\u00e4yt\u00e4\u00f6nnss\u00e4 joka kes\u00e4inen museojunaliikenne k\u00e4ynnistyi uudelleen vuonna 2007. Lahdessa museojunien l\u00e4ht\u00f6paikkana on toiminut veturivarikko ja my\u00f6hemmin se vakiintui Salpaussel\u00e4n seisekkeeksi. Seisake on my\u00f6s Salpaussel\u00e4n kisojen kisajunien pys\u00e4hdyspaikka.<\/p>\n

Radan palauttamiseksi Salpaussel\u00e4lt\u00e4 satamaan on tehty suunnitelmia jo 1990-luvulta asti. Viel\u00e4 2000-luvun alussa suunnitelmiss\u00e4 oli radan rakentaminen satamasta Niemen kautta Mukkulan ratapihaan, jolloin Lahteen muodostuisi ns. ympyr\u00e4rata. Rata toimisi osana my\u00f6s pikaraitiotielinjastoa.
\nSatamaradan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 vaikutuspiiriss\u00e4 ovat urheilu- ja messukeskus, Koulutuskonserni Salpauksen kampusalue, kisapuisto sek\u00e4 satama ja Sibeliustalo. Ranta-Kartano alue tuo alueelle lis\u00e4\u00e4 liikenn\u00f6intitarvetta.<\/p>\n

Keskustasuunnitelmien mukaisesti Lahden keskusta muuttuu k\u00e4velypainotteiseksi. Kadunvarsipys\u00e4k\u00f6inti siirret\u00e4\u00e4n toriparkkiin ja ydinkeskustan pys\u00e4k\u00f6intilaitoksiin. Pikaraitiotie olisi joustavan liikkumisen v\u00e4line my\u00f6s aivan ydinkeskustassa. Keskustassa ratalinjan runko soveltuisi mainiosti Aleksanterinkadulle ja Vapaudenkadulle. Rautatieasemalle p\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4, linjauksessa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi entisen Loviisan radan maaleikkausta kaupungin sairaalan l\u00e4nsipuolella.
\nRaiteet rakennettaisiin Loviisankadulta aseman aukion poikki, jolloin rata voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tullinraidetta liittyess\u00e4\u00e4n rautatieverkkoon vanhojen makasiinien ja Mannerheimintien v\u00e4liss\u00e4.
\nVesij\u00e4rvenkadun ja H\u00e4meenkadun risteyksest\u00e4, rata jatkuisi H\u00e4meenkatua pitkin l\u00e4nteen Paasikivenaukiolle saakka. H\u00e4meenkatu muutettaisiin viihtyis\u00e4ksi pikaraitiotie-k\u00e4velykaduksi v\u00e4lill\u00e4 Vesij\u00e4rvenkatu-Mariankatu. Samalla voitaisiin tehd\u00e4 Rautatienkadusta k\u00e4velykatu Aleksanterinkatu-H\u00e4meenkatu-Harjukatu.
\nLinja yhdistyisi linja-autoaseman l\u00e4heisyydess\u00e4 satama-Vapaudenkatu-rataan. Vapaudenkadulta linja voisi kulkea kauppakeskus Trion takaa, Kauppakadulle, josta raitiotiet\u00e4 jatkettaisiin vanhaa ratapohjaa pitkin Ankkuriin asti. Rataosuudet toimisivat keskustan runkona, jota voitaisiin laajentaa tarpeen mukaan.<\/p>\n

Kaupunkikuvallista romantiikkaa saataisiin Rautatienkadusta. V\u00e4lilt\u00e4 Aleksanterinkatu-Harjukatu voi luoda viihtyis\u00e4n k\u00e4velykadun, h\u00f6ystettyn\u00e4 raitiotieyhteydell\u00e4 rautatieasema-tori. Sanfransiscomainen yksiraiteinen (kaapeli)raitiotie loisi oman mielenkiintoisen leimansa Lahden m\u00e4kiseen keskustaan. Pys\u00e4kkien tihe\u00e4ll\u00e4 sijoittelulla linja palvelisi tehokkaasti m\u00e4kist\u00e4 osuutta, jalankulkijoiden voimia s\u00e4\u00e4st\u00e4en.<\/p>\n

5.5.2 Radanvarsi
\nLahdessa Riihim\u00e4ki-Kouvolan radanvarsi on kokemassa tulevina vuosikymmenin\u00e4 suuria muutoksia, jotka ovat jo osittain nyt n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Alueelle on j\u00e4rjestetty my\u00f6s suunnitelukilpailu, joita l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n toteuttamaan vaiheittain. Vanhat teollisuusalueet kuten Tornator, Starkin ja Askon alue sek\u00e4 tavararatapiha ovat rakentumassa mm. asuin- ja toimistotalojen muodossa. My\u00f6s muuttuvat Hennalan entinen varuskunta-alue ja Sopenkorven alue ovat radan vaikutuspiiriss\u00e4.
\nKeskustan ja radan etel\u00e4puolisen v\u00e4linen liikenne kulkee p\u00e4\u00e4asiassa kolmesta kohtaa: Helsingintielt\u00e4, Uudenmaankadulta ja Iso-Paavolankadulta. Radanvarren tiivis rakentaminen luo paineita purkaa liikenteen aiheuttamia ruuhkia.
\nRautatien ns. kaupunkiraide toimisi osana pikaraitiota ja se palvelisi kaupungin sis\u00e4ist\u00e4 liikennett\u00e4.<\/p>\n

5.5.3 Mukkulan teollisuusrata
\nMukkulan teollisuuden tarpeisiin rakennettu raide valmistui vuonna 1955. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 radan l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitseva Viking Malt Oy. Mukkulan ratapihalla lastataan my\u00f6s puuta. Radalla on\u00a0 <\/span>my\u00f6s satunnaista museojunaliikennett\u00e4.
\nRadan profiili mahdollistaa suunnata radalle my\u00f6s matkustusliikennett\u00e4. Teollisuusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rakennetun radan varrella on asumista ja kaupallisia palveluja. Radan varrella on runsaan teollisuuden lis\u00e4ksi oppilaitoksia: Koulutuskeskus Salpauksen oppilaitos Kyt\u00f6l\u00e4ss\u00e4, Iskun tehdasrakennuksessa koulutiloja sek\u00e4 Niemenkadun kampus.<\/p>\n

5.5.4 Ahtiala
\nLahdesta Heinolaan johtava teollisuus- ja museokunaliikennek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan rautietien muuttaminen pikaraitiotieksi ei vaatisi kohtuuttomia investointeja.
\nJo nykyisell\u00e4\u00e4n Ahtialan kaupunginosan l\u00e4pi johtava rautatiet\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 seudullisessa liikenteess\u00e4 Heinolaan asti. Osa radasta voitaisiin rakentaa tiheimmin asutuille alueille.<\/p>\n

5.5.5 Laune
\nLaune on kasvanut voimakkaasti 1990-luvulta asti erityisesti kaupallisten palveluiden my\u00f6t\u00e4. Lis\u00e4ksi Saksalan pelloille on noussut Launeen perhepuisto, keskuskentt\u00e4 sek\u00e4 muita vapaa-ajan- ja urheilumahdollisuuksia. Alueen liikennej\u00e4rjestelyit\u00e4 on pyritty parantamaan, mutta ajoittain alueelle muodostuu liikenneruuhkat. Lahden sis\u00e4\u00e4ntulotie Uudenmaankatu nelikaistaistuu Launeenkadun risteyksest\u00e4 Renkom\u00e4keen asti. Keh\u00e4tien rakennetaan Launeen halki.<\/p>\n

Etel\u00e4isen Lahden poikittaisliikennett\u00e4 palvelisi pikaraitiotie Hennalasta Tapparankadun ja Saksalankatua pitkin Lotilaan ja sielt\u00e4 rataverkkoon. Linjaa voisi jatkaa Vanhanradankatua pitkin it\u00e4\u00e4n, jossa se yhdistyisi Lahti-Loviisa-rautatiehen Lotilassa.
\nRaitiotien varrella on runsaasti niin pientalo- ja kerrostaloasutusta kuin palveluja ja teollisuuttakin.<\/p>\n

Keskusta ja etel\u00e4isen sis\u00e4\u00e4ntulotien varsi voidaan luontevasti yhdist\u00e4\u00e4 Uudenmaankatua ja Launeenkatua hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n

5.5.6 Renkom\u00e4ki
\nRenkom\u00e4en kaupallisen keskittym\u00e4n saavuttettavuuden parantamiseksi liikenneyhteyksi\u00e4 ja -v\u00e4yli\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n. Autoliikenne alueella kasvannee tulevaisuudessakin, Etel\u00e4-Lahteen kaavoitetaan runsaasti pientaloasutusta.<\/p>\n

Renkom\u00e4keen viev\u00e4 muusta liikenteest\u00e4 erotettu pikaraitiotie mahdollistaisi keskustasta suuntautuvan joustavan ja nopean liikkumismuodon. Renkom\u00e4ki-linjalla voidaan erityisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 liikennevaloetuutta eli kun vaunut l\u00e4hestyv\u00e4t risteyst\u00e4, valoetuus on raitiovaunuille. Pys\u00e4kkien sijoittamisella risteyksien l\u00e4heisyyteen, voidaan vaunujen pys\u00e4htymiset k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajoneuvoliikenteen h\u00f6ydyksi ja kun vaunut l\u00e4htev\u00e4t pys\u00e4kilt\u00e4, etuisuus siirtyy j\u00e4lleen pikaraitiovaunuille.<\/p>\n

Pikaraitiosta etel\u00e4-pohjoissuunnassa tapahtuvassa liikenteest\u00e4 osa siirtyisi pikaraitiotielle ja n\u00e4in helpotettaisiin jo nyt tukkoisen Uudenmaankadun liikennett\u00e4. Samalla saataisiin Laune ja Renkom\u00e4ki tiiviiksi nauhaksi, jonka liikenteellisen\u00e4 selk\u00e4rankana toimisi pikaraitiotie.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto 1. Suomen raitioteiden alkutaival 2. Pikaraitiotien uusi tuleminen 3. Suunnitelmat Suomessa 4. Seudullinen joukkoliikenne 5. Pikaraitiotie Lahteen Yhteenveto 5 Pikaraitiotie Lahteen 5.1. Pikaraitio vaihtoehtona Lahden kaupunki on allekirjoittanut kansainv\u00e4linen Aalborgin sopimuksen (1924), jossa todetaan: \u201d \u2026kest\u00e4v\u00e4n kaupungin ehdottomana edellytyksen\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,106,116,115,114],"tags":[],"class_list":["post-9624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-politiikka-ja-vaikuttaminen","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9624"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10424,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9624\/revisions\/10424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}