Aiemmin mainittu valtamaantie H\u00e4meenlinnan ja Viipurin yhdist\u00e4v\u00e4 Ylinen Viipurintie oli ollut hevosella liikenn\u00f6it\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa jo 1400-luvulla. \u2028Toinen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 maantie oli Suuri Savontie, joka tunnettiin yleisen\u00e4 tien\u00e4 1550-luvulla. Lahdesta p\u00e4\u00e4si rannikolle Porvooseen Orimattilan kautta ja t\u00e4m\u00e4 haara mainitaan ikivanhaksi jo 1680 ja tie hyv\u00e4ksyttiin yleiseksi tieksi 1860-luvun alussa. Porvooseen oli kuljettu sis\u00e4maasta my\u00f6s Porveenjokea pitkin.<\/p>\n\n\n\n
Lahdesta kulki my\u00f6s talvitie Vesij\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin Asikkalaan, P\u00e4ij\u00e4nnett\u00e4 pitkin aina Savoon asti.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 1900-luvun alussa teiden kunnossapito oli talollisten vastuulla. 1920-luvulla valtio otti t\u00e4rkeimpien maanteiden hoidon – my\u00f6s talvisin – asiakseen.<\/p>\n\n\n\n
Lahdesta Helsinkiin ei ollut suoraa yhteytt\u00e4\u00e4 vaan kaksi kiertotiet\u00e4: Porvoon tai Orimattila-M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kautta, joista j\u00e4lkimm\u00e4inen oli 5-tie. Suora tie Helsinkiin oli esill\u00e4 jo 1920-luvulla ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentamisesta tehtiin 1930-luvun lopulla. Tien rakennus aloitettiin vasta 1950, Lahdessa rakennettiin sis\u00e4\u00e4ntulotie Ala-Okeroisista Myt\u00e4j\u00e4isiin, jolloin valmistui my\u00f6s rautatien ylitt\u00e4v\u00e4 Myt\u00e4j\u00e4isten silta. Vuonna 1954 Helsingintie m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin valtatieksi numero 5. Vuonna 1956 aloitettiin Lahti-Padasjoki-tien teko ja vuonna 1963 Helsinki-Lahti-Padasjoki tielle linjattiin kulkemaan my\u00f6s valtatie 4, joka oli aiemmin kulkenut Lammin kautta. Viitostie jatkui Lahden Holmasta Heinolaan.<\/p>\n\n\n\n
Kantatie 54 Riihim\u00e4elle valmistui vuonna 1979.<\/p>\n\n\n\n
Jo 1970-luvulla suunniteltiin moottoritiet\u00e4 Helsingist\u00e4 Lahteen. Moottoritie Helsinki-J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 valmistui vuonna 1973.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rveenp\u00e4\u00e4st\u00e4 Lahteen tie rakennettiin moottoriliikennetien\u00e4. Vuonna 1983 valmistui Lahden ohitie Renkom\u00e4est\u00e4 Kymij\u00e4rvelle. Lis\u00e4ksi samana vuonna valmistui maantieosuus Kymij\u00e4rven liittym\u00e4st\u00e4 Holmaan, josta p\u00e4\u00e4si sek\u00e4 J\u00e4ms\u00e4\u00e4n (vt 4) ett\u00e4 Heinolaan (vt 5).<\/p>\n\n\n\n
Moottoriliikennetieosuus M\u00e4nts\u00e4l\u00e4st\u00e4 Lahteen valmistui vuonna 1985 ja kolme vuotta my\u00f6hemmin vuonna 1988 valmistuivat Kymij\u00e4rven ja Vierum\u00e4en osuus ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4-M\u00e4nts\u00e4l\u00e4. Tuolloin vanha nelos- ja viitostie eli Helsingin valtatie j\u00e4i rinnakkaistieksi numeroksi 140, joka nykyisin kulkee Vantaalta Lahden kautta Heinolaan.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s moottoritie J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 Heinolan Lusiin rakennettiin useassa osassa.<\/p>\n\n\n\n
Silloiseen Heinolan maalaiskuntaan rakennettiin moottoritie Vierum\u00e4elt\u00e4 Lusiin vuosina 1993-1996. Heinolan kaupungin ohitie ja T\u00e4htiniemen silta valmistuivat vuonna 1993.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1996 4-tie muutettiin kulkemaan P\u00e4ij\u00e4nteen it\u00e4puolitse Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n ja samalla Lahti-J\u00e4ms\u00e4-tiest\u00e4 tuli valtatie 24.<\/p>\n\n\n\n
5-tie muutettiin 1980-luvulla alkamaan Lahdesta, mutta Heinolan moottoritiehankkeiden valmistuttua 1990-luvulla se siirrettiin alkamaan Lusista.<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4-Lahti (Kymij\u00e4rvi) -moottoritie valmistui lopulta vuosina 1998 ja 1999.<\/p>\n\n\n\n
Loput Lahdesta Heinolaan johtavasta moottoriliikennetieosuudesta rakennettiin moottoritieksi vuosina 2003-2005.<\/p>\n\n\n\n
Valtatie 12 on muodostunut Ylisen Viipurintien linjaukselle, tie on rakennettu p\u00e4\u00e4asiassa 1960- ja 70-luvuilla. Numeronsa se sai jo 1938 tienumeroj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lahdessa rakennettiin uusi tieyhteys Myt\u00e4j\u00e4isten risteyksest\u00e4 rautatieasemalle 1960-luvun alussa. Tiet\u00e4 jatkettiin 1980-luvun alussa rautatieasemalta Joutj\u00e4rven liittym\u00e4\u00e4n, jolloin valtatie 12:n ydinkeskustaosuus Hollolankatu-Aleksanterinkatu-Viipurintie siirtyi etel\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Moottoriliikennetie Nastolaan valmistui vuonna 1985, Uuteenkyl\u00e4\u00e4n 1988. Nykyisin tie on leve\u00e4kaistatie, mutta suunnitelmissa on ollut muuttaa se normaaliksi moottoriliikennetieksi.<\/p>\n\n\n\n Hollolan Kukonkoivussa avattiin 1993 moottoriliikennetieosuus.<\/p>\n\n\n\n Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4yl\u00e4hanke saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen joulukuussa 2020, kun Lahden keskustaa halkova valtatie 12 siirtyi etel\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Uusi tie sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 moottoritiet\u00e4 5,5 ja moottoriliikennetiet\u00e4 7 km. Uusia liittymi\u00e4 rakennettiin 6 ja kaksi tunnelia, joista Liipolan tunneli on maantieverkoston 4. pisin ja 2. pisin moottoritietunneli.<\/p>\n\n\n\n Artikkeli on alunperin julkaistu lehdess\u00e4 Hollolan Lahti 1\/2021<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dLahden edullinen maantieteellinen asema P\u00e4ij\u00e4nteen vesist\u00f6n etel\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja parin vanhan valtamaantien risteyksess\u00e4 teki jo se varhain tavallisia maalaiskyli\u00e4 huomattavammaksi paikaksi\u201d toteaa Kaarlo Nieminen Kauppalan historia -kirjassa. Toisaalta Lahden kyl\u00e4\u00e4 on yleisesti pidetty tyypillisen\u00e4 sis\u00e4-Suomen raittikyl\u00e4n\u00e4, mutta hyv\u00e4 sijainti yleisen maantien … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/IMG_20210331_205249-1024x753.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/IMG_20210519_152306-1024x880.jpg\")
![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/IMG_20210404_184808-1024x768.jpg\")