{"id":9215,"date":"2017-06-08T18:53:04","date_gmt":"2017-06-08T16:53:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9215"},"modified":"2017-06-08T18:53:04","modified_gmt":"2017-06-08T16:53:04","slug":"paijat-hameen-tutkimusseuran-vuosikirja-2016","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9215","title":{"rendered":"P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen tutkimusseuran vuosikirja 2016"},"content":{"rendered":"

\"PHtutkimusseuranvuosikirja16\"<\/a>P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen Tutkimusseuran laadukkaiden vuosikirjojen sarjaa jatkaa vuonna 2016 aiheena Salpausselk\u00e4.\u00a0Kirja koostuu 12 artikkelista ja kirjan ovat toimittaneet Matti Oijala, Jukka Oksa, Ossi Nummela ja Heidi Andersson.<\/p>\n

Kirjaan on saatu monipuolisesti erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Artikkelim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eniten asutusta, kylien ja taajamien muodostumista Salpaussel\u00e4lle. T\u00e4llaisia artikkeleita on nelj\u00e4, mm. Saara Hakaste kirjoittaa Hollolan kylist\u00e4, Matti Oijalan tarkastelussa on kyl\u00e4t Vesij\u00e4rvelt\u00e4 it\u00e4\u00e4np\u00e4in.<\/p>\n

Lahtelaisittainkin asutushistoria on sik\u00e4li kiinnostava, sill\u00e4 Lahden kyl\u00e4n muodostuminen on sidoksissa l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Ylinen Viipurintie mainittiin useassa artikkelissa, mutta aihe olisi ansainnut enemm\u00e4nkin tarkastelua.<\/p>\n

Rautateit\u00e4 sivutaan kahdessa artikkelissa. Janne Ridanp\u00e4\u00e4 kirjoittaa rautateiden vaikutuksesta yleisell\u00e4 tasolla. Mari Lakka kirjoittaa radanrakentajien kalmistoista.<\/p>\n

Marja Huovila avaa Salpausselk\u00e4-nime\u00e4, sen alkuper\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4, mille tahoille se on antanut nimens\u00e4.<\/p>\n

(Toim. huom. Lahdessa on Salpaussel\u00e4n seisake (lyhenne Sss), joka on rakennettu Salpausselk\u00e4\u00e4 halkovaan maaleikkaukseen. Seisake perustettiin vuoden 1938 MM-hiihtojen yhteyteen. Kuvaavaa onkin ett\u00e4 Salpausselk\u00e4-niminen rautatie-liikennepaikka sijaitsee nimenomaan Lahdessa. Seisakkeen \u201cSalpausselk\u00e4\u201d-kyltti on edelleen tallessa, tosin ei alkuper\u00e4isell\u00e4 paikallaan.)<\/p>\n

Salpaussel\u00e4st\u00e4 tulee mieleen puhtaat pohjavedet, ja aihe on useasti keskusteluissa my\u00f6s ulkopaikkakuntalaisten kanssa. Heidi Andersson kirjoittaa Salpausselkien pohjavedest\u00e4, sen muodostumisesta, oikeudellisesta asemasta ja suojelusta sek\u00e4 pohja-vesien uhista.<\/p>\n

Salpausselk\u00e4 on toiminut my\u00f6s dramaattisten tapahtumien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4: vuoden 1918 taistelut ovat Hannu Takalan aihe.<\/p>\n

Vaikka usein lahtelaiset \u201comivat\u201d Salpaussel\u00e4n itsellee, Kari Porra vertailee mielenkiintoisesti Lohjaa ja Lahtea, joissa molemmissa Salpaus-selk\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n

Monille meist\u00e4 lahtelaisista Salpaussel\u00e4n etel\u00e4inen reunamuodostelma n\u00e4ytt\u00e4ytyy itsest\u00e4\u00e4nsel-vyyten\u00e4, mutta kirja her\u00e4ttelee meit\u00e4 siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 on jalkojemme alla geologinen ja historiallis-maantieteellinen aarreaitta, joka antaa loputtomasti tutkittavaa.<\/p>\n

Salpaussel\u00e4n henki ja perint\u00f6 el\u00e4\u00e4 Lahdessa vahvana.<\/p>\n

Ulkoisesti kirja pysyy linjassaan kuten aiempina vuosina. Taitto on selke\u00e4\u00e4 ja kannen tunnistettava grafiikka miellytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4, mukavaa oivaltavuutta, kuten aiemmissakin kirjoissa.<\/p>\n

Kaikkien aikojen Salpausselk\u00e4 on erinomainen kirja. Se vahvistaa k\u00e4sityksi\u00e4 Salpaussel\u00e4st\u00e4, sen historiasta ja rikkaudesta, mutta kertoo my\u00f6s runsaasti uutta.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahdessa 1\/2017<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen Tutkimusseuran laadukkaiden vuosikirjojen sarjaa jatkaa vuonna 2016 aiheena Salpausselk\u00e4.\u00a0Kirja koostuu 12 artikkelista ja kirjan ovat toimittaneet Matti Oijala, Jukka Oksa, Ossi Nummela ja Heidi Andersson. Kirjaan on saatu monipuolisesti erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Artikkelim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti kirjassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n eniten asutusta, kylien ja taajamien … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,104,3,114],"tags":[],"class_list":["post-9215","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-historia-jutut","category-jutut","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9215","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9215"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9260,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9215\/revisions\/9260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}