{"id":17188,"date":"2026-06-14T17:54:30","date_gmt":"2026-06-14T15:54:30","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17188"},"modified":"2026-06-14T18:00:04","modified_gmt":"2026-06-14T16:00:04","slug":"hollolan-kirkonkylalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17188","title":{"rendered":"Hollolan kirkonkyl\u00e4ll\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Lahti-Seura ry:n j\u00e4senet tekiv\u00e4t er\u00e4s sunnuntai retken Lahden entiseen em\u00e4pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Hollolaan. Tarkemmin sanottuna Hollolan kirkonkyl\u00e4lle, kohteina t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kirkko ja kotiseutumuseo<\/a>.

Hollolan kirkko<\/strong>

Vierailu kirkon sis\u00e4ll\u00e4 oli itselleni ensimm\u00e4inen kerta. Komea kivikirkko k\u00e4tki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 suurempia (rakennus)taiteellisia taidonn\u00e4ytteit\u00e4. Wikipediasta l\u00f6ytyy kirkosta sopivasti tiivistettyn\u00e4 seuraavaa:<\/p>\n\n\n\n

\n

Kirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495-1510, ensin sakaristo 1495, sitten itse kirkkosali 1500 ja viimeiseksi asehuone vuoden 1505 j\u00e4lkeen. Kirkko on oletettavasti Hattulan kirkon j\u00e4lkeen H\u00e4meen vanhin kivikirkko.\u00a0Kirkossa on 550 istumapaikkaa, ja se on Suomen keskiaikaisista seurakuntakirkoista kolmanneksi suurin. Katolisella ajalla se nimettiin Pyh\u00e4n Marian kirkoksi. Kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat j\u00e4ttil\u00e4iset Hollo ja Martta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
Hollolan keskiaikainen kivikirkko valmistui nykyiseen muotoonsa 1495\u20131510.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kirkon alttari.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Yleisn\u00e4kym\u00e4 urkuparvelta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kirkon etel\u00e4puolella on Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen, vuosina 1829\u20131831 rakennettu kellotapuli.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esinemuseo<\/strong>

Kirkkovierailun j\u00e4lkeen suunnattiin \u00a0Esinemuseo<\/a>on. Se kuuluu kuuluu yhdess\u00e4 Hollolan talomuseoalue<\/a>en kanssa Hollolan kotiseutumuseoon. Molemmat kohteet ovat Hollolan kotiseutuyhdistyksen omistuksessa, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Esinemuseossa on vaihtuvana n\u00e4yttelyn\u00e4 yhdistyksen 80-vuotisjuhlan\u00e4yttely. Vanhassa viljamakasiini on rakennettu vuonna 1855. Kotiseutuyhdistys osti viljamakasiinin vuonna 1952 ja jo heti seuraavana vuonna kunnosti sen museotarkoitukseen sopivaksi. Esinemuseon vihki\u00e4iset pidettiin hein\u00e4kuussa 1960. Kaksikerroksinen rakennus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaatimattomalta, mutta sis\u00e4tiloista on saatu oikein valoisa ja runsas esineist\u00f6 hirsiseinill\u00e4 tulee n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti esille. Rakennukseen rakennettiin aikoinaan kaksinkertainen hirsisein\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n viljavarkaudet.

Talomuseo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esinemuseon vahtimestarin johdolla siirryimme talomuseoalueelle. Ensimm\u00e4isen\u00e4 ryhm\u00e4 tutustui Yl\u00e4-K\u00f6llin taloon. Rakennus siirrettiin ja uudelleen pystytettiin nykyiselle paikalleen vuosina 1974-1980.\u00a0K\u00f6llin j\u00e4lkeen kierrettiin muissa rakennuksissakin kuten Haikaron torpassa (1900-luvun vaihde). Torppa oli siirretty Voistion kartanosta vuonna 1984.

Alueen vanhimmat aitat on vuosilta 1751 ja 1782, suurin osa rakennuksista kuitenkin 1800-luvulta.

Yl\u00e4-K\u00f6llin ja Hentil\u00e4n talo olivat sisustuksineen oikein vaikuttavia. J\u00e4lkimm\u00e4inen on vuonna 1837 rakennettu perinteinen h\u00e4m\u00e4l\u00e4istalo, joka on siirretty Asikkalan Iso-\u00c4ini\u00f6n kyl\u00e4st\u00e4 vuonna 1971. Se on ensimm\u00e4inen talomuseon rakennus. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yl\u00e4-K\u00f6llin rakennus vuodelta 1863.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Talomuseoalueen rakennuksia. Vasemmalla edess\u00e4 Sunellin ometta (1917), oikealla M\u00f6mm\u00f6l\u00e4n paja (1880-luku) ja taustalla Hentil\u00e4n talo (1837-44). Pajan taakse j\u00e4\u00e4 aittarakennuksia 1700-1800-luvuilta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Hentil\u00e4n taloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 N\u00e4s\u00e4kk\u00e4l\u00e4n aitat (1800-luvun lopulta), vasemmalla aitta (Tennil\u00e4-Hakosilta 1751) ja oikealla n\u00e4kyy Tankkalan tallit (1854).<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Hentil\u00e4n talo Asikkalan Iso-\u00c4ini\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy jotakuinkin kartan keskell\u00e4. L\u00e4hde: vanhatkartat.fi<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lahtelaisittain kiinnostava on Yl\u00e4-K\u00f6llin talo (kartassa Yli-K\u00f6lli) on sijainnut Hollolan Jalkarannan kyl\u00e4ss\u00e4 eli nykyisen Lahden kaupungin alueella. Talo sijaitsi K\u00f6llin pihapiiriss\u00e4, jossa oli kaksi p\u00e4\u00e4rakennusta navettoineen ja aittoineen. Yl\u00e4-K\u00f6llin talo on rakennettu vuonna 1863. Alla olevissa kartoissa vuosilta 1947 ja 1962 talo sijoittuu Ali-K\u00f6llin lounaispuolelle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Yli-K\u00f6llin ja Ali-K\u00f6llin talojen v\u00e4list\u00e4 kulki tie Lahdesta Hollolan kirkon kyl\u00e4lle. Kartta: Lahden Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n arkisto, osasuurennus vuoden 1947 opaskartasta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Uusi Hollolaan johtava tie on rakennettu kulkemaan Yli-K\u00f6llin etel\u00e4puolelta. Kartta: Lahden Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n arkisto, osasuurennus vuoden 1962 opaskartasta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kahvit kioskilla<\/strong>

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Kapatuosian linnavuor<\/a>elle ei kiivetty vaan retki p\u00e4\u00e4ttyikin kahvitteluhetkeen kioskille. Kioskin vieress\u00e4 sijaitsee vanha kunnantupa sek\u00e4 entinen kauppa.
Hollolan kirkon seutu ja maantien varsi on on valtakunnallisestikin arvokasta. <\/p>\n\n\n\n

\n

Kirkon ja kellotapulin kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluu Hollolan vanha pappila. Museovirasto on m\u00e4\u00e4ritellyt ne ymp\u00e4rist\u00f6ineen, johon kuuluu my\u00f6s kunnantupa ja maantien varren kyl\u00e4asutus viljelysmaisemineen, valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi rakennetuksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ksi, ja n\u00e4iden muodostama kokonaisuus on my\u00f6s osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.  <\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi em. Kapatuosian linnam\u00e4ki on ”P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liiton lakis\u00e4\u00e4teisess\u00e4 maakuntakaavassa tunnuksella SM1 osoitettu Kapatuosianm\u00e4en muinaismuistoalue kuvauksella Hollolan kirkonkyl\u00e4ss\u00e4 sijaitseva muinaislinna”.

Hollolan kirkon seutu on mielenkiintoinen kohde paikallisillekin. Idyllinen maalaismilj\u00f6\u00f6 ja pitk\u00e4 historia tarjoavat k\u00e4vij\u00e4lle monenlaista kiinnostavaa n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 kautta kenties pohdittavaakin.

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahti-Seura ry:n j\u00e4senet tekiv\u00e4t er\u00e4s sunnuntai retken Lahden entiseen em\u00e4pit\u00e4j\u00e4\u00e4n Hollolaan. Tarkemmin sanottuna Hollolan kirkonkyl\u00e4lle, kohteina t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kirkko ja kotiseutumuseo. Hollolan kirkko Vierailu kirkon sis\u00e4ll\u00e4 oli itselleni ensimm\u00e4inen kerta. Komea kivikirkko k\u00e4tki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 suurempia (rakennus)taiteellisia taidonn\u00e4ytteit\u00e4. Wikipediasta l\u00f6ytyy … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,104,3,109],"tags":[],"class_list":["post-17188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-historia-jutut","category-jutut","category-tapahtuma-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=17188"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17232,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17188\/revisions\/17232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=17188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=17188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=17188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}