Asiasta uutisoivat my\u00f6s 13.11. ess.fi<\/a> ja Yle Lahti<\/a>.<\/p>\n Maanantaina 17.11. kaupunginhallitus pui Aleksanterinkadun ratkaisua osana keskustan liikenneverkkoa, mutta j\u00e4tti asian p\u00f6yd\u00e4lle. Asiasta uutisoi ees.fi<\/a>.<\/p>\n Ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa taustaa Aleksanterinkadusta ja muista Lahden keskustan l\u00e4pikulkeneista teist\u00e4.<\/p>\n Artikkelia on p\u00e4ivitetty 26.11. Aleksin ja Veskun risteys. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n Aleksanterinkatu<\/strong><\/p>\n L\u00e4\u00e4ninarkkitehti\u00a0Alfred Cav\u00e9n<\/a>\u00a0laati Lahden kauppalan ensimm\u00e4isen asemakaavan vuonna 1878. Se oli ajalleen tyypillinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen ruutukaava ja paloturvallisuuden vuoksi kadut olivat leve\u00e4t. Kauppalan p\u00e4\u00e4katu, it\u00e4-l\u00e4nsisuuntainen Aleksanterinkatu (Aleksandersgatan) sijoitettiin suunnillen vanhan maantien kohdalle. Katu noudatteli Lahden kyl\u00e4n l\u00e4pikulkenutta vuosisataista Ylist\u00e4 Viipurintiet\u00e4<\/a><\/a> ja on sen perint\u00f6\u00e4. Valtakunnallinen l\u00e4piajoliikenne siirtyi Aleksilta vasta 1980-luvulla Mannerheiminkadun valmistuttua osana valtatie 12:sta koko pituudeltaan rautatieasemalta Joutj\u00e4rvelle. 1980-luvulta asti Aleksanterinkadun merkitys on painottunut kaupungin ja keskustan sis\u00e4isen\u00e4 l\u00e4piajotien\u00e4. Kadunvarsipys\u00e4k\u00f6intipaikat katosivat 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Aleksin alkup\u00e4\u00e4t\u00e4 lukuunottamatta koko kadun remontissa, jolloin uusittiin kunnallistekniikkaa, kadun rakennetta ja pintoja.<\/p>\n Ajoyhteydet olivat jo aikaisemmin katkaistu Rautatienkadun (pohjoiseen), Torinkadun ja Mariankadun kohdalla, Marolankatua ovat voineet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 turistibussit sek\u00e4 taksit. Jo ennen toriparkin rakennust\u00f6iden aloittamista Aleksia l\u00e4nteen ajattessa, ajo oli estetty etel\u00e4\u00e4n suuntautuville sivukaduille. Id\u00e4st\u00e4 tullessa k\u00e4\u00e4ntyminen vasemmalle ei ollut mahdollista kuin Vesij\u00e4rvenkadun risteyksess\u00e4 ja seuraavan kerran k\u00e4\u00e4ntyminen etel\u00e4\u00e4n oli mahdollista vasta Paasikiven aukiolla.<\/p>\n Muut keskustan p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4t<\/strong><\/p>\n Pohjois-etel\u00e4inen<\/b><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n suunnan liikennevirrat ovat helposti hahmotettavissa, sill\u00e4 rautatie aiheuttaa keskustan l\u00e4heisyydess\u00e4 kolme pullonkaulaa: Ison-Paavolankatu (”Upon silta”), Uudenmaankadun tunneli (rautatieasema) sek\u00e4 Helsingintie (”Starkin silta”). Kaupungin sis\u00e4inen pohjois-etel\u00e4inen liikenne kulkee p\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4iden teiden kautta. Helsingin valtatie oli ensin osana valtatie 5, jota kautta p\u00e4\u00e4si Lahden kautta V\u00e4\u00e4ksyn suuntaan kantatien\u00e4 numerona 58, jossa se yhtyi valtatie 4:n Padasjoella. Lahdesta valtatie 5 jatkui Heinolan suuntaan. It\u00e4-L\u00e4nsi<\/b><\/p>\n L\u00e4nnest\u00e4 tullessa Lahteen tie noudatti vanhaa Ylist\u00e4 Viipurintiet\u00e4. Lahdessa se kulki Salpaussel\u00e4n suurtien\u00e4 (nyk. H\u00e4meenlinnantie), Raportteja ja selvityksi\u00e4<\/strong><\/p>\n Strategia<\/b><\/p>\n Lahden kaupungin valtuuston hyv\u00e4ksym\u00e4 strategia ja liikennepoliittiset linjaukset<\/a> (pdf) on strategiaan perustuva seuraavan tason suunnitelma, jonka tarkoitus on t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ja havainnollistaa strategiaa. Linjaukset ohjaavat liikennej\u00e4rjestelm\u00e4n suunnittelua, rakentamista ja yll\u00e4pitoa.<\/p>\n Keskustan liikenneselvitys<\/b><\/p>\n Vuonna 2012 julkaistiin Lahden keskustan liikenneselvitys<\/a> (Lahen Lehti elokuu 2013<\/a>) jossa ydinkeskusta oli toteutettu k\u00e4velypainotteisena. Keskustan liikenne on siirretty kulkemaan ns. keh\u00e4lle (Mannerheiminkatu-Hollolankatu-Lahdenkatu-Saimaankatu). Selvityksess\u00e4 on my\u00f6s liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t (ajon.\/h) iltahuipputunteina. H\u00e4meenlinnantiell\u00e4 3800, Hollolankadulla 2300-2600, Lahdenkadulla 2000-2300, Kauppakadun ja Saimaankadun risteyksiss\u00e4 3100 ja 3200. Saimaankadulla suurimmillaan 1000 ja Mannerheimintiell\u00e4 rautatieaseman kohdalla 2000. Keskustan liikenteeseen vaikuttavia tiehankkeita ovat edell\u00e4 mainittu etel\u00e4inen keh\u00e4tie sek\u00e4 1980-luvulla uudeksi sis\u00e4\u00e4ntulotieksi rakennettu Uudenmaankadun (mt 167), joka on tarkoitus nelikaistaistaa koko matkalta.<\/p>\n Lahden seudun liikennetutkimus<\/b><\/p>\n Lahden seudulla tehtiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 laaja liikennetutkimus, jonka tuloksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi uusien tie- ja katuhankkeiden, joukkoliikennehankkeiden sek\u00e4 jalankulku- ja py\u00f6r\u00e4ilyolosuhteiden suunnittelussa. Sen teet\u00e4ttiv\u00e4t Lahden seudun kunnat, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskus ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liitto. Aikasempi laaja tutkimus on tehty vuosina 1982 ja 1996. Kolmiosainen raportti on luettavissa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liiton sivuilta.<\/a> Selvittely ja poliittinen v\u00e4\u00e4nt\u00f6 Aleksanterinkadun rakenteesta ja tulevasta roolista jatkuu. Lokakuussa tekninen lautakunta teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen (\u00e4\u00e4nin 7-4) ett\u00e4 Aleksi s\u00e4ilyy\u00a0toriparkkity\u00f6maan j\u00e4lkeen kaksisuuntaisena pohjaesityksest\u00e4 huolimatta. Lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen on koettu olevan ristiriidassa sek\u00e4 kaupungin strategian ett\u00e4 kaupunginhallituksen aikaisempien linjausten kanssa. Kaupungin strategiassa … Lue loppuun
\n<\/em>
\nToisessa osassa<\/a> paneudutaan Aleksanterinkadun nykyrooliin.<\/p>\n![\"Aleksin](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/aleksivesku-600x450.jpg\")
<\/a>
\nNimens\u00e4 katu sai silloiselta Ven\u00e4j\u00e4n keisarilta Aleksanteri II:lta. H\u00e4n oli yksi tunnetuimmista Lahden kyl\u00e4n kautta matkustaneista ”mahtimiehist\u00e4”. Vuonna 1856 Aleksanteri II:n teki matkan Suomeen ja kulki Lahden halki.
\nKatu sai nykyisen kirjoitusasu 1901 asemakaavassa.<\/p>\n
\nLiikennem\u00e4\u00e4rien kasvaessa, uusi ohitustie on suunniteltu toteutettavan etel\u00e4isen\u00e4 keh\u00e4tien\u00e4, ns. Launeen linjauksena.<\/p>\n
\nMy\u00f6hemmin Rautatienkadusta Aleksin ja H\u00e4meenkadun v\u00e4lilt\u00e4 tehtiin pihakatu ja sittemmin k\u00e4velykatu, jossa on sallittu huoltoajo.<\/p>\n
\nLahden l\u00e4pi kulki aiemmin Helsingin valtatie (nyk. mt 140), jatkuen keskustassa Lahdenkatuna ja Asikkalan Suurtien\u00e4 (Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n).
\nEnnen Helsingin pikatien valmistumista vuonna 1955, Helsingist\u00e4 Lahteen saavuttiin M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n ja Orimattilan kautta kulkevaa tiet\u00e4 pitkin. Lahdessa tie kulki nykyisell\u00e4 Launeenkadulla.<\/p>\n
\nVuodesta 1963 Helsingin valtatie oli osana valtatie 4:sta Helsinki-Lahti-Padasjoki. Nelostien ja viitostien risteys sijaitsi Holmassa ja liikenne kulki keskustan l\u00e4pi. Nyky\u00e4\u00e4n Helsingintie on mt 140.
\nLahden ohikulkutie valmistui vuonna 1983, josta se kulki Holman maantien\u00e4 Holmaan, josta valtie 5 suuntautui Heinolaan. Uusi moottoriliikennetie Heinolaan valmistui vuonna 1993. Moottoritie Heinolaan valmistui 1999, jolloin nelostie siirrettiin P\u00e4ij\u00e4nteen it\u00e4puolelle.<\/p>\n
\nHevosmiehenkatuna (nyk. Hollolankatu), Aleksanterinkatuna, Kauppakatuna (nyk. Karjanlankatu). Kaupungin it\u00e4puolella se jatkoi Viipurintien\u00e4 it\u00e4\u00e4n ja Heinolantien\u00e4 pohjoiseen. Heinolantien (Savontien) ja Viipurintien vuosisatainen Ylisen Viipurintien risteys on nyky\u00e4\u00e4nkin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 M\u00f6ys\u00e4ss\u00e4.
\nTampereen ja Kouvolan v\u00e4linen, Lahden kautta kulkenut valtatie sai vuonna 1938 numerokseen 12.
\nVasta 1980-luvulla l\u00e4piajoliikenne siirtyi ydinkeskustasta, kun valtatie 12 siirtyi kulkemaan keskustan etel\u00e4puolitse osana Mannerheiminkatua.
\nUutta etel\u00e4ist\u00e4 linjausta on suunniteltu vuosikymmeni\u00e4, josta viimeisimm\u00e4t suunnitelmat etel\u00e4isen\u00e4 keh\u00e4tien\u00e4<\/a> eli ns. Launeen tien\u00e4.<\/p>\n
\nVapaudenkatu oli joukkoliikennekatuna ja Aleksi osana k\u00e4velypainotteista keskustaa. Selvityksen teon aikoihin Aleksilla kulki huippuina 950 ajoneuvoa tunnissa. Matkakeskuksen valmistumisen j\u00e4lkeenkin, Aleksanterinkatu s\u00e4ilynnee edelleen kaupungin sis\u00e4iselle bussiliikenteelle ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
\nTutkimuksen esitteeen<\/a> (pdf) grafiikoissa on esitetty tiivistetysti mm. seudulla suuntautuva liikenne sek\u00e4 kunnan sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 kuntien v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksen on esitelty my\u00f6s seudulliset ja taajamakohtaiset vuorokauden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t tietyill\u00e4 osuuksilla, my\u00f6s Lahden keskustassa ja sen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"