![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/poikilo_muuttuvakaupunkimme_2avri.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nValokuvien ja el\u00e4v\u00e4n kuvan kautta katsoja p\u00e4\u00e4see nauttimaan kaupunki- ja kyl\u00e4kuvan muutoksista. Nimenomaan nauttimaan, sill\u00e4 n\u00e4yttely on taitavasti rakennettu; suurten kuvien kuvaparit j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t katsojan vertailemaan muutosta.\u2006N\u00e4yttelyss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n alueiden kehityst\u00e4 arjen, kaupan, liikenteen ja teollisuuden kautta. Kuvien taustaa avaa sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 teksti\u00e4, lopun voi hakea vaikka netist\u00e4 paikanp\u00e4\u00e4ll\u00e4, kuten itse toimin. Erikseen tarkasteluun on otettu mm. kirkot, kartanot ja kaupat.<\/p>\n\n\n\n
Digitaalisuus on j\u00e4tetty v\u00e4hemm\u00e4lle, ja t\u00e4ss\u00e4 onkin n\u00e4yttelyn vahvuus. Hieno, havainnollistava n\u00e4yttely, jossa on aikaa pys\u00e4hty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4yttely kest\u00e4\u00e4 10.10.2027 asti ja voin sit\u00e4 suositella kaikille kaupunkikulttuurista, kyl\u00e4taajamien historiasta ja kehityksest\u00e4 kiinnostuneille. N\u00e4yttelyst\u00e4 voi Kouvolasta mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n ulkopaikkakuntalainenkin nauttia yht\u00e4 lailla. Artikkelin alkuosa ”Muuttuva kaupunkimme -n\u00e4yttely<\/em>”on alunperin julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 1\/2026<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kouvolan Poikilo-museossa on viime vuosina tullut k\u00e4yty\u00e4 useamman kerran: onhan sinne helppo lahtelaisena menn\u00e4 junalla ja museokin on aivan k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4st\u00e4 asemalta. Marraskuussa museossa avautui \u201dMuuttuva kaupunkimme\u201d, jossa kerrotaan nykyisen vuonna 2009 muodostuneen Kouvolan kaupungin taajamien ja kylien sek\u00e4 Kouvolan … Lue loppuun
Kaupunkikuvan muutos<\/strong>
Se kiinnostaa ihmisi\u00e4 ja vanhat valokuvat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t keskusteluja. Kaupunkikuvan muutoksista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ajatuksen vaihtoa monissa ”vanhat valokuvat” -Facebook-ryhmiss\u00e4. Aihe her\u00e4tt\u00e4\u00e4 intohimoja ja usein keskustelut liittyv\u00e4t kadonneisiin paikkoihin ja purettuihin rakennuksiin.
Kartatkin ovat hyv\u00e4 tapa hahmottaa muutosta. Vanhatkartat.fi<\/a> on erinomainen sivusto t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen. P\u00e4\u00e4llekk\u00e4in asetellut kartat eri vuosikymmenilt\u00e4 auttavat k\u00e4tev\u00e4sti vertailemaan mennytt\u00e4 vaikkapa nykyaikaan. Yhdess\u00e4 Google street viewin kanssa vanhatkartat.fi -tarjoavat oivan virtuaalimatkan eri paikkoihin, kirjaimellisesti katutasolle. Katukuvia on vuodesta 2009 l\u00e4htien, joten vertailua voi tehd\u00e4 l\u00e4hes kahden kymmenen vuoden ajalta.
Parastahan tietysti on jalkautua itse tallentamaan muutoksia. Lahdessa asemanseutu on ollut muutosten alla pitk\u00e4n ajan, ja my\u00f6s Lahden ohi matkaavatkin (kenties Kouvolaan) ovat varmasti panneet merkille Lahden asemanseudun myllerryksen. Usein junalla kulkevat vieraspaikkakuntalaiset kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota kulloisenkin aseman kohdalla sen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja sen kohtaamiin muutoksiin – jos naama ei ole pikkuruudussa kiinni, vaan katse on toivottavasti suunnattu ulos. Ei siis ei ole ihan sama mit\u00e4 aseman seudulle rakennetaan. Lahdessa on pys\u00e4k\u00f6intikuutio ja rumia pys\u00e4k\u00f6intitasoja, ja esimerkiksi Tikkurilassa ja Riihim\u00e4ell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 yksitoikkoista sein\u00e4\u00e4 est\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kymi\u00e4 kaupungin suuntaan. Vaikka t\u00e4m\u00e4 on k\u00e4rjistys, on kuitenkin radan varsien, etenkin asemien seutujen kehitt\u00e4minen monellakin tavalla haastaa. Radan varsien estetiikkaan liittyv\u00e4 ”ongelma” lienee yleismaailmallinen.
Lahden asemanseudulle on ollut erilaisia suunnitelmia, jotka edelleen odottavat toteutumista (Yle 16.10.2015<\/a>)
Purkaminen ja rakentaminen asemanseudulla<\/strong>
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Lahden matkakeskuksen l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevat tontit odottavat rakentajiaan. Rautatieaseman viereisilt\u00e4 tonteilta purettiin osa vanhasta makasiinirakennuksesta sek\u00e4 vuonna 1960 valmistunut postitalo ett\u00e4 vuonna 1963 valmistunut tullirakennus. Sen tilalle on noussut jo uusi massiivinen punatiilinen asuinkerrostalo. Talo peitt\u00e4\u00e4 vehre\u00e4n Salpaussel\u00e4n n\u00e4kymi\u00e4 radan suuntaan.
Postitaloa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 olevan kortteliin numero 27 Rautatienkadun ja Mannerheiminkadun kulmaan valmistui vuonna 1982 oikeustalorakennus. Se purettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, ja jo seuraavan vuoden lopulla piti tontilla olla uusi rakennus. (Yle 4.2.2021<\/a>). T\u00e4m\u00e4kin tontti on edelleen rakentamatta.
Ennen oikeustaloa paikalla oli hotelli, joka oli rakennettu v 1904. Rakennus tuhoutui talvisodassa.
Viereisen tontin osti Lahden Uusi osuusmeijeri vuonna 1905, mutta rakentamaan p\u00e4\u00e4stiin vasta vuonna 1912. Tehdasta laajennettiin usein kuten vuosina 1926, 1929 ja 1948. Yrityskauppojen vuoksi nimi vaihtui monesti, mutta tunnettiin p\u00e4\u00e4asiassa Lahden Vientikerman nimell\u00e4. Yli 100 vuotta paikalla ollut yritystoiminta loppui vuonna 2016 erilaisten yritysj\u00e4rjestelyiden kautta (ESS 15.1.2016<\/a>), ts. toiminta k\u00e4vi kannattamattomaksi. Rakennusten j\u00e4\u00e4ty\u00e4 tyhjilleen, siell\u00e4 toimi hetken aikaa keikkapaikka. Lopulta rakennukset purettiin v. 2022. Samalla katosi harmittavasti vanhaa lahtelaisteollisuushistoriaa.
Korttelissa on s\u00e4ilynyt Lahden keskusta-alueen vanhimpia puurakennuksia eli vuonna 1906 valmistunut ns. Ter\u00e4svaaran talo. Tontin keskell\u00e4 sijainnut omalaatuisen n\u00e4k\u00f6inen hevoskengityskoulun rakennus purettiin muiden rakennusten mukana.
Muita korttelissa olevia rakennuksia ovat Rautatienkadun ja Loviisankadun kulmassa 1946 ja 1948 valmistuneet kerrostalot sek\u00e4 Rautatienkadun alkup\u00e4\u00e4ss\u00e4 1961 valmistunut 8-kerroksinen betonikerrostalo.
Tontit ovat nyt tyhji\u00e4. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mink\u00e4laista Lahtea n\u00e4yt\u00e4mme ohikulkijoille tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/vientikermankortteli_20200308_122429-1024x575.jpg\")
Vasemmalla vaalea puutalo on valmistunut 1906., keskell\u00e4 kengitystalli\/kenk\u00e4paja
taustalla, piipun takana vuonna 1982 valmistunut oikeustalo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/vientikermankortteli_20200305_205455-1024x627.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/oikeustalo_20210206_104837-1024x575.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/vientikerma_20220122_145258-1024x546.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/vientikermankortteli_20260111_151039-1024x523.jpg\")
Etualalla n\u00e4kyy vuonna 1960 valmistuneen Postin rakennuksen sokkelia. Rakennus purettiin vuonna 2018.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
L\u00e4hde: Lahden rakentaminen jatkui (Unto Tupala, 1998)<\/em>
<\/p>\n\n\n\n