{"id":5274,"date":"2018-12-09T14:56:48","date_gmt":"2018-12-09T12:56:48","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=5274"},"modified":"2018-12-09T20:48:36","modified_gmt":"2018-12-09T18:48:36","slug":"lahden-laulut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=5274","title":{"rendered":"Lahti laulaa ja lausuu"},"content":{"rendered":"

Tunnetuimpia tai ainakin kaupungin imagoon voimakkaimmin vaikuttaneita Lahti-kappaleita taitaa olla vuonna vuonna 1968 perustetun Amuletin ”Suomen Chicago<\/a>”-lohkaisu vuodelta 1976. Sen unohtumaton kertos\u00e4e \u201dTule Lahteen, Suomen Chicagoon – Tule Lahteen, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4nn\u00e4\u00e4 on\u201d j\u00e4tt\u00e4nyt kaupunkiin syv\u00e4t j\u00e4ljet,\u00a0jotka on havaittavissa nyky\u00e4\u00e4nkin vahvassa Chicago-leimassa. Siit\u00e4 on tosin virallisesti aika ajoin pyritty eroon, vaikkakin tuolloin 70-luvulla ”uudistettu” leimalla on alkuper\u00e4iset juurensa 1900-luvun alun lihateollisuudessa. Lahden amerikkalaisuudesta puhuttiin jo 1800-luvulla.<\/p>\n

Suomen Chicago on julkaistu my\u00f6s Lahti-kokoelmacd:ll\u00e4 Raakaa romantiikkaa, joka julkaistiin vuonna 2005 satavuotiaan Lahden kaupungin kunniaksi. Levy sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 17 kappaletta ja kest\u00e4\u00e4 noin 50 minuuttia, tyylill\u00e4 iskelm\u00e4st\u00e4 humppaan ja rokkiin.\u00a0Mainittakoon siit\u00e4 muutamia ikisinisi\u00e4, kuten Teuvo Valon esitt\u00e4m\u00e4t \u201cTerveiset Lahdesta\u201d ja \u201cPuusepp\u00e4\u201d sek\u00e4 Kukonpojat ja Oy Mallasjuoman soittokunta veivaama mainoslaulu \u201cEi oo Lahden voittanutta\u201d. Kannatuslauluosastoa edustaa Pekka Masalin \u201cReipas on rautaa\u201d (ja raitaa, toim. huom.) ja rokuilua Turo\u2019s Hevi Geen \u201cTanssimaan alatorille\u201d (alkuper\u00e4inen \u201cDancing in the street\u201d). Levy\u00e4 taitaa olla vain saatavilla nettihuutokaupoista sek\u00e4 lainattavissa kirjastosta.<\/p>\n

Lahtelaisen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4-sanoittaja Rauli Nordbergin tuotannossa lahtelaisuus on ollut kantava inspiraation l\u00e4hde. Nordbergin molemmat kokonaan omia lauluja sis\u00e4lt\u00e4neet \u00e4\u00e4nitteet liittyv\u00e4t Lahteen: Vuonna 1991 ilmestyi LP Sininen laulu, laulelmia Lahtikaupungista ja j\u00e4lkimm\u00e4inen, Harjujen laulu, on saanut aiheensa satavuotisjuhliaan viett\u00e4neen Lahden historiasta.<\/p>\n

Lahden laulut<\/strong><\/p>\n

Perinteist\u00e4 kotiseutulyriikkaa edustavat maakuntalaulut. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen nykyinen maakuntalaulu on nimelt\u00e4\u00e4n ”Vihreiden harjujen maa”. Pidempiaikaista suosiota on nauttinut ”H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten laulu”, jota lauletaaan edelleen mm. Lahti-Seuran tapahtumissa. J.H. Erkon sanoittama H\u00e4m\u00e4l\u00e4isten laulu oli vuoteen 1999 asti P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen maakuntalaulu.
\nJutun lopussa on linkkej\u00e4 muihin kotiseutulauluaiheisiin.<\/p>\n

Lahti-Seura on my\u00f6s julkaissut oman laulukoelmavihkonsa. Vuonna 1948 tuolloin vain kaksivuotias seura julkaisi Lahden Laulut -nimisen lauluvihkon, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 (p\u00e4ij\u00e4t-)h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 lauluja pirist\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiseututilaisuuksia ja kohottamaan kotiseutuhenke\u00e4. Alla oleva \u201cLahden laulu\u201d oikeutetusti on ensimm\u00e4inen viisu kokoelmalla. Vihko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Lahti-Seuran vuosijuhlastakin tutun \u201cH\u00e4m\u00e4l\u00e4isten laulun\u201d.<\/p>\n

Lahden laulu<\/strong>
\nKohoo radiomastomme polvi\u00e4 p\u00e4in osoitukseksi, miss\u00e4 Lahti on.
\nYli maan, meren k\u00e4y sielt\u00e4 lenn\u00e4ht\u00e4in jalon taiteen ja tiedon mahti.
\nHei, Lahti se on, hei, Lahti se on, kotipaikkamme verraton.
\nM\u00e4ki mainio katsojan kammistoi, kisapaikkana kuulu on Lahti.
\nTuli suksista suihkii ja sommat soi, rajun kiistan kun k\u00e4y ajojahti.
\nHei, Lahti se on, hei, Lahti se on ja vie Suomen se voittohon.
\nSahat jysk\u00e4\u00e4 ja lastut ne singahtaa, puuseppien keskus on Lahti.
\nJanon tuskan taas tuimankin sammumaan saa. Erikoisemme kuohuva sahti.
\nHei, p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt sun janon vallasta on ollut Lahden, mi mallasta on.
\nKoko kansa se my\u00f6s Monot koivissa k\u00e4y, joka suuntaan on kauppa ja rahti.
\nEtup\u00e4\u00e4h\u00e4n kun Lahdessa enn\u00e4tt\u00e4y Mercurius nyt sek\u00e4 Ahti.
\nHei, tarmoa on, – kas, Lahdessa on ty\u00f6n tahtikin horjumaton.
\nJa kun miehi\u00e4 tarvis on taistelemaan, H\u00e4me vanha on vaarojen vahti.Toki Hennalan tanhilta tunnetaan t\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4mien j\u00e4ntev\u00e4 tahti.
\nAseveikkokin on, asesiskokin on ain Lahdessa vankkumaton.<\/p><\/blockquote>\n

Uusi sukupolvi<\/strong><\/p>\n

Uuden sukupolven Lahti-tuotanto on p\u00e4\u00e4osin l\u00e4ht\u00f6isin ala- tai vaihtoehtokulttuureista.<\/p>\n

Er\u00e4s sellainen on Lahen Poikien \u201cOi! Lahtelaista\u201d, joka nauhoitettiin 2000-luvun taitteessa. Sen on alunperin on esitt\u00e4nyt englantilainen punkyhtye The Business. T\u00e4st\u00e4 lahtelaisesta versiosta kuultiin p\u00e4tk\u00e4 FC Lahden kannattajista kertovassa dokumentissa, joka sai ensi-iltansa vuonna 2013.
\nMainittaakoon my\u00f6s Pekka Productionsin vuonna 2006 julkaisema lahtelaishardcore- ja punk-b\u00e4ndien kokoelma Hometown Pride<\/a>, jonka ulkomusiikillisilla seikoilla nostatetaan Lahden kaupunkia.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 r\u00e4p taitaa olla kotiseutumusiikin tunnetuin muoto. Onhan se nimens\u00e4 mukaisesti rytmitetty\u00e4 runoutta, ja parhaimmillaan siit\u00e4 on leivottu modernia kansanrunoutta.<\/p>\n

Helsinkil\u00e4inen SMC L\u00e4hi\u00f6rotat on tehnyt kappaleen \u201cLahden Sininen<\/a>\u201d (albumilla Raffii Suomi-fl\u00e4ttii, 2011). Se on sik\u00e4li poikkeuksellinen, ett\u00e4 r\u00e4pkollektiivi on Helsingist\u00e4, mutta kappale on hatunnosto lahtelaiselle musiikkiel\u00e4m\u00e4lle ja Torvelle sek\u00e4 Mallasjuomalle ja sen perinteille. Osittain kappale kertoo b\u00e4ndin artistin Avionin Prinssin<\/a> kokemuksista Lahdesta ja Torvesta.\u00a0Musiikkivideo kuvattiin Rooster Pubissa ja Ravintola Torvessa.<\/p>\n

Lahden virallinen kotiseutuhengen nostattaja Br\u00e4di on ollut monessa kappaleessa mukana. \u201cKotona<\/a>\u201d-nimisen kappaleen h\u00e4n teki yhdess\u00e4 kitaristi Panu, ja se\u00a0<\/span>on julkaistu vuonna 2012 julkaistulla albumilta N\u00e4is kengis. Kappale on saavuttanut suurta suosiota mm. sosiaalisessa mediassa, ja muutenkin noteerattu hienosti lahtelaisten parissa.<\/p>\n

Br\u00e4di ja metalliyhtye Tuoni tekiv\u00e4t vuonna 2017 Pelicans-j\u00e4\u00e4kiekkojoukkuelle ”Tulipy\u00f6r\u00e4”-nimisen kannatuslaulun.<\/p>\n

Lahti United on lahtelainen r\u00e4p-kollektiivi ja sen suurin hitti on\u00a0vuonna 2014 julkaistu ”Signaali<\/a>”. Ilmeisesti siit\u00e4 on tyk\u00e4tty Lahden rajojen ulkopuolellakin, onhan YouTube-kuuntelukertoja reilusti yli 4 miljoonaa (!).
\nSignaalista mainittakoon mielenkiintoinen yksityiskohta. Artisti JV aloittaa kappaleen n\u00e4ill\u00e4 sanoilla: \u201dV\u00e4hemmist\u00f6r\u00e4pp\u00e4ri Lahti-seuras\u201d.<\/p>\n

Aiheeseen liittyvi\u00e4 poimintoja<\/strong><\/p>\n

Vesij\u00e4rvi ei loista musiikissa<\/a> (ESS 7.10.2008)
\nRauli Nordberg<\/a> (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me-wiki)
\nHometown Pride \u2013 kotikonnuilta kajahtaa<\/a>\u00a0(Lahen Lehti)
\nVihreiden harjujen maa<\/a> (Wikipedia)
\nH\u00e4m\u00e4l\u00e4isten laulu<\/a> (Wikipedia)
\nKotiseudun laulu ja maakuntalaulut<\/a> (Suomen Kotiseutuliitto)
\nAjatuksia Heinolan kotiseutulaulun sanoittamisesta<\/a> (Heinola-Seura)
\nKotiseututarinat<\/a> (Vahvike)<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n loppuun viel\u00e4 oma Lahti-aiheinen runoni. Se on julkaistu vuonna 2017\u00a0Kokoelma-kirjassa.<\/p>\n

\n

Kotikaupunki<\/b><\/span><\/p>\n

Toinen haluaa takaisin
\nToinen haluaa pois
\njotta voi kertoa olevansa sielt\u00e4<\/p>\n

Tylyt ja harmaat, kylm\u00e4\u00e4 betonia
\nIhmiset vai rakennukset?
\nKuoret vai ydin?<\/p>\n

Paloi pois, syntyi tuhkasta
\nKaupunki, jossa ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n
\nantaen kaiken<\/p>\n<\/blockquote>\n

Artikkeli on julkaistu kahdessa osassa Lahti-Seuran j\u00e4senlehdess\u00e4 Hollolan Lahti 4\/2013 ja 3\/2018<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tunnetuimpia tai ainakin kaupungin imagoon voimakkaimmin vaikuttaneita Lahti-kappaleita taitaa olla vuonna vuonna 1968 perustetun Amuletin ”Suomen Chicago”-lohkaisu vuodelta 1976. Sen unohtumaton kertos\u00e4e \u201dTule Lahteen, Suomen Chicagoon – Tule Lahteen, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4nn\u00e4\u00e4 on\u201d j\u00e4tt\u00e4nyt kaupunkiin syv\u00e4t j\u00e4ljet,\u00a0jotka on havaittavissa nyky\u00e4\u00e4nkin vahvassa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,107,112,114],"tags":[],"class_list":["post-5274","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-kulttuuri-ja-taide","category-musiikki-jutut","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5274","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5274"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5274\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10507,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5274\/revisions\/10507"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5274"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5274"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5274"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}