{"id":6929,"date":"2015-03-29T14:10:24","date_gmt":"2015-03-29T12:10:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6929"},"modified":"2015-03-29T14:10:24","modified_gmt":"2015-03-29T12:10:24","slug":"vesijarven-satama-pienoiskoossa-22-tapani-laakson-pienoisrautatie","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6929","title":{"rendered":"Vesij\u00e4rven satama pienoiskoossa 2\/2 \u2013 Tapani Laakson pienoisrautatie"},"content":{"rendered":"<p>Vesij\u00e4rven satama pienoiskoossa -osassa kaksi Tapani Laakso esittelee h\u00e4nen omaa Lahden satamaa kuvaavaa pienoisrautatiet\u00e4.<br \/>\nEnsimm\u00e4isess\u00e4 osassa esittelyss\u00e4 Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n tekem\u00e4 Vesij\u00e4rven sataman <a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6812\" target=\"_blank\">pienoisrautatie<\/a>.<\/p>\n<div id=\"attachment_7012\" style=\"width: 610px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-7012\" class=\"size-medium wp-image-7012\" alt=\"Vesij\u00e4rven satama. Kuva Tapani Laakso.\" src=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204-600x449.jpg\" width=\"600\" height=\"449\" srcset=\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204-600x449.jpg 600w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110204-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-7012\" class=\"wp-caption-text\">Vesij\u00e4rven satama. Kuva Tapani Laakso.<\/p><\/div>\n<p><strong>Mist\u00e4 sait idean Vesij\u00e4rven sataman pienoisrautatiehen?<\/strong><\/p>\n<p>Tehty\u00e4ni muutaman viime vuoden aikana niin sanottuja kotimaan maisemamoduuleita l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4yttelyrataan ja viimeksi sahamilj\u00f6\u00f6seen, johon liittyy oleellisesti vesist\u00f6t ja tukinuitto. Luonnollisena jatkona siihen oli moduuli jossa oli my\u00f6s laivoja, joten mik\u00e4p\u00e4 olisi ollut parempi aihe syntyper\u00e4iselle lahtelaiselle kuin tuttu Vesij\u00e4rven satama &#8211; onhan satamasta olemassa jo H0-mittakaavan malli Topparoikka-yhdistyksen toteuttamana. Ajattelin, ett\u00e4 teen saman aiheen pienemp\u00e4\u00e4n mittakaavaan. Sain H0-mallin tekij\u00f6ilt\u00e4 piirustukset asemarakennukseen skaalattavaksi N-mittakaavaan, ja alku oli siin\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Miten p\u00e4\u00e4dyitte mittakaavaan 1:160 eli N? Mink\u00e4 merkkist\u00e4 kiskoitusta ja kalustoa olet k\u00e4ytt\u00e4nyt?<\/strong><\/p>\n<p>Aloitin 1950-luvulla kotimaisella MECA-rautatiell\u00e4, raidev\u00e4li 32 mm, siit\u00e4 siirtyminen H0-skaalaan. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tilan loppuessa lahjoitin sen kummipojalle ja 80-luvun alussa siirryin N-skaalaan. Nyt tuntuu, ett\u00e4 pit\u00e4isi palata askel taaksep\u00e4in, kun alkaa tuo i\u00e4n mukanaan tuomat n\u00e4k\u00f6- ynn\u00e4 muut seikat haitata n\u00e4pertely\u00e4. Ennen moduulirataa kotirata koostui muutamasta suuresta lohkosta ja 1980-luvun alussa ostetuista Fleischman-aloituspakkauksista. Siit\u00e4 johtuen kaikki raidekalusto ja vaihteet olivat Fleisua. Ne poistuivat pienoisrautatielt\u00e4ni kun siirryin moduuleihin.<\/p>\n<p>Moduuleissa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt ainoastaan Peco code 55 fleksi\u00e4 ja Peco electrofrog -vaihteita NCF-standardin mukaan. Vaihdemoottorit ovat Conradin. Niin sanottu kotirata, joka koostuu 19 moduulista, kuvaa keskieurooppalaista maisemaa ilman tarkempaa esikuvaa &#8211; ati ehk\u00e4 Colmarin kaupunkia jollain tavalla. Radalla liikkuvat junat ovat sen mukaisia: TGV, IC ja niin edelleen. Liikkuva kalusto on yleisint\u00e4 myynniss\u00e4 olevaa merkki\u00e4, kaikki taitavat l\u00f6yty\u00e4. Kotiratamoduuleista suurin osa on ollut n\u00e4yttelyiss\u00e4 useampaankin kertaan, mutta viimeiset vuodet vain kotona. Kotirata on siis moduulistandardin mukainen niin, ett\u00e4 jokaisen moduulin ulkoreunoissa raideparit ja s\u00e4hk\u00f6liit\u00e4nn\u00e4t ovat standardin mukaiset, joten jokaisen palan voi irrottaa ja kytke\u00e4 yhteisrataan. Vesij\u00e4rven satamamoduulissa kaikki on tehty NCF-standardin mukaan, ja k\u00e4ytetty raidemateriaali on Pecoa.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 ajanjaksoa malli kuvaa ja kuinka tarkasti malli noudattelee esikuvaansa?<\/strong><\/p>\n<p>Kun tutustuin sataman historiaan, p\u00e4\u00e4dyin l\u00e4hinn\u00e4 aikaan ennen liikenteen loppua ja siten 1950-lukuun. Tosin historiatiedot k\u00e4sitteliv\u00e4t ensisijaisesti viel\u00e4 varhaisempaa aikaa mutta ehk\u00e4p\u00e4 malli kuvaa 50-lukua oikein. Henkil\u00f6kohtaisesti en ket\u00e4\u00e4n siell\u00e4 mahdollisesti asunutta etsinyt vaan uskoin olemassa oleviin kuviin ja teksteihin.<\/p>\n<p>Ainakin yksi selv\u00e4 ero on siin\u00e4, ett\u00e4 moduulistandardi joka m\u00e4\u00e4rittelee maiseman syvyydeksi 400 millimetri\u00e4, poistatti yhden kiskoparin siit\u00e4 ratakaaviosta, joka on raidekartoissa. Toinen muutos tuli vinon laiturin kulmaan, jota piti pienent\u00e4\u00e4 saadakseni laiturille pituutta.<\/p>\n<p><strong>Mink\u00e4laista rautatie- ja ajoneuvokalustoa ja rakennuksia malli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Mallissa on asemarakennus, yksi makasiini, kioski ja vaihdemiehen koppi, laitureilla kolme nosturia, pari hinaajaa, nelj\u00e4 proomua ja kaksi matkustajalaivaa. Laitureilla on toimiva valaistus vanhan mallisilla valaisinpylv\u00e4ill\u00e4, makasiinissa ja asemarakennuksessa valaistus, runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 figuureita sek\u00e4 erilaista rahti- ynn\u00e4 muuta tavaraa, muun muassa Jowet Javelin -henkil\u00f6auto. N\u00e4yttelyiss\u00e4 kiskoilla on puutavaravaunuja, halkovaunuja, kiskokalle ja aseman edess\u00e4 muutama Ei-matkustajavaunu ja veturina Hv3.<\/p>\n<div id=\"attachment_7013\" style=\"width: 610px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-7013\" class=\"size-medium wp-image-7013\" alt=\"Matkustajavaunu Vesij\u00e4rven aseman edustalla. Kuva Tapani Laakso.\" src=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214-600x449.jpg\" width=\"600\" height=\"449\" srcset=\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214-600x449.jpg 600w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214-300x225.jpg 300w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/PB110214-400x300.jpg 400w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/a><p id=\"caption-attachment-7013\" class=\"wp-caption-text\">Matkustajavaunu Vesij\u00e4rven aseman edustalla. Kuva Tapani Laakso.<\/p><\/div>\n<p><strong>Ilmeisesti olet itse tehnyt kalustoa ja rakennukset. Miten ja mill\u00e4 tavoin olet rakentanut ne esikuvien mukaiseksi?<\/strong><\/p>\n<p>Rakennukset (asema ja makasiini) on valmistettu Evergreen-profiililevyist\u00e4, soiroista, profiileista ynn\u00e4 muusta. Kioski ja vaihdemiehen koppi ovat Mestarimallien vakiotuotantoa.<\/p>\n<p>Aseman takana olevat koivut on tehty grillitikuista, rautalangasta, huovutevillasta ja NOCH-sirotteesta hiuslakalla h\u00f6ystettyn\u00e4. Kotimaan puita on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kaupoista, ja aina kannattaa tehd\u00e4 itse jos suinkin mahdollista.<\/p>\n<p>Vesill\u00e4 olevat proomut on tehty p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti balsasta ja muovilevyist\u00e4 sek\u00e4 soiroista. Jyv\u00e4skyl\u00e4- ja Taru-laivoissa alarunko on balsaa, kannet muovilevy\u00e4, hytit puretuista tosi vanhoista eurooppalaisista matkustajavaunuista joissa oli riitt\u00e4v\u00e4sti pieni\u00e4 ikkunoita ja pikkuosat aluksiin miljoonalaatikosta. Matkustajalaivojen alkuper\u00e4iset telakkapiirustukset (Lehtom\u00e4en telakka Warkaudessa) l\u00f6ysin netist\u00e4, mik\u00e4 helpotti mallien valmistusta. Hinaajat on modifioitu Artitecin dieselhinaajista, jotka olen muuttanut h\u00f6yrylaivoiksi muistuttamaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita hinaajia. Puutavaravaunut on tehty etsisarjoista vanhoille alustoille, matkustajavaunut Mestarimallit Ei-vaunusarjoista, Hv3 modifioitu hytin ja tenderin osalta muistuttamaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollutta veturia.<\/p>\n<p><strong>Pienoisrautatiesi on my\u00f6s osana laajempaa moduulirataa N Club Finland ry:ss\u00e4. Kerro hieman yhdistyksen ja moduuliradan taustoista.<\/strong><\/p>\n<p>NCF on perustettu vuonna 2007, ja itse liityin kerhon j\u00e4seneksi syyskuussa saman vuonna kun l\u00f6ysin museon sivuilta tiedon, ett\u00e4 N-harrastajia on ker\u00e4\u00e4ntynyt yhteen. Vuosien ajan ihmettelin ett\u00e4 miss\u00e4 ovat kaikki N-harrastajat, kun n\u00e4yttelyiss\u00e4 yleisesti oli vain H0-ratoja. NCF kuuluu eurooppalaiseen I.N.G.A.NET -yhteis\u00f6\u00f6n, ja sielt\u00e4 on per\u00e4isin nykyinen moduulistandardi. Kun aikansa ajelee kotiradalla omaksi ja lastenlasten sek\u00e4 naapurien muksujen iloksi, niin tuli mieleen, ett\u00e4 moduulisysteemill\u00e4 p\u00e4\u00e4see helposti mukaan suurempaan joukkoon harrastajia ja esittelem\u00e4\u00e4n omia tekosiaan. Samalla saa uusia ideoita sek\u00e4 kokemuksia ja tietenkin uusia harrastajayst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p>Eli hankkimalla vaikkapa yhden moduulin rakennussarjan p\u00e4\u00e4see yhteisrataan mukaan. Ennen n\u00e4yttely\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa osallistujista ja varataan tila. Itsell\u00e4ni on ollut yhdest\u00e4 kuuteen moduulia kerrallaan esill\u00e4. Joskus on ulkomaata ja suomimaisemaa per\u00e4kk\u00e4in, mutta junat kulkevat sujuvasti maasta toiseen. T\u00e4h\u00e4n joukkoon kaivattaisiin uusia rakentajia. Jostain syyst\u00e4 joukko, joka tuo moduuleitaan n\u00e4ytteille, on aika harvalukuinen ja siit\u00e4 johtuen turhan usein on katsojille tarjolla samanlainen maisema, esimerkiksi kev\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyss\u00e4 museolla ja syksyn Pienoisrautatie-p\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n<p>Liikkuvaa kalustoa jokainen tuo halunsa mukaan. Alkuun kaikki radalla ollut kalusto oli ulkomaan junia, mutta aika pian alkoi ilmesty\u00e4 suomalaiselta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 junia eri tavoin toteutettuna. Itse aloin valmistaa suomikalustoa, kun jossain n\u00e4yttelyss\u00e4 kuulin kommentin, ettei tuossa mittakaavassa pysty tekem\u00e4\u00e4n N-kalustoa kotikonstein. Mutta kuinkas on k\u00e4ynyt: suomijunia eri aikakausilta on vaikka kuinka. Itsell\u00e4ni p\u00e4\u00e4asia kalustoa tehdess\u00e4 on ollut, ett\u00e4 yleis\u00f6, joka ei tied\u00e4 ja tunne kaikkia detaljeja tunnistaa ne juniksi, joilla ovat n\u00e4yttelyyn tulleet.<\/p>\n<p><strong>Miten itse innostuit aikoinaan pienoisrautateist\u00e4?<\/strong><\/p>\n<p>Oikeastaan en tied\u00e4, mik\u00e4 jo pikkupoikana junissa vieh\u00e4tti. Kouluik\u00e4\u00e4n asti asuin Jalkarannassa ja perheen moottorivene oli Pikku-Veskun laiturissa, josta viikonloppuretkille l\u00e4hdettiin. Sen j\u00e4lkeen asuimme V\u00e4\u00e4ksyn sahalla. Olisiko jonkinlainen alkulaukaus raitelle tullut, kun poikaviikarina leikkimme viikonloppuisin salaa lautatarhan kapearaiteisen rautatien tyhjill\u00e4 vaunuilla? Sahalla oli useita satoja metrej\u00e4 pitk\u00e4 p\u00e4\u00e4raide, joka ensin putsattiin siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskener\u00e4iset lautakuormat sivuraiteille k\u00e4\u00e4nt\u00f6levyill\u00e4 ja sitten muutama tyhj\u00e4 vaunu radan p\u00e4\u00e4h\u00e4n &#8211; ja eikun menoksi! Kyll\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 yleens\u00e4 kiinni j\u00e4\u00e4tiin, varsinkin kun miesten keskener\u00e4inen kuorma oli mennyt \u201dpommiin\u201d siirrossa, ja asia maanantaina kantautui is\u00e4n korviin. Puutavara tuotiin sahalta autoilla Sopenkorpeen lastattavaksi junaan. Hake ajettiin talvella samaan paikkaan ja keskitalvella aina j\u00e4\u00e4tiet\u00e4 pitkin. Kes\u00e4ll\u00e4 hake l\u00e4hti proomuilla ja sahatukit tulivat kes\u00e4aikana hinaajalla P\u00e4ij\u00e4nteelt\u00e4.<\/p>\n<p>Sittemmin tulin Lahden kaupunkiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja aloitin tsupparina (polkupy\u00f6r\u00e4l\u00e4hetti) ja muistan hyvin kuinka pidin pitki\u00e4 taukoja Myt\u00e4j\u00e4isten sillalla kun h\u00f6yryt j\u00e4rjesteliv\u00e4t junarunkoja ratapihalla. Kai kaikella t\u00e4ll\u00e4 on ollut oma vaikutuksensa harrastuksen alkuun.<\/p>\n<p><strong>Mist\u00e4 asioista hyv\u00e4 pienoisrautatie koostuu?<\/strong><\/p>\n<p>Tuohon kysymykseen on vaikea vastata tyhjent\u00e4v\u00e4sti, jokainen rakentaja tekee maiseman omien mieltymystens\u00e4 mukaan. Kun itse aloitan uuden moduulin, mietin ensimm\u00e4iseksi teeman ja mahdollisen mallin tulevalle milj\u00f6\u00f6lle. Kun nuo asiat ovat selvill\u00e4, on helpompi sovitella tuleva maisema moduulin antamaan tilaan. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on tulevat rakennukset oltava p\u00e4\u00e4tettyn\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti moduulit ovat 400 x 800 mm, mutta itsekin olen tehnyt joitakin 600 mm syvi\u00e4 tai 1200 mm pitki\u00e4, koska yksinkertaisesti muu ei ole mahdollista, varsinkin jos maisemakokonaisuus koostuu useasta moduulista. Mik\u00e4li maisema perustuu olemassa olevaan, on pakko sovitella ja poiketa todellisuudesta moduulimittojen vuoksi.<\/p>\n<p>Pyrin tekem\u00e4\u00e4n moduuliin ainakin yhden rakennuksen joka on selv\u00e4sti tunnistettavissa, jos aihe perustuu olemassa olevaan paikkaan. Lis\u00e4ksi teen sen ymp\u00e4rille tarvittavat maaston\/rakennukset mahdollisimman tarkasti.<\/p>\n<p>Rakennuksia tehdess\u00e4 pyrin j\u00e4ljittelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s alkuper\u00e4isi\u00e4 rakennusmateriaaleja. Jos kyseess\u00e4 on esimerkiksi hirsirakennus, se on teht\u00e4v\u00e4 \u201dpuusta\u201d eli yleens\u00e4 balsalevyst\u00e4 uritettuna ja punamultamaalilla p\u00e4\u00e4lle maalattuna. Urallinen muovilevy k\u00e4y kyll\u00e4 lautarakennuksen sein\u00e4\u00e4n. Jos rakentaa kovin kaukaista mennytt\u00e4 aikaa, on hyv\u00e4 tutkia tarkkaan mit\u00e4 siihen aikaan yleens\u00e4 oli olemassa, kuten autot, traktorit ynn\u00e4 muut. Tarkkojen tietojen puuttuessa, maisemaan voi eksy\u00e4 jotain, mik\u00e4 ei ajankohtaan kuulu.<\/p>\n<p><strong>Miss\u00e4 rata on kiertanyt ja tunnistavatko ihmiset Vesij\u00e4rven sataman milj\u00f6\u00f6n?<\/strong><\/p>\n<p>Satamamoduuli valmistui alkuvuonna 2014 ja on sen j\u00e4lkeen ollut n\u00e4ht\u00e4v\u00e4n\u00e4 Tampereella maaliskuussa, Rautatiemuseolla toukokuussa, Suuri snadi -n\u00e4yttelyss\u00e4 lokakuussa ja viimeksi N-yhteisradassa Saksan Stuttgartissa marraskuussa.<\/p>\n<p>Vanhan asemarakennuksen, eli nykyisin Karirannan kahvilan, monet ovat tunnistaneet. Palautettakin on tullut, yleens\u00e4 positiivista. Tampereen pienoismallip\u00e4ivill\u00e4 moduuli sai tunnustuspalkinnon kilpailun ulkopuolisena yleis\u00f6n \u00e4\u00e4nill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia ja muistoja vanhasta satamasta?<\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on mieless\u00e4 n\u00e4ky, kun halkoproomuja tyhjennettiin miesvoimin niill\u00e4 pitkill\u00e4 halkok\u00e4rryill\u00e4, joita miehet ty\u00f6nsiv\u00e4t lankkusiltaa pitkin maihin. Miten ihmeess\u00e4 ne suuret kuormat pysyiv\u00e4t lankulla,sill\u00e4 kuormat olivat tosi suuria? Olen tutkinut useampia kirjoja ja valokuvia, mutta eip\u00e4 vain l\u00f6ytynyt kuvaa edell\u00e4mainitusta tyhjennystavasta.<\/p>\n<p>Tietenkin muistissa on lukuisat laivat, proomut ja rullatehdas jne.<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 olet mielt\u00e4 nykyisest\u00e4 sataman alueesta? Pit\u00e4isik\u00f6 satamarata palauttaa?<\/strong><\/p>\n<p>Oli suuri vahinko ett\u00e4 rata purettiin, radan palauttaminen tekisi nykysatamasta t\u00e4ydellisen, kiertomatkat eli juna-laiva-yhdistelm\u00e4t, konsertti-\/tapahtumajunat Sibeliustalolle ym. olisivat nykyaikaa.<\/p>\n<p><em>Artikkeli on julkaistu alunperin Topparoikka-lehdess\u00e4 1\/2014<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vesij\u00e4rven satama pienoiskoossa -osassa kaksi Tapani Laakso esittelee h\u00e4nen omaa Lahden satamaa kuvaavaa pienoisrautatiet\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa esittelyss\u00e4 Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n tekem\u00e4 Vesij\u00e4rven sataman pienoisrautatie. Mist\u00e4 sait idean Vesij\u00e4rven sataman pienoisrautatiehen? Tehty\u00e4ni muutaman viime vuoden aikana niin sanottuja kotimaan maisemamoduuleita &hellip; <a href=\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6929\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,3,113],"tags":[],"class_list":["post-6929","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-haastattelut","category-jutut","category-puutyot-ja-rakentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6929"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7036,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6929\/revisions\/7036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}