{"id":6879,"date":"2015-02-14T23:21:53","date_gmt":"2015-02-14T21:21:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6879"},"modified":"2015-02-14T23:21:53","modified_gmt":"2015-02-14T21:21:53","slug":"kuntajakoselvitysten-vaiheet-tiivistettyna","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6879","title":{"rendered":"Kuntajakoselvitysten vaiheet tiivistettyn\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"Kaupungintalo<\/a>

Kaupungintalo vuonna 2009 (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n

Suomessa kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikoihin runsaasti, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannusti kuntia liitoksiin.<\/p>\n

P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 alkoi vuonna 2007 UusiKunta -kuntajakoselvitys, mutta vasta vuonna 2015 seudulla saatiin aikaiseksi kaksi liitosta nelj\u00e4n kunnan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Seuraavassa esitettyn\u00e4 vuosien varrella tehtyjen kuntajakoselvityksien p\u00e4\u00e4kohdat.<\/p>\n

UusiKunta<\/strong><\/p>\n

Joulukuussa 2007 seitsem\u00e4n Lahden seudun kuntaa l\u00e4htiv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Seuraavan vuoden kes\u00e4kuussa valmistui 2008 esiselvitys, jonka j\u00e4lkeen k\u00e4ynnistyi varsinainen selvitysvaihe. Vuonna 2009 mukaan liittyiv\u00e4t kes\u00e4ll\u00e4 Heinola ja Kuhmoinen sek\u00e4 syksyll\u00e4 Asikkala.<\/p>\n

Marraskuussa 2009 kuntien pyynn\u00f6st\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6 asetti P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueella. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maalikuussa Kuhmoinen irtautui selvityksest\u00e4.<\/p>\n

Selvitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta Markku Lehto.<\/p>\n

P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen erityinen kuntakoselvityksen selvitt\u00e4jien ehdotus julkaistiin kes\u00e4kuussa 2010.<\/p>\n

Kunnanvaltuustot p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t 13.9.2010 Lahtea lukuun ottamatta, ettei uutta kuntaa nykyisess\u00e4 muodossa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meeseen synny.<\/p>\n

UusiKunta-selvityksest\u00e4 lis\u00e4tietoja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liiton internetsivuilta.<\/p>\n

Salpauskunta<\/strong><\/p>\n

Kuntajaon selvitysty\u00f6 perustui kes\u00e4ll\u00e4 2013 voimaan tulleeseen kuntarakennelakiin, jonka keskeisin sis\u00e4ll\u00f6llinen muutos on lakiin lis\u00e4tty uusi, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen luku kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta vuosina 2013\u20132016.<\/p>\n

Kuntaselvitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 aloitti K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n entinen kunnanjohtaja Seppo Huld\u00e9n. Toisena selvitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimi huhtikuussa 2014 aloittanut filosofian kandidaatti, kaupunkineuvos Rolf Paqvalin.<\/p>\n

Selvitysty\u00f6 sai alkunsa vuonna 2013 Iitin, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n, Lahden ja Nastolan aloitteesta. Koska kuntajakoselvityksen oli koskettava yhten\u00e4ist\u00e4 aluetta, pyysi valtiovarainministeri\u00e4 Hollolalta lausuntoa mukaan tulosta. Lis\u00e4ksi ministeri\u00f6 varasi Asikkalalle, H\u00e4meenkoskelle, Orimattilalle ja Padasjoelle selvitykseen. Asikkala ja Orimattila eiv\u00e4t halunneet osallistua, Padasjoki olisi ollut valmis tullut mukaan.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4si 1. p\u00e4iv\u00e4 marraskuuta alkaneeseen erityiseen kuntajakoselvitykseen mukaan my\u00f6s Hollolan ja H\u00e4meenkosken kunnat.<\/p>\n

Huhtikuussa kuntajakoselvityksen ty\u00f6ryhm\u00e4t julkaisivat v\u00e4liraporttinsa. Loppuraportit julkaistiin 10.6.<\/p>\n

Selvityksen johtoryhm\u00e4 esitti, ett\u00e4 selvitt\u00e4j\u00e4t huomioivat raportit selvityksen valmistelussa. Seppo Huld\u00e9n kuitenkin totesi, ett\u00e4 selvitt\u00e4jien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on arvioida kokonaisuutta, joten ty\u00f6ryhmien linjaukset ei sellaisenaan p\u00e4\u00e4tyneet selvitysraporttiin tai yhdistymissopimukseen.<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa Lahdessa kev\u00e4\u00e4n viimeisess\u00e4 kokouksessa k\u00e4ytiin keskustelua liitoksen eduista ja haitoista.\u2028\u2028Elokuun 6. p\u00e4iv\u00e4 selvitt\u00e4j\u00e4t luovuttivat ehdotuksensa kuntajohtajille.<\/p>\n

Syyskuun 29. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lahden, Nastolan, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n ja H\u00e4meenkosken valtuustot olivat kuuden kunnan yhdistymisen kannalla. Hollola ja Iitti torjuivat uuden kuntajaon.<\/p>\n

Valtuustot \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t seuraavasti: Lahden my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s syntyi \u00e4\u00e4nin 54-5, Nastolan \u00e4\u00e4nin 25-18, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n 18-9 ja H\u00e4meenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin \u00e4\u00e4nin 27-16 ja Iitiss\u00e4 14-13.<\/p>\n

Koska kaksi kuntaa \u00e4\u00e4nesti sopimusta kuntaliitosta vastaan, esitetty yhdistymissopimus ei n\u00e4in ollen astu sellaisenaan voimaan.<\/p>\n

Uusi kunta olisi aloittanut heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunta olisi ollut Suomen 7. suurin kaupunki.<\/p>\n

Jatkoselvityksen vaiheet<\/strong><\/p>\n

Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t Seppo Huld\u00e9n ja Rolf Paqvalin esittiv\u00e4t 30.9.2014 Hollolan, H\u00e4meenkosken, Iitin, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n ja Nastolan kuntia sek\u00e4 Lahden kaupunkia koskeneen erityisen kuntajakoselvityksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 selvityksen jatkamista.<\/p>\n

Selvityksess\u00e4 jatkettiin alueen kuntarakennevaihtoehtojen selvitt\u00e4mist\u00e4 ottaen huomioon kuntien tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja lausunnot.<\/p>\n

Valtiovarainministeri pyysi lausunnot erityisen kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamisesta.<\/p>\n

Hollolan, H\u00e4meenkosken, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n, Lahden ja Nastolan kunnanhallitukset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t puoltaa kuntajakoselvityksen toimikauden jatkamista. Iitin valtuusto p\u00e4\u00e4tti 20.10. j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 jatkoselvityksen ulkopuolelle.<\/p>\n

K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n kunta ilmoitti haluavansa olla mukana jatkoselvityksess\u00e4, joka k\u00e4sitti Nastolan ja Lahden kunnat.<\/p>\n

Hollola ja H\u00e4meenkoski linjasivat lausunnoissaan, ett\u00e4 selvityksen tulee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuntaliitosvaihtoehto n\u00e4iden kuntien osalta.<\/p>\n

Ministeri asetti kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4ksi Rolf Paqvalinin.<\/p>\n

Jatkoselvitys k\u00e4ynnistyi 22.10.2014. Salpaussel\u00e4n kuntajakoselvityksen johtoryhm\u00e4 totesi 27.10., ett\u00e4 selvityst\u00e4 voidaan vied\u00e4 eteenp\u00e4in kahden uuden kunnan muodostamista: Hollola ja H\u00e4meenkoski sek\u00e4 Nastola, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4 ja Lahti.<\/p>\n

Selvitysmies Paqvalin jatkoselvitys valmistui 15.12.2014. K\u00e4rk\u00f6l\u00e4 j\u00e4i selvitt\u00e4j\u00e4n ehdotuksesta pois.<\/p>\n

Kuntalaiskuulemiset j\u00e4rjestettiin vuoden 2015 alussa, Lahdessa 7.1. ja Nastolassa 8.1.<\/p>\n

Tammikuun 26. p\u00e4iv\u00e4 Lahden kaupunginvaltuusto oli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 yksimielinen ja Nastolan kunnanvaltuusto \u00e4\u00e4nesti uuden kunnan muodostamisen puolesta \u00e4\u00e4nin 22-21.<\/p>\n

N\u00e4in ollen Lahden ja Nastolan kunnat lakkaavat ja tilalle perustetaan uusi Lahden kaupunki, joka aloittaa 1.1.2016.<\/p>\n

Nastolan kunnan yhdstymisp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 tehty valitus k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n H\u00e4meenlinnan hallinto-oikeudessa.<\/p>\n

Valtioneuvoston on viel\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 kuntaliitos.<\/p>\n

Uusi Lahti<\/strong><\/p>\n

Lahden ja Nastolan yhdistymisen arvioidaan tuovan hallinnossa 4 milj. euron vuotuiset s\u00e4\u00e4st\u00f6t, ja uuden kaupungin investointikulut v\u00e4henev\u00e4t arviolta 5 milj. euroa. Uusi kaupunki saa valtion yhdistymisavustusta nelj\u00e4 miljoonaa euroa. Uusi kaupunki pyrkii toimimaan 20,25 prosentin kunnallisverolla ainakin vuoteen 2020.<\/p>\n

Tavoitteena on, ett\u00e4 olennaisimmat vaikutukset tulevat alueen elinvoiman kasvuna, parempana yhdyskuntarakenteena ja alueiden hy\u00f6dynt\u00e4misen\u00e4 sek\u00e4 palvelutuotannon yhteensovittamisessa saatavina hy\u00f6tyin\u00e4.<\/p>\n

Liitoksen on tarkoitus vahvistaa Lahden alueen elinvoimaisuutta, kilpailukyky\u00e4 ja vetovoimaa. Laajentuva, 120 000 asukkaan Lahden kaupunki on entist\u00e4 vakuuttavampi elinkeinopolitiikassa ja luo alueelle uuden kasvun kierteen: yritystoimintaa, ty\u00f6paikkoja ja asutusta.<\/p>\n

Koko kaupunkiseudun yhteisty\u00f6t\u00e4 on tarkoitus vahvistaa. Uuden Lahden ja Hollolan lis\u00e4ksi olisivat mukana Orimattila sek\u00e4 mahdollisesti K\u00e4rk\u00f6l\u00e4 ja Asikkala. Maakunnan kattava yhteisty\u00f6t\u00e4 halutaan tiivist\u00e4\u00e4 eri toimialoilla, esimerkiksi uusien sosiaali- ja terveydenhuollon mallien muodostamisessa.<\/p>\n

Lahden ja Nastolan yhdistymissopimusta sek\u00e4 uuden kaupungin strategiaa, henkil\u00f6st\u00f6suunnitelmaa ja talousarviota l\u00e4htee toteuttamaan 13-j\u00e4seninen yhdistymishallitus. Sen kokoonpanosta p\u00e4\u00e4tettiin kummankin kunnan valtuustojen kokouksissa 9.2. Uutta kaupunkia koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhdistymishallituksessa ja se jatkaa uuden Lahden kaupunginhallituksena vuoden 2016 alusta.<\/p>\n

Yhdistetty valtuusto ty\u00f6skentelee seminaarimuotoisesti ennen virallista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekorooliaan.<\/p>\n

Valtuustossa istuu yhteens\u00e4 102 valtuutettua vuoden 2017 kuntavaaleihin asti. Silloin uuden Lahden valtuustoon valitaan 59 valtuutettua.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/em>
\nwww.salpauskunta.fi<\/em>
\nwww.paijat-hame.fi<\/em>
\nwww.ess.fi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa kuntaliitoksia tehtiin 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikoihin runsaasti, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannusti kuntia liitoksiin. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 alkoi vuonna 2007 UusiKunta -kuntajakoselvitys, mutta vasta vuonna 2015 seudulla saatiin aikaiseksi kaksi liitosta nelj\u00e4n kunnan … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3,115,114],"tags":[],"class_list":["post-6879","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut","category-politiikka-ja-vaikuttaminen","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6879","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6879"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6879\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6883,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6879\/revisions\/6883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6879"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6879"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6879"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}