{"id":17051,"date":"2026-05-14T13:30:53","date_gmt":"2026-05-14T11:30:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17051"},"modified":"2026-05-14T21:16:25","modified_gmt":"2026-05-14T19:16:25","slug":"harjun-korttelin-muutokset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=17051","title":{"rendered":"Harjun korttelin muutokset"},"content":{"rendered":"\n

Aivan Lahden keskustassa kaupunkikuva tulee muuttumaan, toisaalta kulttuurihistorialliset rakennuksen tulevat s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n. ”Kaavaty\u00f6n tavoitteena on tarkistaa asemakaava Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun k\u00e4sitt\u00e4vill\u00e4 tonteilla.” Aineistoon voi tutustua Lahden kaupungin kaavasivustolla<\/a> kohdassa ”Kes\u00adki-Lah\u00adti, Har\u00adju\u00adka\u00adtu 34 ja 36, Vuo\u00adri\u00adka\u00adtu 27 ja 29”. Havainnekuvat ovat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Omaleimainen Millerin talo erottuu hyvin korkeiden kivitalojen keskell\u00e4. Talon takana on entisen Harjun koulun liikuntasali. 2018.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sivuilla kerrotaan, ett\u00e4 ”kaupungin tavoitteena on saada tyhjill\u00e4\u00e4n olevat keskustakorttelin arvokkaat rakennukset uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaavamuutoksen kautta ja mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivist\u00e4minen korttelia t\u00e4ydennysrakentamalla. Paikalle soveltuva uudisrakentamisen volyymi ja rakentamisen kaupunkikuvallinen laatu oli my\u00f6s alusta alkaen ty\u00f6n keskeisi\u00e4 tavoitteita.”

Kaavamuutos tai -tarkistus koskee siis Harjukadun koulun tonttia. Harjun koulun tilat tyhjeniv\u00e4t vuonna 2023, kun Harjun ja Tiirismaan koulut yhdistettiin ja opetus siirrettiin Paavolan kampukselle. Koulu sijaitsee tontilla 1105 ja palautetaan kahdeksi eri tontiksi eli tonteiksi 105 ja 106. Vuorikadun puolelle (tontille 105) nousemassa uudisrakennus, johon tulee asuntoja liikehuoneistoja. Sen tielt\u00e4 puretaan koulun liikuntasali.

Koulurakennukseen (tontti 106) ei ole tulossa asumista vaan yksityisi\u00e4 ja julkisia palveluja.
Millerin talo (tontti 103) suojellaan ja sen tontin rajoja muutetaan. Samalla suojellaan my\u00f6s Mariankadun suuntainen Janhusen talo (tontti 104). T\u00e4lle tontille on tulossa lis\u00e4rakentamista Mariankadun ja Harjukadun kulmaan, joka on osittain toiminut paikoitusalueena. Muutojsen j\u00e4lkeen kaava mahdollistaa asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Uudisrakennukselle on tiettyj\u00e4 vaatimuksia:
”Uudisrakennukseen edellytet\u00e4\u00e4n samaa kattolistakorkeutta kuin Harjun koulussa ja lahtelaisarkkitehti Unto Ojosen suunnittelemassa naapuritalossa (toim. huom. puistoalueen\/Mariankadun seremonia-akselin toisella puolella, rakennus valmistui vuonna 1955). Lis\u00e4ksi on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, ett\u00e4 uudisrakennuksen harja ei saa muodostua korkeammaksi kuin Harjukadun vastapuolisen kaupungintalon harja”.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vasemmalla liikuntasali, sen takana koulurakennus, oikealla Janhusen talo ja Vuorikadun varrella Millerin talo. Toukokuu 2026.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Uudisrakennus nousisi Harjukadun ja puiston kulmaan. Vasemmalla Janhusen talo. Toukokuu 2026.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Historiaa<\/strong>

Kaavakohde kuuluu maakunnallisesti ja osittain valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n \u201dLahden kaupungintalo, kauppatori ja Mariankadun seremonia-akseli\u201d (Museoviraston rajaamat RKY-alueet 2009<\/a>). Paikallisesti arvokkaita ovat erikseen kaikki kohdekorttelin arvorakennukset, Harjun koulu, Millerin talo ja Janhusen talo.

Lahden kaupungin perustamisaikaan korttelia 21 kaavailtiin kaupungin hallintoa varten. Tonteille 103\u2013106 suunniteltiin viel\u00e4 1919 ns. toisen kaupungintalon rakentamista kauppakoulua ja kirjastoa varten, mutta hanke kuitenkin kaatui varojen puutteeseen.

Millerin talo, tontti 103

Piiriel\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Bruno Miller rakennutti Vuorikadun suuntaisesti p\u00e4\u00e4rakennuksen ja piharakennuksen tontin it\u00e4puolelle. Ne suunnitteli Runar Eklund, ja rakennukset valmistuivat v. 1926. Miller harjoitti toimintaan kuolemaansa saakka v. 1935. Rakennuksilla oli vuosien saatossa useita omistajia. Piharakennus purettiin 1960-luvun alkupuolella. Vuonna 1963 kaupunki osti tontin. Vuodesta 1977 l\u00e4htien rakennuksessa toimi Lahden kaupunginmuseon toimisto, ja rakennuksessa kokousti mm. Lahti-Seura. Rakennus j\u00e4i tyhjilleen 2010-luvulla.

Janhusen talo, tontti 104<\/p>\n\n\n\n

Kaupungininsin\u00f6\u00f6ri Jalmari Janhunen osti tyhj\u00e4n tontin vuonna 1927 ja samana vuonna h\u00e4n rakennutti siihen punatiilisen 4-kerroksisen asuinrakennuksen. Talon suunnittelija oli Georg Wikstr\u00f6m. Talo on (ollut) kaupungin virastojen sek\u00e4 toimistojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ainakin jossain vaiheessa vain yksi asunto.

Tytt\u00f6koulu, tontit 105 ja 106

Mikko Ukkola hankki tontin 105 vuonna 1878 ja rakennutti sille ensimm\u00e4isen rakennuksen piharakennuksineen, joista ei ole paljoakaan tietoja. Lahden kauppala osti tontin vuonna 1897. Molemmat tontit lahjoitettiin Tytt\u00f6koulun talo -osakeyhti\u00f6lle vuonna 1921 ja se rakennutti Eliel Saarisen suunnitteleman 3-kerroksisen koulurakennuksen, joka valmistui 1922. vuonna 1923 rakennuksessa aloitti toimintansa Lahden suomalainen tytt\u00f6koulu.
Rakennus sai lis\u00e4osan, kun vuonna 1958 valmistui Irma Kolsin suunnittelema juhla- ja voimistelusali. Vuonna 1963 kaupunki ostit tontit.
Harjunkoulun toiminta p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 2023.

L\u00e4hde: Kun Lahti rakennettiin (Unto Tupala, 1994)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aivan Lahden keskustassa kaupunkikuva tulee muuttumaan, toisaalta kulttuurihistorialliset rakennuksen tulevat s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n. ”Kaavaty\u00f6n tavoitteena on tarkistaa asemakaava Millerin talon, Janhusen talon ja Harjun koulun k\u00e4sitt\u00e4vill\u00e4 tonteilla.” Aineistoon voi tutustua Lahden kaupungin kaavasivustolla kohdassa ”Kes\u00adki-Lah\u00adti, Har\u00adju\u00adka\u00adtu 34 ja 36, Vuo\u00adri\u00adka\u00adtu 27 ja … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,104,3,106],"tags":[],"class_list":["post-17051","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-historia-jutut","category-jutut","category-kaupunki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17051","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=17051"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17051\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17092,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/17051\/revisions\/17092"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=17051"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=17051"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=17051"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}