{"id":9246,"date":"2017-05-27T09:17:55","date_gmt":"2017-05-27T07:17:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9246"},"modified":"2017-05-27T09:19:44","modified_gmt":"2017-05-27T07:19:44","slug":"lahden-keskustan-elinvoima-vahvistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9246","title":{"rendered":"Lahden keskustan elinvoima vahvistunut"},"content":{"rendered":"

El\u00e4v\u00e4t Kaupunkikeskustat ry<\/a> julkisti suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimatiedot toukokuussa.\u00a0Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on laskenut kaupunkikeskustojen elinvoiman 25 kaupunkikeskustasta. Mukava ovat: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, H\u00e4meenlinna, Vaasa, Sein\u00e4joki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvink\u00e4\u00e4, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, Heinola, Pietarsaari, Kalajoki ja M\u00e4ntt\u00e4-Vilppula.
\nElinvoiman muutoskehitys yhden vuoden aikana on laskettu 14 kaupungista. Yhdeks\u00e4n kaupunkikeskustaa on elinvoimaistunut, viisi kaupunkikeskustaa on laimentunut.\u00a0Muutokset ovat keski\u00f6ss\u00e4, ei suora vertailu eri kaupunkien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Noin puolet Suomen 50 suurimmasta kaupungista laskee nyt vuosittain elinvoimalukunsa.\u00a0Tavoitteena on, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 elinvoimalaskennassa on mukana kaikki 50 Suomen suurinta keskustaa vuonna 2019. Kaupunkeja kiinnostaa, miten keskustansa kehittyy. Onko keskusta elinvoimaistumassa vai laimenemassa? Tulos vaihtelee kaupungeittain kertoen mm. erilaisten kehitt\u00e4misinvestointien onnistumisesta sek\u00e4 kaupungin maank\u00e4ytt\u00f6politiikasta.<\/p>\n

Alla tiivistelm\u00e4 raportista.<\/p>\n

\"Rautatienkatu<\/a>

Rautatienkatu Lahdessa toukokuussa 2014. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n

K\u00e4sitteit\u00e4<\/strong><\/p>\n

Elinvoimaluku<\/b><\/span> on t\u00e4rkein. Vuoden 2017 elinvoimalaskennassa sen keskiarvo kaupungeissa oli 3.00, joka on suhteutettu asukaslukuun.
\nSaFe-prosentti<\/b><\/span> kertoo rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, ett\u00e4 kuumat yritykset eli lauantailiikkeet ja ravintolat olisivat enemmist\u00f6n\u00e4. Kriittinen raja on, jos kuumia yrityksi\u00e4 on alle 50 %.
\nBusRe<\/b>–prosentti<\/b> <\/span>kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden suhteesta. Lauantailiikkeet ovat aina selv\u00e4n\u00e4 enemmist\u00f6n\u00e4 elinvoimaisessa kaupunkikeskustassa.
\nBlack Hole -prosentti <\/b><\/span>kertoo tyhjien liiketilojen osuuden. Tavoitteena on, ett\u00e4 se olisi aina alle 10 %.<\/p>\n

Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n

Elinvoiman mittausmenetelm\u00e4 (Allin Method) on suomalaisten keskustakehitt\u00e4jien tuote. Keskeisint\u00e4 on lauantaisin toimivien \u201dkuumien yritysten\u201d kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4, josta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4t liikehuoneistot.\u00a0<\/span>Jo yhden tyhj\u00e4n liiketilan t\u00e4yttyminen nostaa elinvoimalukua (Vitality Index), joka on suhteutettu asukaslukuun. N\u00e4in voidaan vertailla kaupunkeja kesken\u00e4\u00e4n. <\/span>
\n<\/span>Keskustarakenteen ulkopuoliset kauppakeskukset sek\u00e4 voimakkaat alakeskukset vaikuttavat elinvoimalukuun. Mit\u00e4 elinvoimaisempi keskusta, sit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi ekologisesti kaupunki on. Ja sit\u00e4 pienempi koko kaupungin hiilijalanj\u00e4lki on.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

Liiketilapainotetun nousuprosentin<\/span> keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen muutos oli +1.9 %. Kaupunkikeskustat ovat keskim\u00e4\u00e4rin vuoden aikana hiemaan elinvoimaistuneet.<\/span>
\n<\/span>Tyhjien liiketilojen<\/span> m\u00e4\u00e4r\u00e4n osuus on keskim\u00e4\u00e4rin laskenut -1%, mutta se on edelleen keskim\u00e4\u00e4rin korkea (11.2 %). Tavoite on, ett\u00e4 tyhjien liiketilojen osuus olisi alle 10 %. Elinvoimalaskenta on yksinkertaisimmillaan tyhjien liiketilojen kehittymisen seurantaa.
\nVuoden 2017 elinvoimamittauksessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuumien lauantaiyritysten<\/span> osuus keskustoissa on keskim\u00e4\u00e4rin 51.8 %.
\n<\/strong><\/p>\n

\"Lahti<\/a>

Lahti investoi toriparkkiin. Rakennusty\u00f6maa kes\u00e4ll\u00e4 2013. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n

Lahti<\/strong><\/p>\n

Lahden elinvoimaluku 2.781 on noussut hieman yhden vuoden aikana. Elinvoima on siten vahvistunut vuodessa +3.1 %.\u00a0<\/span><\/p>\n

Tyhj\u00e4t liiketilat ovat t\u00e4yttyneet. Vuodessa uusia ravintoloita on tullut 12 ja uusia arkiyrityksi\u00e4 14.<\/p>\n

Keskustan \u201dkuumien yritysten\u201d osuus on silti viel\u00e4 hieman alle 50 % kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, mutta suunta on nyt oikea. Sit\u00e4 Lahdessa kannattaa seurata tarkasti tulevaisuudessa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tyhjien liikehuoneistojen osuus 12.2 %. Se on parantunut vuodessa +1.5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6nteinen kehitys on suunnilleen samaa tasoa kuin Lahden vertailukaupungeissa esim. Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Liikehuoneistojen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 on keskustassa suuri, mutta kaupallisia toimintoja ravintoloineen on paljon my\u00f6s keskustan ulkopuolella.<\/p>\n

Lahden kaupalliset alakeskukset erikoisliikkeineen haastavat keskustan kauppapaikkakilpailuun.<\/p>\n

Lahden keskusta hakee ihanteellista tasapainoa, jotta keskustan upeasta\u00a0 kaupunkimaisesta katutilasta saa parhaan elinvoimahy\u00f6dyn nyt n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti uudistettuine Aleksanterinkatuineen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4v\u00e4t Kaupunkikeskustat ry julkisti suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoimatiedot toukokuussa.\u00a0Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms on laskenut kaupunkikeskustojen elinvoiman 25 kaupunkikeskustasta. Mukava ovat: Tampere, Espoo, Oulu, Turku, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, H\u00e4meenlinna, Vaasa, Sein\u00e4joki, Mikkeli, Salo, Kokkola, Hyvink\u00e4\u00e4, Savonlinna, Tornio-Haaparanta, Raahe, Kemi, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3,114],"tags":[],"class_list":["post-9246","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9246","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9246"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9246\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9253,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9246\/revisions\/9253"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9246"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9246"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9246"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}