Kuten tied\u00e4mme, viime vuosina ja tulevinakin vuosina keskustassa k\u00e4y suuri myll\u00e4kk\u00e4. Uutta rakennusta on noussut tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n kantakaupunkia, ja lis\u00e4\u00e4 rakennetaan. Etenkin korjausrakentaminen on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, puhumattakaan niist\u00e4 lukuisista kohteista, joissa uusitaan talotekniikkaa, ainoana merkkin\u00e4 pihalla oleva j\u00e4telava. Osa kaupunkimme rakennuskannasta on siin\u00e4 i\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 1960-70 rakennettujen talojen tekniikka alkaa vanhentua.\u2028 Lahden kaupungin suurimmista uudisrakennuskohteista kertoo Lahti uudistuu<\/a> -sivu, kaikki ajankohtaiset kaavoituskohteet l\u00f6ytyv\u00e4t kaupungin nettisivuilta<\/a>.<\/p>\n Kirkkokatu 19:sta on vuosina 2013-14 rakennettu uutta asuinrakennusta. Se rakennetaan rinnetontille, kiinni Vesij\u00e4rvenkadun ja Kirkkokadun kulmassa olevan naapuritalon kylkeen.\u2028 Uudisrakennus on rapattua tiilt\u00e4, vallitsevan trendin mukaisesti keltaista, hieman eris\u00e4vyinen kuin naapuritalo. En tied\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4nkin rakennuksen v\u00e4rityksen taustalla se, ett\u00e4 Lahtea usein moititaan harmaaksi. Monet uudet ja vanhatkin talot ovat saaneet keltaisen ulkoasun. Kun t\u00e4m\u00e4 toistuu liiaksi, ei kaupunki n\u00e4ytt\u00e4ydy v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n\u00e4, vaan yksitoikkoiselta.<\/p>\n Keskener\u00e4inen Kirkkokatu 19 toukokuussa 2014. Kuva Sauli Hirvonen<\/p><\/div>\n Rinnetontista johtuen, rakennettu talo koostuu ik\u00e4\u00e4n kuin kahdesta osasta, kuusi- ja seitsem\u00e4nkerroksisista. Talon pintarappaus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa rakennusteknisist\u00e4 syist\u00e4 \u2013 ensin rapattiin korkeampi osa \u2013 ja hetken n\u00e4yttikin ett\u00e4 paikalla oli kaksi erillist\u00e4 taloa. Vanhan kulmatalon sek\u00e4 uuden talon l\u00e4nsipuolisen rapatun osan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nyt tiilipinta rikkoi hyvin liiallista keltaista, ja samalla sointui hyvin harmaan Kirkkokatu 17:n kanssa. Tiili toi \u201dkahden\u201d keltaisen talon harmoniaan mielenkiintoisen s\u00e4r\u00f6n, tuoden kaupunkikuvallista rikkautta (vaikkakin ratkaisu oli keinotekoinen). Ratkaisu oli valitettavasti v\u00e4liaikainen, rakennuksen kadun puoleinen julkisivu [P\u00e4iv. 15.10.2016<\/em>] Ankkuri tiivistyy<\/strong><\/p>\n Ankkuriin on suunnitteilla uusia rakennuksia, joista tietenkin p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 on ollut Lahti Suites -huoneistohotelli Sibeliustaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Laiturikatu 2<\/a>:een, Ankkurinkadun varteen on nousemassa uusi opiskelija-asuintalo. Paikalla sijaitsi aikoinaan vanha hiomorakennus, joka sittemmin purettiin, koska todettiin, ett\u00e4 sen muuntaminen asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tms., tulisi liian kalliiksi. Vuonna 1970 valmistunut Rauma-Repolan konttori, taustalta punatiilinen entinen margariinitehdas. Kuva Sauli Hirvonen<\/p><\/div>\n Ankkurin alueella on toki muitakin asuinrakennussuunnitelmia. Vesij\u00e4rvenkatu 74<\/a>:ss\u00e4 olevan vuonna 1970 valmistuneen Rauma-Repolan konttorin tilalle on suunniteltu kolmea punatiilist\u00e4 asuinrakennusta. Oma havainto Lahdesta on, ett\u00e4 uudet rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan poikkeuksetta vieress\u00e4 olevia vanhoja rakennuksia korkeammiksi, oli l\u00e4ht\u00f6kohta mik\u00e4 tahansa. Onko kerroskorkeuden nousun syyt taloudelliset vai toteutetaanko uudishankkeissa arkkitehdin tai suunnittelijan henkil\u00f6kohtaisia, kunnianhimoisia tavoitteita?<\/p>\n Esimerkkin\u00e4 Niemenkadulle nousseet kolme asuintaloa (nyky\u00e4\u00e4n Lanssikadulla), jotka ovat huomattavasti massiivisempia kuin rinteess\u00e4 oleva vanha kivirakennus.\u00a0Kaupunkikuvallisesti vanhat rakennukset (mukaan lukien Niemenkadun vanhan paloasema) kuitenkin dominoivat monotonisessa ja itse\u00e4\u00e4n toistavassa Ankkurilahdessa. Ne ovat\u00a0muistuttamassa toisenlaisesta ajasta, nousten esiin yh\u00e4 uudelleen. Satama-alueelta ovat h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ne v\u00e4h\u00e4iset merkit entisest\u00e4 tehdas- ja rautatieymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Ankkurin ja (Ruori)niemen teollisuushistoriasta kirjoittaa Raimo Airamo Lahden Ankkuri -kirjassaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkeliss\u00e4 tuon esille muutamia kaupunkikuvallisia huomioita. Keskieurooppalaista rakennuskerrostumaa, hetken Kuten tied\u00e4mme, viime vuosina ja tulevinakin vuosina keskustassa k\u00e4y suuri myll\u00e4kk\u00e4. Uutta rakennusta on noussut tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n kantakaupunkia, ja lis\u00e4\u00e4 rakennetaan. Etenkin korjausrakentaminen on silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4, puhumattakaan niist\u00e4 lukuisista kohteista, joissa uusitaan talotekniikkaa, … Lue loppuun ![\"Kirkkokatu](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Kirkkokatu_049-600x336.jpg\")
<\/a>
\nVesij\u00e4rvenkadulta katsottuna kaikki \u201dnelj\u00e4\u201d rakennusta sointuivat milj\u00f6\u00f6seen hyvin. Taaimmainen elementtirakennuskin n\u00e4ytti olevan linjassa, vaikka se sijaitsee korttelin sis\u00e4ll\u00e4 betonikannen p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\nsai kauttaaltaan keltaiseksi rapatun pinnan.<\/p>\n
\nYmm\u00e4rsin vasta tammikuussa 2016, ett\u00e4 talo on tosiaan maalattu kahdella eri keltaisen s\u00e4vyll\u00e4, joten ilmeisesti t\u00e4ss\u00e4 on haettu juuri em. ”kerroksellisuutta”.
\nOlen liian usein l\u00e4htenyt tekem\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 keskener\u00e4isist\u00e4 t\u00f6ist\u00e4 (vrt. Alatori),
\njoten t\u00e4st\u00e4 toivottavasti viisastuneena, jatkossa odotan kohteen valmistuvan, ennen kuin annan ”asiantuntevia” kommentteja.<\/p>\n
\nSamalla kaavamuutoksella rakennettaisiin viereiseen toimistorakennukseen lasiset ulokeparvekkeet j\u00e4rven puoleiselle sein\u00e4lle.<\/p>\n![\"Vuonna](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/2014-06-21-1623-600x370.jpg\")
<\/a>
\nMuseovirasto on antanut 5.5.2014 lausunnon<\/a>, jonka mukaan entinen konttorirakennus sis\u00e4ltyy maakuntakaavan arvoluetteloon ja status perustuu sen teollisuus- ja liikennehistoriaan. Samalla museo esitt\u00e4\u00e4 ottamaan paremmin huomioon viereisen vanhan margariinitehtaan, esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uudisrakennuksille v\u00e4hemm\u00e4n korkeutta. Samaa toteaa lausunnossaan my\u00f6s Asunto Oy Lahden Satamanlyhty. Aiheellinen huomio.
\n[p\u00e4iv. 24.1.2016<\/em>]\u00a0Rakennuksen purkaminen aloitettiin joulukuussa 2015 ja saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen alkuvuodesta.<\/p>\n