{"id":4080,"date":"2012-12-24T12:05:22","date_gmt":"2012-12-24T10:05:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=4080"},"modified":"2012-12-24T16:54:00","modified_gmt":"2012-12-24T14:54:00","slug":"lyhytelokuvia-lahdesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=4080","title":{"rendered":"Lyhytelokuvia Lahdesta"},"content":{"rendered":"<p>Lyhytelokuvafestarit <a href=\"http:\/\/http:\/\/kinos.kinoiiris.com\" target=\"_blank\">Kinos<\/a> j\u00e4rjestettiin 9. kerran maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 2012 tuttuun tyyliin elokuvateatteri Kino Iiriksess\u00e4. Talkooty\u00f6n\u00e4 tehtyn\u00e4 festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa kolmen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kinoksen sunnuntai oli pyhitetty rautatieteemalle, t\u00e4yttih\u00e4n VR 150 vuotta t\u00e4n\u00e4 vuonna. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry esitti kolmessa sarjassa rautatieaiheisialyhytelokuva eri vuosikymmenilt\u00e4.<\/p>\n<p>Varsinainen leffap\u00e4iv\u00e4 on perinteisesti lauantai, joista poimin kolme lahtelaista lyhytelokuvaa: Ulla Kanasen Lahden pulkkailijat, Olli-Pekka Jauhiaisen Uimakoppi ja Lumi-Ere Kokkosen Z-juna saapuu asemalle. Mainittakoon muusta ohjelmistosta Chasing Tail -musiikkivideon, jonka leikkaus on p\u00e4\u00e4asiassa allekirjoittaneen k\u00e4sialaa.<\/p>\n<p>Kinos-elokuvafestarit j\u00e4lleen ensi vuonna 1.-7.4.2013, t\u00e4ll\u00e4 kertaa kymmenennen kerran.<\/p>\n<p><strong>Lahden pulkkailijat ry<\/strong> (2012)<br \/>\nUlla Kananen<br \/>\nKesto: 15 min<\/p>\n<p>Lahdessa pulkkailu el\u00e4\u00e4 vahvana ja t\u00e4t\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n on perustettu Lahden pulkkailijat ry. Vai onko? Niin tai n\u00e4in, dokumentti aiheesta on joka tapauksesta tehty, ja sen ensi-ilta n\u00e4htiin siis viime vuoden Kinoksessa (yhteensattuma?).<\/p>\n<p>Puolifiktiivinen dokumentti alkaa hienolla kamera-ajolla Radiom\u00e4en pohjoisrinteell\u00e4. M\u00e4ke\u00e4 tullaan alas pulkan kyydiss\u00e4, ohittaen taidokkaasti kaikki kanssalaskijat ja onnistunut lasku p\u00e4\u00e4ttyy &#8221;yl\u00e4femmaan&#8221;. Alkuun siis heti mallia miten sit\u00e4 pulkkaa lasketaan.<\/p>\n<p>Naiskertoja\u00e4\u00e4ni tiivist\u00e4\u00e4 alustuksessa pulkkailun filosofian, kertoen mist\u00e4 on on kysymys kun puhutaan pulkkailusta: pulkallalaskeminen on ik\u00e4\u00e4nkuin (l\u00e4nsimainen, lahtelainen) aikuistumisriitti, etenkin n\u00e4in pohjoisilla leveysasteilla.<\/p>\n<p>Mokumentin laskijoiden esittely on toteutettu punkin rytkeess\u00e4, joka on kyll\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4 (ja j\u00e4\u00e4 soimaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n). Kuvaruudussa pyr\u00e4ht\u00e4\u00e4 sekalainen sakki erityyppisi\u00e4 persoonia. Vaikka on vaikea usko, pulkkailijat eiv\u00e4t ole homogeeninen ryhm\u00e4, vaan pulkkailu houkuttaa ja koukuttaa monenlaista ihmistyyppi\u00e4. Muutamia mainitakseni, &#8221;Old School&#8221; on suoraviivainen konservatiivi, kun taas Zensledder&#8221; on boheemi ajattelija, joka on laskenut kilpaa mm. Dalai laman kanssa, ja tietenkin voittanut t\u00e4m\u00e4n. Haastatteluissa jokainen valottaa omaa suhdetta pulkkailuun.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan tasokas mokumentti, rakenne on selke\u00e4 ja n\u00e4yttelyty\u00f6skentely on onnistunutta, tekemisest\u00e4 paistaa ilo, ilman yliyritt\u00e4mist\u00e4. Onneksi t\u00e4m\u00e4 teos on tehty, sill\u00e4 on onhan kyseess\u00e4 kuitenkin talviurheilulaji, talviurheilukaupungissa, joten kohta Lahti tunnettaneen nimenomaan pulkkailijoista.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 talvi onkin ollut suotuisa n\u00e4ille hurjap\u00e4ille, joten toivotaan jatkossa onnea ja menestyst\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Uimakoppi<\/strong> (2012)<br \/>\nOlli-Pekka Jauhiainen<br \/>\nKesto: 21 min<\/p>\n<p>Elokuva on kuvattu Lahden Myt\u00e4j\u00e4isen supan (ns. Tallinpassin) ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Paikka on tullut monelle lahtelaiselle tutuksi uimapaikkana. Lampea syleilee idyllinen asuinalue, jota se on tehnyt useam vuosikymmenen aikana. Tapahtumien p\u00e4\u00e4paikkana toimii uimakoppi, johon j\u00e4tet\u00e4\u00e4n viesti. Tupakka palaa.<\/p>\n<p>\u00c4\u00e4nimaailman on tuttua suomalaista: ei puhetta. Luonto ja rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 puhuvat toisilleen, puhetta jota ihminen pit\u00e4\u00e4 jo puolestaan. Juuri n\u00e4iss\u00e4 elementeiss\u00e4 on suomalaisen elokuvan vahvuus: Puhumattomuus t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n kokonaiseksi realismiksi. Joku voisi todeta ett\u00e4 inhorealistisessa. Elokuvassa on odotteleva ep\u00e4ilys, k\u00e4\u00e4ntym\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan ahdistavaksi. Veden \u00e4\u00e4ni tuo mieleen sinisen, olematta silti kylm\u00e4. On l\u00e4mmin.<\/p>\n<p><strong>Z-juna saapuu asemalle<\/strong> (2012)<br \/>\nLumi-Ere Kokkonen<br \/>\nKesto: 3 min<\/p>\n<p>Lumieren veljesten maailman ensimm\u00e4inen elokuva Juna saapuu asemalle innoittamana Kokkonen on pakannut kuvaustarvikkeet ja asettanut ne talviselle Lahden aseman laiturille. Sm4 saapuu raiteelle 2. Junasta purkautuu ihmismassa, joka seesteisen\u00e4 virtana kulkee kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4, samaan suuntaan kuin alitajuisesta k\u00e4skyst\u00e4 p\u00e4ihtyneen\u00e4. Toki joukossa on aina selv\u00e4nn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, ihmisi\u00e4 jotka haluavat kulkea vastavirtaan ilman humalansumeutta. T\u00e4ss\u00e4 kuvauksessa Kokkonen on onnistunut.<\/p>\n<p>Voi vaan kuvitella mitk\u00e4 ovat olleet ensimm\u00e4isen elokuvan aiheuttamat kauhistuneet reaktiot katsojissa: &#8221;Juna saapuu kohti!&#8221; Nyt voidaan vain todeta ett\u00e4 Suomessa juna pys\u00e4htyy talvellakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lyhytelokuvafestarit Kinos j\u00e4rjestettiin 9. kerran maalis-huhtikuun vaihteessa vuonna 2012 tuttuun tyyliin elokuvateatteri Kino Iiriksess\u00e4. Talkooty\u00f6n\u00e4 tehtyn\u00e4 festivaalin ohjelmistossa vuorottelevat kotivideotasoiset tekeleet ammattimaisten tuotantojen kanssa kolmen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kinoksen sunnuntai oli pyhitetty rautatieteemalle, t\u00e4yttih\u00e4n VR 150 vuotta t\u00e4n\u00e4 vuonna. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka &hellip; <a href=\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=4080\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3],"tags":[],"class_list":["post-4080","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4080","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=4080"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4080\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4093,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/4080\/revisions\/4093"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=4080"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=4080"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=4080"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}