{"id":6738,"date":"2014-12-25T14:28:05","date_gmt":"2014-12-25T12:28:05","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6738"},"modified":"2014-12-25T14:29:21","modified_gmt":"2014-12-25T12:29:21","slug":"lahden-ensimmaisista-kaavoista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6738","title":{"rendered":"Lahden ensimm\u00e4isist\u00e4 kaavoista"},"content":{"rendered":"
\"Topografinen<\/a>

Topografinen kartta vuodelta 1931 mittakaavassa 1:20000. L\u00e4ntisi\u00e4 kaupunginosia.<\/p><\/div>\n

Kun Riihim\u00e4ki-Pietari rautatien ja V\u00e4\u00e4ksyn kanavan rakentaminen oli saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, pidettiin selv\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 Lahti kohoaisi kaupungiksi. Jo helmikuussa 1870 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin toimeenpantavaksi ”l\u00e4hempi tarkastus sopivan kaupunginpaikan l\u00f6yt\u00e4miseksi”. Ensimm\u00e4inen ehdotus kyl\u00e4st\u00e4 it\u00e4\u00e4n sijaitseva laakso (nyk. Paavola), mutta sit\u00e4 pidettiin liian ahtaana ja kosteana. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 h\u00e4iritsi likell\u00e4 olevat Lahden kyl\u00e4n rappeutuneet rakennukset ja moraali. Kaupunki p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa nykyiselle paikalle.<\/p>\n

Kaupunkihankkeet kuitenkin pys\u00e4htyiv\u00e4t silt\u00e4 osin, mutta ne virisiv\u00e4t uudelleen vuonna 1872. Uutta paikkaa ehdotettiin: lahden pohjukan rantaa Vesij\u00e4rven satamarautatien vieress\u00e4. T\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei tyydytty vaan kaupunkihankkeesta oltiin jo luopumassa, merkitt\u00e4vimpin\u00e4 syyn\u00e4 oli tuolloin vallinnut pula-aika.<\/p>\n

Kuitenkin uutta paikkaa etsittiin jo vuonna 1876, joilloin todettiin kyl\u00e4n nykyisen paikan olevan soveltuvin kaupungille. Koko kyl\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan tarvinnut purkaa tai siirt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se paloi kes\u00e4ll\u00e4 1877. Lahdesta tuli kauppala 5.6.1878 ja sille ajanmukaisen ruutukaavan laati l\u00e4\u00e4nin arkkitehti Alfred Caween.<\/p>\n

Lahti kaupungiksi –tiivistelm\u00e4<\/a> (Lahen Lehti 1.11.2014).<\/em><\/p>\n

Kauppalan laajennus asemalle<\/strong><\/p>\n

Kauppalan kaava-alueen ensimm\u00e4ist\u00e4 laajennusta ajoi rautatiehallitus. Se huomautti jo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1878 ett\u00e4 kauppalan ja rautatieaseman v\u00e4liin j\u00e4isi useiden tilallisten kuuluva alue. Rautatiehallitus painotti ett\u00e4 villisti kasvava esikaupunkialue rautatieaseman ja kauppalan v\u00e4lill\u00e4 ei olisi kenenk\u00e4\u00e4n etu vaan aiheuttaisi monia ongelmia viimeist\u00e4\u00e4n silloin, kun Lahdesta tulisi kaupunki ja liikehdint\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyisi. T\u00e4st\u00e4 oltiin yht\u00e4 mielt\u00e4 ja laajennuskaava vahvistettiin 1882. Sit\u00e4 p\u00e4ivitettiin vuonna 1896. Kaava-alueelle ei kuitenkaan rakennettu, koska rakentaminen keskusta-alueella edistyi hitaasti ja oman haasteensa toi my\u00f6s suunniteltu Loviisa-Wesij\u00e4rvi rautatie, joka halkoi tontit kauppalan it\u00e4puolelta.<\/p>\n

Vuonna 1899 tuli t\u00e4m\u00e4n alueen asemakaavan muutos j\u00e4lleen esiin: kaupunkihankkeet olivat esill\u00e4 ja tonttien kysynt\u00e4 kasvoi. Lis\u00e4ksi kaupunkioikeuksia hakiessa, senaattiin tuli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asemakaavan laajenemissuunnitelmat. Lopulta kaava oli valmis joulukuussa 1899 ja lopulta senaatti vahvisti sen 14.10.1901.<\/p>\n

Kartanon osto<\/strong><\/p>\n

Lahden kaupungin alue ei ollut laajentunut oikeaan suuntaan, n\u00e4in siksi, ett\u00e4 Vesij\u00e4rven ja kauppalan v\u00e4linen maa-alue oli kartanon omistuksessa. Pyrkimyksi\u00e4 hankkia kartanon maat kaupungille oli esiintynyt vuosina mm. 1899 ja 1906. Vuonna 1908 kartanon omistaja August Fellman pyysi alueesta 2 milj.markkaa, kaupunki tarjosi 1 milj. markkaa. Kaupunki yritti pakkolunastuksen kautta hankkia varasto- ja satama-aluetta. Lunastukseen oli kuulunut my\u00f6s kartanon p\u00e4\u00e4rakennus, josta olisi tullut kaupungintalo. Vuonna 1912 Fellmanilla oli kolme vaihtoehto kaupungille: 1) koko alue 2) Hollolan kk:n maantien ja Vesij\u00e4rven v\u00e4lisen alueen 3) vain kaupungille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n alue, 20 ha. Sopimuksen syntyminen kariutui sahan alueeseen, jonka kaupunki olisi tietyin ehdoin Fellmanilta lunastanut.<\/p>\n

Uuden k\u00e4\u00e4nteen hanke sai vuonna, jolloin August Fellman kuoli. Neuvottelut jatkuivat myyj\u00e4\u00e4 edustaneet Arthur Fellmanin kanssa, jolla oli tarjota j\u00e4lleen kolme vaihtoehtoa: 1) koko kartano (2,25 mmk); 2) supistettu alue (1,8 mm); 3) 1,0 mmk. Huolellisten pohdintojen j\u00e4lkeen asia kuitenkin raukesi t\u00e4ll\u00e4kin kertaa.<\/p>\n

Vuonna 1914 puhjennut maailmansota lamaannutti laajentumishankkeen nelj\u00e4ksi vuodeksi. T\u00e4ll\u00f6in oli Arthur Fellman kuollut ja kartano oli perikunnan omistuksessa osakeyhti\u00f6n\u00e4. Kaupungin taloudellinen tilanne sodan j\u00e4lkeisess\u00e4 lamassa oli heikko ja raskas velkataakka painoi Lahden kunnallistaloutta, eik\u00e4 kaupungilla ollut tarjota kartanon pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4 hintaa.<\/p>\n

Kului kaksi vuotta ennen kuin asiasta p\u00e4\u00e4stiin eteenp\u00e4in. Kartanon maa-alueet myytiin kahdella liikemiehelle jotka oli velvoitettu tarjoamaan niit\u00e4 kaupungille mik\u00e4li aikoivat ne myyd\u00e4. Kaupugille tarjottavan alueen hinnaksi tuli 3,9 mmk ilman tehtaita. T\u00e4m\u00e4 sopi Lahdelle.<\/p>\n

Alueliitos ei kuitenkaan tapahtunut v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, vaan se haluttiin kytke\u00e4 ajankohtaiseen esikaupunkikysymykseen. Kun t\u00e4m\u00e4n ratkaisu n\u00e4ytti viiv\u00e4styv\u00e4n, puolsi viranomaiset liitosp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ja se tuli voimaan 1.1.1924. Lahden pinta-alaksi tuli nyt 1551 ha sen ollessa vuonna 1905 756 ha. 25 vuotta kest\u00e4nyt hanke saatiin n\u00e4in p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

Kartanon maiden siirtymisest\u00e4 Lahden kaupungille luettavissa my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> (Lahen Lehti 29.10.2014).<\/em><\/p>\n

Kartanon kaavasuunnitelmat 1908-1924<\/strong><\/p>\n

Edelle kerrottiin ett\u00e4 kaupunki pyrki v. 1908 pakkolunastuksin hankkimaan itselleen kartanon maat, koska varsinaista kauppasopimuksesta ei p\u00e4\u00e4sty yhteisymm\u00e4rrykseen. T\u00e4t\u00e4 pakkolunastusta varten saman vuoden maaliskuussa p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 W.O. Lillen laatimassa kartassa on merkitty liitetyt alueet ja lis\u00e4ksi h\u00e4n oli piirt\u00e4nyt alueelle kaavan. Ehdotus k\u00e4sittelee aluetta Myt\u00e4j\u00e4isist\u00e4 Kariniemen pohjoispuolelle asti. Kaava ei saanut koskaan vahvistusta, sill\u00e4 pakkolunastusta ei siis tapahtunut. Siit\u00e4 huolimatta kaavalla oli vaikutuksia my\u00f6hempiin kaavoihin.<\/p>\n

Vasta hankitulla (v. 1919) kartanon alueella p\u00e4\u00e4tettiin heti laatia asemakaava. Jo kymmenen vuotta aiemmin arkkitehti Armas Lindberg kiinnitti huomiota Lahden asemakaavan kehitt\u00e4miseen. Yksitoikkoisuuden lievent\u00e4miseksi tuli Lahdesta luoda kaupunki, jolla ei olisi ”sama persoonaton, kuolettavan kuiva leima, joka niin monta maamme kaupunkia on pilannut.” Lahden kaupunki p\u00e4\u00e4tti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kaavakilpailun.<\/p>\n

Kilpailuohjelmaa kuvasi arkkitehti Birger Brunila Arkkitehtilehdess\u00e4 muun muassa seuraavasti: ”…Kilpailijoille oli luvallista uudistella kaupungin nykyist\u00e4 asemakaavaa sek\u00e4 suotiin heille oikeus suunnitella kaavamainen yleisasemakaavaehdotus kaikista Lahden omistamista maista, mik\u00e4li siihen katsottiin syyt\u00e4 olevan.” Palkintolautakunnalla (jossa mm. Eliel Saarinen) j\u00e4tettiin 14 ehdotusta, joista ykk\u00f6spalkinnon jakoivat ehdotukset nro 10 (Carolus Lindberg) ja nro 11 (Berndt Aminoff & Max Franzell).<\/p>\n

Lahden varsinaisen asemakaavan sai laatiakseen Carolus Lindberg. Kaava oli pienin muutoksin sama kuin kilpailuehdotus ja se valmistui toukokuussa v. 1922. Kaava vahvistettiin v. 1924. Lahden uuden asemakaavan suurta merkityst\u00e4 osoittaa se, ett\u00e4 Lindberg piti valtuuston juhlasalissa esitelm\u00e4n asemakaavastaan.<\/p>\n

Lindbergin kaava j\u00e4i toteutumatta pieni\u00e4 yksityiskohtia lukuunottamatta. Etel\u00e4-Suomen Sanomat kirjoitti 27.10.1932 Lindbergin kaavasta seuraavasti:<\/p>\n

”Kuten tunnettua, laati aikaisemman kaupunkimme uudistetun asemakaavan arkkitehti Carolus Lindberg. Sit\u00e4 pidettiin niin hyv\u00e4n\u00e4 ja tarkoituksenmukaisena, ettei siihen tarvitsisi tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muutoksia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 havaittiin se kuitenkin ennen pitk\u00e4\u00e4 monessa kohden mahdottomaksi. Sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sovelluttaminen olisi tullut kaupungille kalliiksi, jota paitsi se ei ollut yhdenmukainen vanhemman asemakaavan kanssa.”<\/p>\n

Artikkeli Lahden ensimm\u00e4isist\u00e4 kaavoituksista. Se on referoitu ”Kaupunki rakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938” (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen seutukaavaliitto 7\/1981) -julkaisusta.
\nArtikkeli on alunperin julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 4\/2007<\/em> ”Kartanon maat kaupungille” -otsikolla.\u00a0 <\/em><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Riihim\u00e4ki-Pietari rautatien ja V\u00e4\u00e4ksyn kanavan rakentaminen oli saatu p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, pidettiin selv\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 Lahti kohoaisi kaupungiksi. Jo helmikuussa 1870 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin toimeenpantavaksi ”l\u00e4hempi tarkastus sopivan kaupunginpaikan l\u00f6yt\u00e4miseksi”. Ensimm\u00e4inen ehdotus kyl\u00e4st\u00e4 it\u00e4\u00e4n sijaitseva laakso (nyk. Paavola), mutta sit\u00e4 pidettiin liian ahtaana ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,8,104,3,106],"tags":[],"class_list":["post-6738","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-huomiot","category-historia-jutut","category-jutut","category-kaupunki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6738"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6751,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6738\/revisions\/6751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}