Lahti-nimen alkuper\u00e4\u00e4 ovat tutkineet tuhannet tutkijat ymp\u00e4ri maailmaa, mutta se on edelleen mysteeri. Lahti mainitaan ensimm\u00e4isen kerran kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 vuonna 1445, kun Lahden kyl\u00e4ss\u00e4 asunut Kalku oli Hollolan k\u00e4r\u00e4jill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lahden ja Nastolan v\u00e4lisen kuntaliitoksen yhteydess\u00e4 julkisuudessa k\u00e4ytiin keskustelua uuden kaupungin nimest\u00e4. Yksi vaihtoehto oli LahNa. Kaupunki jatkoi kuitenkin vanhalla nimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Vanhassa Lahdessa oli 33 kaupunginosaa ja liitoksen j\u00e4lkeen uudessa kaupungissa niit\u00e4 on 40. Saimme hiljattain haltuumme listan 33 kaupunginosan nimien alkuper\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 uusin dokumentti l\u00f6ytyi vaikkei sit\u00e4 kukaan ollut etsinytk\u00e4\u00e4n. Tosin se kumoaa kaikki aiemmat tutkijoiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t l\u00e4hteet. Ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ahtiala<\/strong><\/p>\n\n\n\n Nimi mainitaan tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4isen kerran v. 1461, jolloin Elim\u00e4en (hih) k\u00e4r\u00e4jille osallistui Pentti Ahtialasta.<\/p>\n\n\n\n Asemantausta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Rautatieaseman rakentamiseen liittyvien talousep\u00e4selvyyksien tutkinta aloitettiin t\u00e4\u00e4lt\u00e4. Taustat k\u00e4ytiin hyvin l\u00e4pikotaisesti. Sen takia Asemantaustaa kutsutaan my\u00f6s Lahden Watergateksi.<\/p>\n\n\n\n Hennala<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dH\u00e4nen alansa\u201d. Ruotsalaisen maanviljelij\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n mukaan annettu nimi.<\/p>\n\n\n\n Jalkaranta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Rannassa 1600-luvulla sijainnut vankisiirtola, jota perim\u00e4tiedon mukaan kutsuttiin Jalkapannaksi. 1700-luvun p\u00e4ivitetyss\u00e4 nimist\u00f6tarkastusasiakirjassa, joka on s\u00e4ilynyt nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kirjurin ep\u00e4selv\u00e4n k\u00e4sialan takia aluetta alettiin kutsua Jalkarannaksi.<\/p>\n\n\n\n Jokimaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alueella asui 1700-luvulla Yogi-karhu.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Siirtolaisten keksim\u00e4 nimi. Paikalle muuttaneiden keravalaisten mukaan alkuper\u00e4isasukkaat olivat niin tylyj\u00e4, ett\u00e4 heit\u00e4 alettiin kutsua j\u00e4rvenp\u00e4\u00e4l\u00e4isiksi, josta koko alue sai nimens\u00e4 J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kartano<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alueella oli torpparin Matti-M\u00f6lli Mattipojan talo, joka oli todella komea, aivan kuin kartano.<\/p>\n\n\n\n Kerinkallio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lammasfarmari Kari Kallion tila 1500-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Keski-Lahti<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mallasjuoman panimon mukaan nimetty. Muita k\u00e4ytettyj\u00e4 nimi\u00e4 olivat Keski-Ketter\u00e4 ja Keskari, ja markkinoinnissa ulkomailla on k\u00e4ytetty nime\u00e4 Kebardi.<\/p>\n\n\n\n Kilpi\u00e4inen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ritariaikainen taistelupaikka. Kutsutaan my\u00f6s Seip\u00e4\u00e4ksi, sill\u00e4 paikalla oli likainen majatalo, jossa tarjoiltiin alkoholia. Tuolloin sanottiinkin, ett\u00e4 ritarit olivat \u201dhirveess\u00e4 seip\u00e4\u00e4ss\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n Kiveri\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eritt\u00e4in soinen alue, jossa oli voimakas lieri\u00f6-kanta. Kun alue kuivattiin, nimi vaihdettiin Kiveri\u00f6ksi.<\/p>\n\n\n\n Kivimaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Eritt\u00e4in muhevamainen, viljelyyn hyvin otollinen maa-alue. Ensimm\u00e4inen asukas yritti pit\u00e4\u00e4 muut loitolla, keksim\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ysin p\u00e4in vastaisen nimen.<\/p>\n\n\n\n Koiskala<\/strong><\/p>\n\n\n\n Muinaisbalttilainen kalankyselij\u00e4, ts. kalanpyyt\u00e4j\u00e4: \u201dKuis kala?\u201d<\/p>\n\n\n\n Kolava<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aikoinaan Suomen huumep\u00e4\u00e4kaupungin keskustaajama.<\/p>\n\n\n\n Kujala<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kolavasta seuraava, jossa huumeet myytiin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyi Lahden markkinat, jotka my\u00f6hemmin siirrettiin (ala)torille.<\/p>\n\n\n\n Kunnas<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mauri asui t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kyt\u00f6l\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Viimeisimpin\u00e4 valittu kaupunginosa. Muita nimivaihtoehtoja oli \u00c4ly, Tyk\u00f6l\u00e4, Yl\u00f6 ja T\u00e4ky.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4rp\u00e4nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jostain syyst\u00e4 alueella kehittyi j\u00e4\u00e4kiekosta oma versio, K\u00e4rp\u00e4sl\u00e4tk\u00e4, josta my\u00f6hemmin muodostui nimi kokonaiselle kaupunginosalle.<\/p>\n\n\n\n Laune<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ei mit\u00e4\u00e4n hajua. Eli Laune tarkoittaa t\u00e4ysin hajutonta ja mautonta.<\/p>\n\n\n\n Mukkula<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kartanon is\u00e4nt\u00e4 oli kyl\u00e4l\u00e4isten mielest\u00e4 t\u00e4ys******. L j\u00e4i jossain vaiheessa pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Myllypohja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Nimi oli aiemmin Pyllymohja. Vaihdettiin jostain syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n M\u00f6ys\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tuhansia vuosia elettiin k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 nimi on muinaisbalttilainen muunnos l\u00f6ys\u00e4st\u00e4. Lopulta l\u00f6ydettiin todiste, ett\u00e4 M\u00f6ys\u00e4 tarkoittaa sysm\u00e4ksi vetel\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Niemi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Verrattain lyhyt niemi ty\u00f6ntyy Vesij\u00e4rveen. Se on nimetty P\u00e4tk\u00e4n eli Masa Niemen mukaan 1950-luvulla.<\/p>\n\n\n\n Nikkil\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mukkulan kartanon is\u00e4nt\u00e4 joutui muuttamaan Etel\u00e4-Lahteen, mutta siell\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset eiv\u00e4t pit\u00e4neet is\u00e4nn\u00e4st\u00e4. K\u00e4vikin samoin kuin Mukkulassa ja L j\u00e4i t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin jossain vaiheessa pois k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Okeroinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomenruotsalainen ylioppilas \u00c5ke Larvant\u00e5 perusti sekatavarakaupan rautatien varteen.<\/p>\n\n\n\n Paavola<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alueella esitetty \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4 muinaismusiikkia muinaisbalttilaisella kielell\u00e4: \u201dPaa volaa!\u201d (vrt. Koiskala).<\/p>\n\n\n\n Pes\u00e4kallio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tirsk.<\/p>\n\n\n\n Pirttiharju<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tunnettiin aiemmin nimell\u00e4 Pirttihirmu paikallisen henkil\u00f6hk\u00f6n mukaan. Hirmu k\u00e4\u00e4ntyi vuosisatojen aikana muotoon harju.<\/p>\n\n\n\n Renkom\u00e4ki<\/strong><\/p>\n\n\n\n Renko-niminen torppari kaivoi kuoppia.<\/p>\n\n\n\n Salpausselk\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Alueella oli paljon saunoja. Sittemmin ne paloivat ja nimi typistyi Salpaussel\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Sopenkorpi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tienoon ensimm\u00e4isen majatalon Sopepubin mukaan annettu, sek\u00e4 synk\u00e4n mets\u00e4n. Nimeksi oli mets\u00e4n takia tulla my\u00f6s Hannujakerttula.<\/p>\n\n\n\n Viuha<\/strong><\/p>\n\n\n\n Perim\u00e4tiedon mukaan alueella asui torppari, joka tykk\u00e4si esiinty\u00e4 aika ajoin ja yll\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 paikoissa alasti.<\/p>\n\n\n\n \u00c4mm\u00e4l\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Nimi tuli alueella pauhaavan kosken mukaan. Lopulta huomattiin ettei alueella ollutkaan koskea, vaan naisvaltainen tila. Nimi j\u00e4i voimaan.<\/p>\n\n\n\n Ps. Mainittakoon viel\u00e4, ett\u00e4 Vesij\u00e4rvi sai nimens\u00e4 aikoinaan nimiehdotuskilpailusta. Muita ehdotuksia olivat J\u00e4rvi, J\u00e4rvij\u00e4rvi, J\u00e4rvivesi, Vesialue, mutta n\u00e4m\u00e4 raati totesi mielikuvituksettomiksi.<\/p>\n\n\n\n Pps. Kuten jokunen lukija huomasi, artikkelin sis\u00e4lt\u00f6 on p\u00e4\u00e4osin selv\u00e4sti fiktiivinen (ja huumoristinen?). Silti se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muutaman muunnellun totuuden ja pari ihan oikeaa faktaa. Tied\u00e4tk\u00f6 mitk\u00e4? Vastaukset ehk\u00e4 joskus my\u00f6hemmin. <\/p>\n\n\n\n Artikkeli on julkaistu alunperin Lahen Ajat -verkkojulkaisussa vuonna 2018<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lahti-nimen alkuper\u00e4\u00e4 ovat tutkineet tuhannet tutkijat ymp\u00e4ri maailmaa, mutta se on edelleen mysteeri. Lahti mainitaan ensimm\u00e4isen kerran kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 vuonna 1445, kun Lahden kyl\u00e4ss\u00e4 asunut Kalku oli Hollolan k\u00e4r\u00e4jill\u00e4. Lahden ja Nastolan v\u00e4lisen kuntaliitoksen yhteydess\u00e4 julkisuudessa k\u00e4ytiin keskustelua uuden kaupungin … Lue loppuun