![\"Topparoikan](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/rata_promo.jpg\")
<\/a>Topparoikan kerhorata, Vesij\u00e4rven asema. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n
Ajatus Vesij\u00e4rven satamaa esitt\u00e4v\u00e4n pienoisrautatien rakentamisesta on l\u00e4ht\u00f6isin Lahden historiallisen museon taholta. Silloinen museon amanuenssi Esa Hassinen otti yhteytt\u00e4 Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, ja selvisi ett\u00e4 Lahden historiallisessa museossa tultaisiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n 5.11.1992-10.1.1993 Vesij\u00e4rvi, luonto ja ihminen -niminen n\u00e4yttely. N\u00e4yttelyyn tarvittaisiin pienoisrautatie joka esitt\u00e4isi Vesij\u00e4rven satamaa milj\u00f6ineen noin 1920-1930-luvuilla. Radan tulisi olla toimiva, jotta yleis\u00f6 voisi ajaa sen junilla. Museo tulisi kustantamaan kaiken tarvittavan materiaalin ja kaluston, ja rata tulisi siirtym\u00e4\u00e4n Topparoikalle n\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen.<\/p>\n Topparoikkalaiset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ottaa haasteen vastaan, saataisiinhan n\u00e4in kerhorata ty\u00f6panosta vastaan.<\/p>\n Rakentamisaikataulu oli tiukka, koska museon yhteydenotto tapahtui syyskuun aikoihin.<\/p>\n Rakentaminen<\/strong><\/p>\n Kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s radanrakentamisesta oli tehty, p\u00e4\u00e4tettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 M\u00e4rklinin vaihtovirtakalustoa, saatavuuden, toimivuuden ja v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n huollontarpeen vuoksi, mittakaavan ollessa pienoisrautateiss\u00e4 paljon k\u00e4ytetty 1:87. Saksalaisvalmistajan M\u00e4rklinin luettelosta valittiin eniten suomalaismalleja muistuttavaa kalustoa, jonka j\u00e4lkeen tehtiin kiskotussuunnitelma ja laitettiin hankinnat liikkeelle.<\/p>\n Esko Nikkanen piirsi rata-alustan kiskotussuunnitelman mukaan. Sen j\u00e4lkeen piirustus toimitettiin museon omaan verstaaseen jossa rata-alusta valmistettiin.<\/p>\n Rata-alustan valmistuttua, se vietiin Topparoikan tiloihin, Myt\u00e4j\u00e4isten varikon vesitornin pajahuoneeseen. Alusta oli hyvin tehty maalausta my\u00f6ten, ainoa poikkeus alkuper\u00e4issuunnitelmaan oli, ett\u00e4 se oli nyt ”yht\u00e4puuta” kaksiosaisuuden sijaan. Alustan p\u00e4\u00e4lle tuleva rakennuslevy sahattiin rantaviivan muotoon ja liimattiin paikoilleen.<\/p>\n Ratapohja kiskotettin M\u00e4rklinin kolmikiskoj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 ja ratateknisist\u00e4 syist\u00e4 rata rakennettiin perinteen mukaisesti soikioksi, jotta junalla voitiin ajaa ymp\u00e4ri.<\/p>\n Rata maisemoitiin. Aluksi Kariniemenm\u00e4ki ajateltiin esitt\u00e4\u00e4 pystysuorien sermien avulla, joihin m\u00e4ki ja mets\u00e4 kuvitettaisiin. Lopulta m\u00e4en virkaa toimitti kuitenkin vihre\u00e4 samettikangasmytty.<\/p>\n Maisemoinnin yhteydess\u00e4 tehtiin my\u00f6s rataan liittyv\u00e4t s\u00e4hk\u00f6istykset, esim. l\u00e4hes kaikki vaihteet ovat k\u00e4\u00e4nnett\u00e4viss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isesti.<\/p>\n Samanaikaisesti ratapohjan kanssa rakennettiin asemataloa, makasiineja yms. alueen rakennuksia. Aseman piirustukset saatiin Suomen Rautatiemuseolta, muita piirustuksia saatin Junat-lehdist\u00e4 sek\u00e4 itse mittaamalla ja piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Museon edustaja valitsi rakennusten vaaleanrusken pintav\u00e4rin.<\/p>\n Rata saatiin kutakuinkin valmiiksi n\u00e4yttelyn avajaisiin, tosin asemarakennus ei viel\u00e4 valmistunut, mutta aseman paikalle laitettiin puutikkuja yms, ja k\u00e4vij\u00f6ille ilmoitettiin ett\u00e4 asemaa viel\u00e4 rakennetaan, kuten materiaalistakin n\u00e4kyy.<\/p>\n N\u00e4yttelyss\u00e4 rata sijoitettiin vitriinin taakse, mutta k\u00e4vij\u00e4 kuitenkin pystyi ajamaan radan junalla. Rata toimi n\u00e4yttelyss\u00e4 hyvin, huoltotoimenpiteit\u00e4 tehtiin ajoittain.<\/p>\n Pienoisrautatiet ovat ikuisuusprojekteja, joista l\u00f6ytyy kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja korjattavaa. Erityisesti ratojen herk\u00e4t s\u00e4hk\u00f6osat ovat vaativat huolellista yll\u00e4pitoa ja kunnostusta.<\/p>\n Maisemoinnissa suuri remontti tehtiin vuonna 2008 yhdistyksen 20. juhlavuonna. Rata sai Kariniemen m\u00e4ken\u00e4 toimineen samettikangasmytyn tilalle ”oikean” m\u00e4en ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s tunnelin. Samalla maisemointia ja radan milj\u00f6\u00f6t\u00e4 kokonaisuudessaan kunnostettiin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n Rata sai lis\u00e4ksi kaksi suomalaistyyppista ”ruskeaa puuvaunua” vaunua.<\/p>\n Topparoikka ry t\u00e4ytti 25 vuotta vuonna 2013, oli j\u00e4lleen aika remontille. Uutta kiskoitusta vaihdettiin vanhan tilalle ja m\u00e4en taakse tehtiin uusi sivuraide, jotta rataa voitaisiin ajaa helposti kahdella junalla. My\u00f6s maisemoinnissa tapahtui j\u00e4lleen muutoksia.<\/p>\n Alkuper\u00e4ist\u00e4 rataa olivat tekem\u00e4ss\u00e4 ainakin: My\u00f6hempi\u00e4 kunnostuksia on ollut tekem\u00e4ss\u00e4 mm. Markus Helenius, Sauli Hirvonen, Tomi H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Esko Nikkanen, Esa Myyry ja Janne Ridanp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ty\u00f6tunteja radan rakentamiseen on k\u00e4ytetty useita kymmeni\u00e4 ellei satoja tunteja.<\/p>\n Info – Vesij\u00e4rven sataman pienoisrautatie 1992-<\/strong><\/p>\n Tapahtumia<\/p>\n Kerhorataa on esitelty\u00e4 vuosien mittaan useissa tapahtumissa. P\u00e4\u00e4paino on ollut (pienois)rautatietapahtumissa, rata on ollut mukana 1990- ja 2000-luvulla l\u00e4hes kaikilla Valtakunnallisilla Pienoisrautatie -p\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n Rataa esiteltiin vuosina 2006-2009 Lahden Rautatiep\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, jonka Topparoikka j\u00e4rjesti Lahden varikolla aina kes\u00e4kuun alussa, paikkana toimi Ei-l\u00e4hiliikennevaunu.<\/p>\n Topparoikan toimintaa on tehty tutuksi pienoisrautatien avulla Lahden alueella muissakin tapahtumissa, mm. vuonna 2008, jolloin vietettiin yhdistyksen 20-vuotistaivalta, rataa ja toimintaa esiteltiin kahvittelun kera Lahden ymp\u00e4rist\u00f6keskuksessa Vesij\u00e4rvenkadulla.<\/p>\n Syksyll\u00e4 2009 tehtiin esittelytilaisuus Lahden L\u00e4nsiharjun kouluun. Videon ja pienoisrautateiden avulla kerrottiin rautateist\u00e4 ja sen harrastamisesta. Esittelyss\u00e4 k\u00e4vi koulup\u00e4iv\u00e4n aikana vuorotellen tutustumassa kaikki koulun luokat opettajineen.<\/p>\n Elokuussa 2012 Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlassa Hyvink\u00e4\u00e4n rautatiemuseolla Topparoikka oli mukana omalla osastolla.<\/p>\n Syyskuussa 2013 rataa esiteltiin Lahden Yhteiskoulussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Pienoismallin\u00e4yttely VII:ssa. Radan kunnostust\u00f6iden lis\u00e4ksi n\u00e4yttelyyn tehtiin radasta kertova info. N\u00e4yttelyyn osallistuminen oli osana Topparoikan 25-vuotisjuhallisuuksia.<\/p>\n Faktat<\/strong><\/p>\n Rata rakennettiin syksyll\u00e4 1992 Lahden historiallisen museon toimeksiannosta Vesij\u00e4rvi, luonto ja ihminen -nimiseen n\u00e4yttelyyn, joka j\u00e4rjestettiin historiallisesssa museossa 5.11.1992-10.1.1993. Rata esitt\u00e4\u00e4 Lahden Vesij\u00e4rven asemaa ja satamaa joskus 1920-30-luvuilla. Kuvaus: Lahden Vesij\u00e4rven asema ja satama n. 1920-30-luvuilla Artikkeli on julkaistu aluperin Lahden rautatieharrastajien Topparoikka-j\u00e4senlehdess\u00e4 1\/2013.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Esittelyss\u00e4 Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n tekem\u00e4 Vesij\u00e4rven sataman pienoisrautatie. Toisessa osassa Tapani Laakson haastattelu, jossa h\u00e4n kertoo omasta satama-alueen pienoisrautatiest\u00e4. Taustaa Ajatus Vesij\u00e4rven satamaa esitt\u00e4v\u00e4n pienoisrautatien rakentamisesta on l\u00e4ht\u00f6isin Lahden historiallisen museon taholta. Silloinen museon amanuenssi Esa Hassinen otti … Lue loppuun
\nTaustaa<\/strong><\/p>\n
\nJyrki Korhonen (s\u00e4hk\u00f6istysty\u00f6t, asemarakennus, ratapohja jne.)
\nEsko Nikkanen (asemarakennus, makasiinit, m\u00f6kit, halkolotja, ratapohja jne)
\nLauri Palo (nosturi, vaja, ratapohja jne.)
\nJaakko Tuominen (aseman laituri, ratapohja jne.)
\nArja ja Timo Vaittinen (ratapohja jne.)<\/p>\n
\nN\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen rata siirtyi Topparoikalle ja on toiminut yhdistyksen ”kerhoratana” kiert\u00e4en lukuisissa pienoisrautatie- ym. tapahtumissa.<\/p>\n
\nValmistuvuosi: 1992 – rataa huollettu\/kunnostettu sittemmin useita kertoja
\nMittakaava: 1:87 eli H0
\nKiskot: M\u00e4rklin M-kiskoitus – kolmikiskoj\u00e4rjestelm\u00e4
\nKalusto: p\u00e4\u00e4asiassa saksalaisvalmisteista, muutamia itse tehtyj\u00e4 suomalaisia ruskeita puuvaunuja (valm. v. 2008) ja useita G-vaunuja (valm. v. 2013)
\nRakennukset: asema tehty oikeiden piirustusten pohjalta, muita rakennuksia on tehty mm. itse mittaamalla
\nAlustan koko: 3 m x 1,2 m<\/p>\n