{"id":8151,"date":"2016-05-16T20:53:02","date_gmt":"2016-05-16T18:53:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=8151"},"modified":"2016-05-16T20:53:02","modified_gmt":"2016-05-16T18:53:02","slug":"kirja-arvio-poimintoja-paijat-hameesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=8151","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Poimintoja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meest\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"kansi2015\"<\/a>P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen Tutkimusseuran vuosikirja 2014 perehtyi Lahden paikkoihin, vuonna 2015 tarkastelussa oli koko P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me.<\/p>\n

Vuonna 2011 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liitto julkaisi silloiseen UusiKunta-kuntaliitosprosessiin liittyen Jouko Heinosen tekem\u00e4n P\u00e4ij\u00e4th\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kuntaidentiteetti \u2013 Kuntien palvelurakenteiden kehitt\u00e4misprojekti.<\/p>\n

Heinosen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kuoleman takia Esa Hassinen saattoi tutkimuksen loppuun.\u00a0 Tutkimuksessa Heinonen pohti p\u00e4ij\u00e4th\u00e4m\u00e4l\u00e4ist\u00e4 identiteetti\u00e4.<\/p>\n

Samaa aihetta sivuaa Tutkimusseuran vuosikirja, joka nostaa\u00a0eri kirjoittajien toimesta paikallisesti ja seudullisesti mielenkiintoisia poimintoja ymp\u00e4ri maakuntaa. Kirja on erinomainen esittely P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meest\u00e4, sen eri kolkkien ominaisuuksista ja ilmi\u00f6ist\u00e4, joiden kautta rakentuu p\u00e4ij\u00e4th\u00e4m\u00e4l\u00e4isyys ja sen rikkaus, kuin my\u00f6s kuntakent\u00e4ll\u00e4 kohdatut haasteet.<\/p>\n

Alkusanoista vastaa Tutkimusseuran puheenjohtaja Ville Marjom\u00e4ki ja johdannon on kirjoittanut Matti Oijala. Kirjan ovat toimittaneet Oijala, Jukka Oksa, Saara Hakaste ja Ossi Nummela.<\/p>\n

Kirjaan on kirjoittanut 16 henkil\u00f6\u00e4, ja jokainen kirjoittaja on tuonut oman n\u00e4kymyksen tietyst\u00e4 aiheesta liittyen omakohtaisiin kokemuksiin ja\/tai tutkimuksiin ja tilastoihin.<\/p>\n

Jostain syyst\u00e4, ehk\u00e4 kiinnostavien aiheiden puolesta, kirjasta nousee kaksi kuntaa selke\u00e4sti esille: Sysm\u00e4 ja Asikkala. Molemmassa on toki tullut vierailtua useamman kerran, mutta kirjoitusten kautta molemmista kunnista avautuu lahtelaiselle aivan uusia asioita.<\/p>\n

Sysm\u00e4 on P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen itsen\u00e4inen (itsep\u00e4inen?) entinen Suur-Sysm\u00e4. Heikki Helinin tyyli kirjoittaa aiheesta on innostava, tarjoten kunnallistaloudellista faktaa.<\/p>\n

Sysm\u00e4st\u00e4 kirjoittaa my\u00f6s Heidi Andersson, joka valottaa ruotsikielisten sysm\u00e4l\u00e4isten vaiheita.<\/p>\n

Pauli Leimion kirjoittaa koko kansan rakastamasta viihdetaiteilijasta Olavi Virrasta ja h\u00e4nen merkityksest\u00e4\u00e4n kunnalle, mik\u00e4 kulminoitui Sysm\u00e4\u00e4n pystytettyyn patsaaseen.<\/p>\n

Asikkalasta kirjoittavat Anneli M\u00e4kel\u00e4-Alitalo ja Tapio Bl\u00e5field (toim. Liisa Tarjanne).<\/p>\n

M\u00e4kel\u00e4-Alitalo pohtii Asikkaan identiteetti\u00e4. Bl\u00e5field k\u00e4y l\u00e4pi Asikkalan kirkkom\u00e4ke\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 kulttuurihistoriaa, jonka yksi osa h\u00e4visi vuonna 2007, kun vanha, mutta hyv\u00e4kuntoinen seurakuntatalo purettiin.<\/p>\n

Asikkalasta jatkaa Matti Oijala, joka valottaa Asikkalan ja Nastolan vartiom\u00e4ki\u00e4. Oijalan kirjoitus on mielenkiintoinen yhdistelm\u00e4 historiallista faktaa ja pohdintaa vanhasta viestint\u00e4muodosta, jota on harjoitettu aina esihistorialliselta ajalta 1700-luvulle asti.<\/p>\n

Kirjassa olevia selkeit\u00e4 luontoaiheita ovat Matti Verran kirjoitus, jossa hehkutetaan Etel\u00e4-P\u00e4ij\u00e4nteen puhtautta, ja Antti Hovi kertoo Lahden seudun ketokasvillisuudesta.<\/p>\n

Kulttuuriin ja esitt\u00e4v\u00e4\u00e4n taiteeseen liittyy useampikin kirjoitus.<\/p>\n

Marja Mattlar kirjoittaa matkasta Vuorenkyl\u00e4st\u00e4 Pariisiin ja matkan vaikutuksista musiikkiinsa.
\nTimo Taulon teatteri on valjastettu kyl\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden rakentajaksi, lis\u00e4ksi Petri G\u00f6rman ja Juha\u00a0Pihanen kirjoittavat kansantanssista \u201cvientituotteena\u201d.<\/p>\n

Lahteen liittyv\u00e4ss\u00e4 artikkelissa\u00a0Saara Hakaste kirjoittaa perusteellisesti Viipurin perinn\u00f6st\u00e4 kaupunkimme musiikkiel\u00e4m\u00e4lle(kin).<\/p>\n

Tapio Mattler kirjoittaa Hartolan Vuodenkyl\u00e4n perinnemaisemasta,\u00a0jonka Maatiainen valitsi vuonna 2013 vuoden perinnemaisemaksi. Artikkeli tuo esille Harjun maiden ja tilan vaiheita aina 1500-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n

Nimist\u00f6n kimppuun k\u00e4y Jouko Mattila pohtien: miten nimet ovat muodostuneet ja miten nimet vaikuttavat identiteettiin.<\/p>\n

Merja Taavila kertoo P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me-wikist\u00e4 ja lopuksi Jukka-Pekka Teiton Ursan havaintokeskuksesta Artj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

Poimintoja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meest\u00e4 on hyv\u00e4 ja monipuolinen katsaus maakuntaamme. Kirja kertoo hyvin niist\u00e4 asioista jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja tunnettuja asioita paikallisesti, samalla v\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja muualla maakunnassa.<\/p>\n

Tutkimusseuran vuosikirja johdattaa pohtimaan tai syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4mme maakunnastamme.<\/p>\n

Miksi P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me koetaan alisuoriutujana? Onko meill\u00e4 rohkeutta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 j\u00e4rvien maakunnasta yhteist\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja samalla korostaa niit\u00e4 erityisominaisuuksia, joita kuhunkin paikkaan liitet\u00e4\u00e4n, Lahden toimiessa Salpaussel\u00e4ll\u00e4 porttina Etel\u00e4-Suomen ja Keski-Suomen v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 1\/2016<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen Tutkimusseuran vuosikirja 2014 perehtyi Lahden paikkoihin, vuonna 2015 tarkastelussa oli koko P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me. Vuonna 2011 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liitto julkaisi silloiseen UusiKunta-kuntaliitosprosessiin liittyen Jouko Heinosen tekem\u00e4n P\u00e4ij\u00e4th\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kuntaidentiteetti \u2013 Kuntien palvelurakenteiden kehitt\u00e4misprojekti. Heinosen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kuoleman takia Esa Hassinen saattoi tutkimuksen loppuun.\u00a0 Tutkimuksessa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,104,3,114],"tags":[],"class_list":["post-8151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-historia-jutut","category-jutut","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=8151"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8164,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/8151\/revisions\/8164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=8151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=8151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=8151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}