{"id":17302,"date":"2026-08-16T09:17:24","date_gmt":"2026-08-16T07:17:24","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17302"},"modified":"2026-08-16T09:23:56","modified_gmt":"2026-08-16T07:23:56","slug":"pienia-vesistoja-muistoja-jalkarannasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17302","title":{"rendered":"Pieni\u00e4 vesist\u00f6j\u00e4 – muistoja Jalkarannasta"},"content":{"rendered":"\n

Lahdessa on paljon pieni\u00e4, l\u00e4hes huomaamattomia suppia, lampia ja puroja. Lahdessa sijaitsevista pienist\u00e4 vesist\u00f6ist\u00e4 olemme tehneet vuosia sitten Lahtiwoodin YouTubeen LW-kanavalle 4-osaisen videosarjan<\/a>. Videoilla k\u00e4vimme kalastusharrastajan Tapion kanssa eri lahtelaiskohteissa turisemassa aiheesta ja v\u00e4h\u00e4n sen vierest\u00e4. Olen my\u00f6s kirjoittanut mm. Hennalan hulealtaista<\/a> sek\u00e4 Paskurinojasta<\/a>, josta j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 on tulossa my\u00f6hemmin toinen osa. Ojaahan on kunnostettu menneen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Samassa yhteydess\u00e4 katsastetaan Launeen uudet viivytysaltaat.
Mielenkiintoinen, jo kadonnut lampi oli Iili\u00e4inen L\u00e4nsiharjunkoulun vieress\u00e4, josta on juttu t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. Tunnetuimpia suppia Lahden alueella on Myt\u00e4j\u00e4inen ja l\u00e4hes myyttinen H\u00e4r\u00e4nsilm\u00e4, josta muodostettiin luonnonsuojelualue vuonna 1983. Pieni\u00e4 vesialueita ”vaivaa” yleens\u00e4 umpeenkasvu, H\u00e4r\u00e4nsilm\u00e4kin oli alunperin hehtaarin kokoinen, nyt vain 0,2 ha.
Kaupungin sivuilta l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 vesist\u00f6ihin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa<\/a>.

V\u00e4hemm\u00e4n tunnettuja lampia on runsaasti. Yksi t\u00e4llainen on Jalkarannassa omakotitaloalueen keskell\u00e4 sijaitseva lampi. Kuulin itsekin siit\u00e4 vasta hiljattain. Se ei n\u00e4y opaskartassa, mutta n\u00e4kyy mm. maasto- ja peruskartassa. Eik\u00e4 se erotu oikein hyvin uusimmissa ilmakuvissa. Sen sijaan vuoden 1946 ilmakuvassa <\/a>lampi erottuu oikein hyvin. Vanhoissa 1940-90-lukujen opaskartoissa lampi on merkitty ilman nime\u00e4.

Teko\u00e4lykin oli osittain v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kertoessaan, ett\u00e4 ”Sammalsuonkadulla tai sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 Jalkarannassa (Lahdessa) ei sijaitse tunnettua lampea.” Osittain, sill\u00e4 lampi ei ole tosiaan tunnettu. Varmaa tietoa ei ole, mutta muoto sek\u00e4 paikka harjualueella viittaisi siihen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on suppa. Nimik\u00e4\u00e4n ei t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa selvinnyt (nimi\u00e4 voisi olla vaikkapa Vauhtikankaan suppa, tai Sammalsuppa). Sammalsuo tosin sijaitsee l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Vesij\u00e4rve\u00e4, Jalkarannantien varrella. Lahden Paikannimist\u00f6 kirjan mukaan Sammalsuo on mainittu vuoden 1878 kartassa, my\u00f6hemmin suoper\u00e4inen niitty. Suota on my\u00f6s kutsuttu K\u00e4yr\u00e4suoksi ja Jaakkolansuoksi.

Vierailu lammella
<\/strong>
Vierailin lammella er\u00e4s kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4. Sammalsuonkadulta kulkee pieni polku ja ainoastaan moottoriajoneuvoilla ajokielletty -merkki kertoo, ett\u00e4 jokin reitti t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kulkee.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sammalsuonkadun puolelta l\u00f6ytyy huomaamaton polku, joka johtaa lammelle.
Runsautta hehkuva omenapuu kurottelee polun p\u00e4\u00e4lle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Polku laskeutui pieneen laaksoon, joten on mahdollista ett\u00e4 vesist\u00f6 on ollut joskus laajempi, ja sittemmin umpeen kasvanut, veden pinta laskenut tai t\u00e4ytetty. Lampi j\u00e4\u00e4 vasemmalle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Lampi sijaitsee puiden keskell\u00e4 ja vesikasvillisuutta on runsaasti.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Polku kulki loivaa alam\u00e4ke\u00e4, kunnes tuli k\u00e4\u00e4nn\u00f6s oikealle. Runsas puusto ja pensaikko ei viel\u00e4 paljastanut vett\u00e4. Ajattelinkin, ett\u00e4 onko sit\u00e4 laisinkaan en\u00e4\u00e4 olemassa. Laskeuduin pieneen laaksoon, ja n\u00e4ytti aivan kuin siin\u00e4 kohdassa olisi ollut vett\u00e4 joskus aikoinaan. Lammesta ei viel\u00e4 ollut n\u00e4k\u00f6havaintoja. Polku jatkui eteenp\u00e4in, mutta vasemmalle l\u00e4hti ilmeisen v\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytetty, huomaamattomampi polku tai sen tapainen. Sit\u00e4 kulkiessani lopulta puiden takaa alkoi pilkottaa vesi. Astelin rannalle, jossa oli leikattu, siisti ruoho.
Kasvillisuus oli runsasta ja pieni\u00e4 kaloja uiskenteli pinnan tuntumassa, ilmeisesti ruutanoita, joskin huonon kalatuntemuksen takia voin olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.
Kiertelin hetken lampea ja katselin pikkukalojen uiskentelua ja otin muutaman valokuvan.

Lammesta olin saanut tiet\u00e4\u00e4 l\u00e4hisukulaiselta, jonka kanssa lampi oli tullut puheeksi. Seuraavana h\u00e4nen muistojaan lammesta 1950-60-luvuilta.

Muistoja lammesta<\/strong>

Lahtelainen Eeva \u00e4ityi muistelemaan 1950-luvun lapsuusaikaansa Sammalsuonkadulla.
Muistelijan perhe muutti Tapanilankadulta 1956 Sammalsuonkadulle, aivan lammen l\u00e4helle. Sammalsuonkadulla koti oli vuoden 1962 loppuun. Muistelija itse oli tuolloin 3-9-vuotias ja h\u00e4nen isoveljens\u00e4 6-12-vuotias ja isommat kaksosveljens\u00e4 11-17-vuotiaita.

Lapset viettiv\u00e4t aikaa lammella ymp\u00e4ri vuoden monien eri aktiviteettien muodossa. Tosin kes\u00e4isin isommat lapset olivat Vesij\u00e4rven uimarannalla, joka sijaitsi Myllysaaren kohdalla – pienet eiv\u00e4t saaneet menn\u00e4 sinne asti ilman aikuisia. Kes\u00e4isin lampi oli siis p\u00e4\u00e4asiassa alle kouluik\u00e4isten ja alakoululaisten ajanviettopaikka.

– Sammalasuonkadun puoleisella rannalla oltiin lapsiporukalla vilttien kanssa kes\u00e4ll\u00e4, siell\u00e4 vietettiin aikaa ja leikittiin, mahdollisesti joskus oli jotain ev\u00e4st\u00e4. Aika vapaasti saatiin kyll\u00e4 aina olla kunhan v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytiin kotona.

– Lammen alue oli niin soista, ettei siksi tehnyt mieli menn\u00e4 uimaan, <\/strong>ja luulisi ett\u00e4 vanhemmatkin olivat kielt\u00e4neet. En muista ett\u00e4 kukaan olisi k\u00e4ynyt siin\u00e4 uimassa. Isommat lapset viettiv\u00e4t kes\u00e4isin aikaa Vesij\u00e4rven uimarannalla, pienet eiv\u00e4t saaneet menn\u00e4 sinne asti ilman aikuisia. Uimaranta oli kohdassa mist\u00e4 suoraan n\u00e4kyi Myllysaari, sinneh\u00e4n ei p\u00e4\u00e4ssyt silloin kuin veneell\u00e4.

Lammessa oli ja on ilmeisesti edelleen ruutanoita. Kala kelpaa ravinnoksi ihmisellekin, jos se on oikein valmistettu, ja pyydystetty puhtaasta vesist\u00f6st\u00e4.

– Pojat k\u00e4viv\u00e4t lammelle mato-ongelle ja olen ollut katsomassa. Saivat ainakin ruutanoita, mutta en muista ett\u00e4 niit\u00e4 olisi koskaan meill\u00e4 ollut ruokana. Meid\u00e4n Miina-kissalle ne maistuivat, ehk\u00e4 se on ollut mukana kalastamassa tai pojat ovat tuoneet kotiin saalista. Ruutanoita k\u00e4ytettiin my\u00f6s t\u00e4kykaloina, kaksosethan k\u00e4viv\u00e4t kalassa my\u00f6s Vesij\u00e4rvell\u00e4.

Talvella lammella harrastettiin toki perinteisi\u00e4 talvilajeja.

– Talvella pojat luistelivat j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Varmaan on ollut hokkarit, siihen aikaan yleiset. \u201dPulkalla\u201d laskettiin Sammalsuonkadulta lammelle p\u00e4in – silloin ei varsinaisesti pulkkia ollut, joten k\u00e4ytettiin vaneria tms. Lis\u00e4ksi oli ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4dytetty liukum\u00e4ki.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1952 oli perustettu Jalkaranta-seura, ja sit\u00e4 kutsuttiin yleisnimell\u00e4 omakotiyhdistys. Hoitihan se omakotiyhdistyksille kuuluvia velvoitteita ja edunvalvontaa sek\u00e4 yleisesti yhteisi\u00e4 asioita, kuten j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia kilpailuja kes\u00e4isin sek\u00e4 talvisin, muun muassa hiihtokilpailuja. Lammen ymp\u00e4rill\u00e4 oli tuolloin latuja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Muistelija osallistui hiihtokilpailuihin, t\u00e4ss\u00e4 viisivuotiaana. Kuva on lammen yl\u00e4puolelta, todenn\u00e4k\u00f6isesti Asevelikadun reunalta vanhainkodille p\u00e4in – puurakennuksen pihalla oli isoja puita.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

– Talvella pidettiin hiihtokilpailuja. L\u00e4ht\u00f6 oli Sammalsuonkadulta, silloin siin\u00e4 ko. kohdassa ei viel\u00e4 ollut taloja. Latu kulki alasp\u00e4in lammelle. Pienemm\u00e4t hiihtiv\u00e4t rinnett\u00e4 alas lammen kohdalle ja sielt\u00e4 yl\u00f6s, isommilla lapsilla oli pidempi matka. Varmaan ladut ulottuivat nykyisen Kuntokadun\/Vauhtikankaankadun tienoille.

Osallistujat oli jaettu i\u00e4n mukaan, tuolloin lapsia riitti. Ajanottajat ja kannustavat aikuiset seisoivat Sammalsuonkadun reunalla, jossa sijaitsi maali. Palkinnoksi lapset saivat mm. lusikoita.

– Sukset olivat puusukset, pienill\u00e4 lapsilla niiss\u00e4 ei ollut siteit\u00e4 vaan nahkahihna, lenkki, johon jalka ty\u00f6nnettiin. Lenkkisukset eli m\u00e4ystinsukset, ja m\u00e4ystin tarkoittaa sidett\u00e4, remmi\u00e4.
Pienemmill\u00e4 jalassa oli usein huopatossut tai jopa kumisaappaat villasukkien kanssa. Isommilla lapsilla oli jo monot ja suksissa \u201doikeat\u201d siteet. Puusuksiin saattoi valita tuolloin useammasta sidevaihtoehdosta mieluisan, joten monojakin oli erilaisia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahdessa on paljon pieni\u00e4, l\u00e4hes huomaamattomia suppia, lampia ja puroja. Lahdessa sijaitsevista pienist\u00e4 vesist\u00f6ist\u00e4 olemme tehneet vuosia sitten Lahtiwoodin YouTubeen LW-kanavalle 4-osaisen videosarjan. Videoilla k\u00e4vimme kalastusharrastajan Tapion kanssa eri lahtelaiskohteissa turisemassa aiheesta ja v\u00e4h\u00e4n sen vierest\u00e4. Olen my\u00f6s kirjoittanut mm. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3,114],"tags":[],"class_list":["post-17302","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17302","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=17302"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17390,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17302\/revisions\/17390"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=17302"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=17302"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=17302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}