{"id":12473,"date":"2022-04-18T10:05:00","date_gmt":"2022-04-18T08:05:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=12473"},"modified":"2022-04-18T17:28:44","modified_gmt":"2022-04-18T15:28:44","slug":"kotiseutumatkailua-lahikaupunkeihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=12473","title":{"rendered":"Kotiseutumatkailua l\u00e4hikaupunkeihin (p\u00e4iv. 18.4.2022)"},"content":{"rendered":"\n

Kuuden viikon sairasloma sormivamman takia avasi mahdollisuuden kaikenlaiseen puuhasteluun kuten l\u00e4himatkailulle. Spontaanisti syntynyt alkukes\u00e4n l\u00e4hikaupunkitrilogia koostui Kotkasta, Riihim\u00e4est\u00e4 ja Heinolasta. Kelit suosivat ja muutenkin p\u00e4iv\u00e4retkien annit olivat kohdallaan. L\u00e4hiretket ovatkin trendikk\u00e4it\u00e4 olosuhteista johtuen; joten kerrankin olen muodin aallonharjalla. Vaikka artikkelin aihe ei sin\u00e4ns\u00e4 liity Lahteen, pyrin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n jokaisesta kaupungista Lahti-kontekstin, ja muihin kaupunkeihin tutustuminen syvent\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa kotiseututuntemusta.

Kev\u00e4\u00e4n Lahden sis\u00e4isist\u00e4 retkist\u00e4 olen kirjoittanut t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a> ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.

Artikkeli on julkaistu 26.6.2021, p\u00e4ivitetty 18.4.2022 Hangon ja Mikkelin ja toisen Kotkan reissun raporteilla.
<\/em>
Kotka<\/strong>

Kes\u00e4n ensimm\u00e4inen retki suuntautui Kotkaan ja tarkemmin sanottuna Merikeskus Vellamoon<\/a>. Kotkassa olin aiemmin k\u00e4ynyt kaksi kertaa. Ensimm\u00e4isen kerran Arto Tolsa Areenalla katsomassa FC Lahden ottelun KTP:ta vastaan (vai oliko joukkue tuolloin KooTeePee?) joskus 2000-luvun alussa. Toinen reissu suuntautui my\u00f6hemmin museojunalla Sunilaan ja Mussalon satamaan.

T\u00e4ll\u00e4kin kertaa matkustin junalla vaihtaen Kouvolassa vaikka suorakin yhteys olisi onnistunut. Kouvolan asemalla fiilistelin mm. ratapihaa sek\u00e4 hiljattain kunnostettua muistomerkkih\u00f6yryveturia ”Ruuhvelttia” (Tk3 859). Pienen odottelun j\u00e4lkeen Kotkan juna saapui (poikkeuksellisesti) laiturille 9 ja matka saattoi jatkua. Kouvola-Kotka-rataosuus on peruskorjauksen alla, joten alkumatka k\u00f6r\u00f6teltiin ty\u00f6maan l\u00e4pi. Kotkaankin tullessa junanmatkustajaa tervehti laajat tiety\u00f6t, joilla on ep\u00e4suoria vaikutuksia my\u00f6s junan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle.

Kotkassa on tyylik\u00e4s punatiilinen asemarakennus. Jatkoin kuitenkin junan p\u00e4\u00e4teasemalle eli satamaan. Silm\u00e4ilin tyhj\u00e4\u00e4 ratapihaa. Kantasatamastakin on kiskot purettu lukuunottamatta Kotkamillsille johtavaa raidetta: rautatieliikenne oli v\u00e4hentynyt huippuvuosista satamaan ja sen teollisuuslaitoksiin. Yhdell\u00e4 raiteella oli sent\u00e4\u00e4n muistomerkkiveturi Vr1 667 vaunuineen muistutuksena teollisuuden vaikutuksista kaupungin kehittymiseen. Ehk\u00e4 samanlainen n\u00e4ht\u00e4vyys<\/a> saadaan joskus Lahden satamaan.
Kuvasin viel\u00e4 kantasataman tasoristeykset, jonka j\u00e4lkeen suuntasin Vellamoon, joka oli retken p\u00e4\u00e4kohde.

En ollut etuk\u00e4teen tutustunut kovinkaan tarkkaan museon n\u00e4yttelyihin. Aloitin kierroksen Mosaiikki-tilasta, joka sis\u00e4lsi paljon paikallishistoriaa. Tahdon! Rakkauden tarinoita<\/em> ja Lasia kaikille \u2013 Karhula 1889\u20132009<\/em> olivat my\u00f6s kiinnostavia kokonaisuuksia. Merikeskuksen runkona toimii merenkulkuun liittyv\u00e4t n\u00e4yttelyt, joissa riittikin tutustumista. Paljon asiaa laidasta laitaan ja kaiken kaikkiaan Vellamo tarjosi havainnollistavia esillepanoja, laadukasta ja monipuolisesti tietoa merenkulusta ja merenkulun historiasta. Aiheen parissa sai helposti menem\u00e4\u00e4n useita tunteja. Autenttinen esineist\u00f6, pienoismallit sek\u00e4 muu aineisto tuki kokonaisuutta mainiosti. Hauskinta antia oli hyttirekonstruktiot, jotka toivat mieleen monenlaisia muistoja ruotsinlaivoilta.
S\u00f6in lounaan Vellamossa, jonka j\u00e4lkeen l\u00e4hdin keskustaan – pienen mutkan kautta; seurailin teollisuusraidetta Kotkamillsille asti. Vellamon viereisell\u00e4 tontilla oli k\u00e4ynniss\u00e4 uuden tapahtumakeskuksen rakentaminen; alue tulee muuttumaan radikaalisti. Kantasataman rakennushankkeista enemm\u00e4n t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kotkan kaupungintalo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kotkan keskustassa en ollut siis aiemmin k\u00e4ynyt. Se vaikuttikin oikein viihtyis\u00e4lt\u00e4. Kaupungintalossakin oli jotain mahtipontisen vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Huomionarvoista oli se, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilykulttuuri tai py\u00f6r\u00e4liikenne oli Lahteen verrattuna vasta apupy\u00f6r\u00e4asteella. Ihmiset sen sijaan vaikuttivat avoimemmilta kuin Lahdessa, mik\u00e4 oli tietysti h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4inen spontaani keskustelukin syntyi jo Vellamoon menness\u00e4. Samanlainen hyv\u00e4ntyylinen jutustelu jatkui asiakaspalvelutilanteissakin. Keskustassa join terassilla oluen ja samalla seurasin tien toisella puolella k\u00e4ynniss\u00e4 ollutta rakennuksen purkua. L\u00e4mmint\u00e4 oli.

Vahva suositus Merikeskukselle (ja Kotkalle), erinomainen ja runsas perusn\u00e4yttely kiinnostavasta aiheesta.

Riihim\u00e4ki<\/strong>

Toisen l\u00e4himatkani toteutin viikon kuluttua Kotkan reissusta; matkasin G-junalla Riihim\u00e4elle. Riihim\u00e4ki-junamatka on aina kiinnostava, onhan t\u00e4ll\u00e4 rautatieosuudella paljon viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia asemia tai asemalaitureita eli henkil\u00f6liikennepaikkoja. Tosin asemarakennukset ovat yksityisomistuksessa ja kaikki sivuraiteetkin on purettu lukuunottamatta J\u00e4rvel\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Taidemuseo ja poliisi Riihim\u00e4ell\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Asemalta suuntasin Riihim\u00e4en Taidemuseoon<\/a>. Olin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00e4ss\u00e4kin museossa. Se sijaitsi samassa rakennuksessa poliisilaitoksen kanssa, joten ilmeisesti nykyisen taidemuseon tiloissa oli toiminut aiemmin jonkun sortin virastotalo.
Museossa oli kolme n\u00e4yttely\u00e4. V\u00e4ri\u00e4, v\u00e4ri\u00e4! Kohti puhdasta palettia<\/em> -n\u00e4yttely oli suomalaistaiteilijoiden runsas(v\u00e4rinen) n\u00e4yttely. Mirika ja Seppo Hilpon kokoelma<\/em> oli mielenkiintoinen, erityisesti j\u00e4i mieleen Helmi Kuusen tyylikk\u00e4\u00e4t piirustukset sek\u00e4 Paul Osipowin grafiikka, joista j\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 tuli mieleen Lahden oma Kyl\u00e4n portti.<\/a>
Kolmas oli romanikulttuuriin keskittyv\u00e4 n\u00e4yttely. Tiivis n\u00e4yttely avasikin hyvin romanikulttuuriin kuuluvia tapoja ja perinteit\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnallisia kipupisteit\u00e4.

L\u00e4htiess\u00e4ni ostin viel\u00e4 museokaupasta Heikki Marilan kirjan Karttoja<\/em>. Marilan maalauksissa on karttamaisia elementtej\u00e4, ja h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teoksissaan asuinl\u00e4hi\u00f6iden nimi\u00e4. Marila on lahtelaissyntyinen. Mainittakoon my\u00f6s se, ett\u00e4 hiljattain Lahden kaupunginmuseon virasta el\u00e4kkeell\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt Timo Simanainen toimi aikoinaan Riihim\u00e4en taidemuseon johtajana.

N\u00e4yttelyn j\u00e4lkeen suuntasin keskustaan. Jotain vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 Riihim\u00e4ess\u00e4kin on. Keskustassa on paljon vanhoja ja komeita rakennuksia, ja rakennusten mittasuhteet ovat inhimillisi\u00e4, ja keskustassa on ison kaupungin tuntua.

Heinola<\/strong>

Kolmas reissu taittui linja-autolla Heinolaan. Heinolassa oli tullut k\u00e4yty\u00e4 ahkeraan edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, kun tein purkut\u00f6it\u00e4 Lyseonm\u00e4en koululla. Nyt oli matkavarustus (ja mieli) kevyempi.

Bussista j\u00e4in keskustasta, josta suuntasin taidemuseoon. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, ja sen takia my\u00f6s k\u00e4velin ensin rakennuksen ohi. Taidemuseon osoite on Kauppakatu 14 ja museon tilat ovat vuonna 1830 valmistuneessa kauppias Alexander Toropoffin (1790\u20131852) empiretalossa. K\u00e4ynti talossa oli jo itsess\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4 kokemus, mik\u00e4 sai mielikuvituksen lentoon ajassa taaksep\u00e4in. Vaihtuvana n\u00e4yttelyn\u00e4 oli sarjakuvataiteilija Kati Rapia \u2013 Voimia<\/em> -n\u00e4yttely. Sarjakuva kertoi ”purkamisesta, linnuista, hotellista ja tulevaisuudesta”. Pysyv\u00e4sti esill\u00e4 on Ministeri P. J. Hynnisen Taides\u00e4\u00e4ti\u00f6n kirjasto sis\u00e4lt\u00e4en 4000 nidett\u00e4.

My\u00f6nnett\u00e4k\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 jostain syyst\u00e4 sekoitin Taidemuseon ja kaupunginmuseon (olin kyll\u00e4 selvinp\u00e4in eik\u00e4 hellek\u00e4\u00e4n ollut ehtinyt sekoittaa p\u00e4\u00e4t\u00e4ni). Kaupunginmuseon rakennus oli samalla kadulla numerossa 14, Taidemuseo numerossa 4. Sekoiluni j\u00e4lkeen l\u00f6ysin lopulta kaupunginmuseoon.

Alkuper\u00e4inen matkan tarkoitus oli menn\u00e4 tutustumaan Made in Heinola<\/em> -n\u00e4yttelyyn, joka oli siis kaupunginmuseossa<\/a>. Rakennus oli alun perin kauppias Ulrik Lindholmin (1825\u201390) koti ja sittemmin toimi kaupungin Raatihuoneena 1898\u201383. Vanhaa tyyli\u00e4 ja henke\u00e4 huokuva t\u00e4m\u00e4kin rakennus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kyltti n\u00e4yttelyss\u00e4 Made in Heinola.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Made In Heinola<\/em> oli rakennettu niin ett\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 tutustuu Heinolaan ensimm\u00e4isist\u00e4 asutuksen merkeist\u00e4 aina nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n eli siis kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4. Jokaisessa huoneessa on jokin teema tai useampi, joiden kautta avataan my\u00f6s kokonaisuutta ja tietyn henkil\u00f6n tai tapahtuman kautta.

Heinolassa on ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kylpyl\u00e4toimintaa ja samoin Reuman sairaala oli tunnettu,
kunnes toiminta loppui 2010. Nykyisin alue on m\u00e4\u00e4ritelty valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi rakennetuksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ksi.
Heinolassa on ollut runsaasti teollisuutta ja on edelleen, erityisesti puuteollisuutta. Aikoinaan maan kuulut James-farkut ovat l\u00e4ht\u00f6isin Heinolasta.

Heinolassa on paljon s\u00e4ilyneit\u00e4 vanhoja rakennuksia. Esimerkiksi Heinolan pienoismallin 1910\u2013luvun kohteista saa lis\u00e4tietoa napin painalluksella. Filminkatselu- ja audiopisteess\u00e4 historia tulee el\u00e4v\u00e4ksi ja lukuisat esineet tukevat tekstien informatiivisuutta luomatta \u00e4hky\u00e4.
Huonerekonstruktiot kuten 70-luvun keitti\u00f6, tuovat syvyytt\u00e4 kokonaisuuteen. Kerrassaan hienosti rakennettu n\u00e4yttely, joka avaa Heinolaa ja sen historiaa kiinnostavalla ja innostavalla tavalla.

Kaupunginmuseossa oli my\u00f6s n\u00e4yttely ARA. Kauneutta koteihin Arabialta 1936-50<\/em>. Paljon oli kuppia ja kulhoa esill\u00e4.

L\u00e4htiess\u00e4ni kiittelin erinomaisesta Heinola-n\u00e4yttelyst\u00e4. Se tekikin vaikutuksen ja j\u00e4in pohdiskelemaan sen antia pitk\u00e4ksi aikaa. Samanlainen paikallishistorian esillepano my\u00f6s Lahteen!<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Heinolassa jyr\u00e4ht\u00e4\u00e4?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Museokierroksen j\u00e4lkeen k\u00e4vin vesitornissa eli Cafe Tornissa kahvilla ja ottamassa maisemakuvan Heinolasta. Sen j\u00e4lkeen suuntasin tietenkin Lintuhoitolaan. Monenmoista tipua, v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 ja \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4, mutta vaatimattoman oloinen Kaapo-korppi teki suurimman vaikutuksen. Hieno lintu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Onnettomuudessa loukkaantunut Kaapo oli hoidossa. Ruoka mieless\u00e4…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lintujen j\u00e4lkeen k\u00e4vin katsastamassa Heinolan ratapihan. Kuvasin Heinolan radan p\u00e4\u00e4tepisteen, josta oli aikomus jatkaa rataa Mikkelin, kenties kauemmaksikin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Jatkuuko rautatie t\u00e4st\u00e4 joskus Savoon asti?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ratapiharetken j\u00e4lkeen nautiskelin kahvin ja pullan Saippuakahvilassa.

Ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4 k\u00e4vin Tommolankadun sillalla kuvaamassa Lahdesta saapuvan tavarajunan. N\u00e4in oli Heinola-p\u00e4iv\u00e4 pulkassa ja hypp\u00e4sin linja-autoon numero 72.

Kotka<\/strong> 9.3.2022

Kipakka talvis\u00e4\u00e4 saatteli minut toisen kerran Kotkaan puolen vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Kohteena t\u00e4ll\u00e4 kertaa Maretarium<\/a> ja kulkuneuvona tietenkin juna. ”Kalamuseossa” oli runsaasti suomalaisia j\u00e4rvi- ja merikaloja sek\u00e4 muita vedenel\u00e4vi\u00e4, joista mieleenpainuvimmat olivat Vesij\u00e4rven ankeriaat. Jos haluaa oppia uutta suomalaisista kaloista ja j\u00e4rvist\u00e4, kannattaa suunnata Maretariumiin. Kiinnostavan aiheen parissa sain pari tuntia kulumaan helposti.
Talon It\u00e4meri-allas oli remontissa, jota on tarkoitus palata katsomaan kes\u00e4ll\u00e4. Sinnne sijoitetaan my\u00f6s iso sampi, niin iso, ettei se ollut mahtunut muihin altaisiin vaan oli sijoitettuna piiloaltaaseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joukossa Vesij\u00e4rven ankeriaita…<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ennen kaupungista poistumista k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ravintolassa, joka sijaitsi idyllisess\u00e4 puutalossa. Erityismainintana erinomaiset paistetutperunat.

Hanko<\/strong> 3.4.<\/p>\n\n\n\n

Hangon reissu olikin sitten hieman erikoisempi. Junalla t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa kuljettiin, tosin h\u00f6yryjunalla. Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuuri- ja El\u00e4mysmatkailu<\/a> j\u00e4rjesti teemallisen el\u00e4mysmatkan aiheella 1918 sis\u00e4llissotamme saksalaisten maihinnousun vuosip\u00e4iv\u00e4<\/em>. Matkaan kuuluivat esitelm\u00e4t junassa sek\u00e4 opaskierrokset Hangossa. Esitelm\u00f6itsij\u00f6in\u00e4 olivat toimittaja Tapani Ripatti ja tutkija (FM) Janne Ridanp\u00e4\u00e4. Junassa oli my\u00f6s tarjolla lounasta ja kahvila.
Junan veturina oli legendaarinen Ukko-Pekka eli Hr1 1009 (H\u00f6yryveturimatkat1009 Oy) ja kalustona oli eri-ik\u00e4isi\u00e4 matkustajavaunuja (kuten ns. sinisi\u00e4 vaunuja) sek\u00e4 muita huoltoon tarkoitettuja vaunuja. Matka Lahdesta Hankoon kesti l\u00e4hes nelj\u00e4 tuntia, juna pys\u00e4htyi Riihim\u00e4ell\u00e4, Hyvink\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja Karjaalla. Matka Hyvink\u00e4\u00e4lt\u00e4 Hankoon tarjosi mielenkiintoisia n\u00e4kymi\u00e4, enh\u00e4n ollut koskaan matkustanut rataosalla. Karjaalta Hankoon oli k\u00e4ynniss\u00e4 radan s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen, joten ehk\u00e4 tulevaisuudessa Helsingist\u00e4 p\u00e4\u00e4see henkil\u00f6junalla suoraan Hankoon.

Hankoon saavuttuamme ensi t\u00f6ikseni kuvasin aseman ja ratapihan sek\u00e4 sataman raiteita. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen suuntasin keskustaan, jossa t\u00f6rm\u00e4sin j\u00e4lleen sattumalla my\u00f6s elokuvateatteriin. Koska oli sunnuntai, paikat olivat p\u00e4\u00e4asiassa kiinni. Hangosssa on idyllinen k\u00e4velykatu, jota reunustavat matalat rakennukset.Keskustassa m\u00e4en p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olivat vesitorni sek\u00e4 kirkko. M\u00e4elt\u00e4 laskeuduin rantakiville, jossa k\u00e4yskentelin aikani. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 erinomaisen korvapuustin idyllisess\u00e4 kahvilassa, joka sijaitsi vanhassa puutalossa (sekin, kuten Kotkassa).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
N\u00e4k\u00f6torni ja kirkko hallitsevat Hangon silhuettia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paluumatka sujui oikein mukavasti, ja Lahden asemalla oli viel\u00e4 kuvattava Ukko-Pekka, josta matkasi kotikaupunkiinsa Kouvolaan.

Mikkeli <\/strong>13.4.

Juna oli t\u00e4ll\u00e4kin kertaa menopelin\u00e4. Matka taittui mukavasti lukiessa, mutta Kouvolasta eteenp\u00e4in enemm\u00e4n maisemia ihastellessa, sill\u00e4 en ollut aikoihin Savon radalla kulkenut.
Mikkeliss\u00e4 on tullut k\u00e4yty\u00e4 viimeksi 1990-luvulla, jos ei oteta huomioon l\u00e4piajoja lyhyin\u00e4 pys\u00e4htymiseen syvemm\u00e4lle Savoon menness\u00e4. Junasta noustessani kuvasin asemaa, muistomerkkin\u00e4 toimivan Mannerheimin salonkivaunun, ratapihan ja kivikukon<\/a>.
Kaupungin keskustassa minulla oli vain hataria mielikuvia (nuoresta i\u00e4st\u00e4 johtuen, ei kunnosta…). Sukulaisten m\u00f6kki sijaitsi naapurikunnossa, joten Mikkelikin tuli tuolloin tutuksi. Muistan el\u00e4v\u00e4sti traagisen panttivankitilanteen<\/a> p\u00e4\u00e4ttymisen Mikkelin torille, jonka j\u00e4lki\u00e4 k\u00e4vimme katsomassa tapahtuman j\u00e4lkeen.
Nyt kiertelin hieman keskustassa, joka oli pikkukaupunkimainen: matalaa rakennuskantaa ja tyylikk\u00e4it\u00e4 vanhoja rakennuksia sek\u00e4 hieno kirkko. Ja tietenkin k\u00e4velykatu.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Mikkelin kivikukko.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kierroksen j\u00e4lkeen suuntasin Taidemuseoon<\/a>, joka sijaitsi v\u00e4ist\u00f6tiloissa ostokeskuksen toisessa kerroksessa. Kenen luonto<\/em> -n\u00e4yttelyss\u00e4 oli esill\u00e4 eritt\u00e4in kiinnostavia t\u00f6it\u00e4 ja antoi j\u00e4lleen ajattelemisen aihetta – niin tekniikoiden kuin aiheidenkin puolesta. N\u00e4yttelyst\u00e4 kerrotaan seuraavaa: ”Maamme kautta aikain laajin luontoa k\u00e4sittelev\u00e4 valokuvahanke etsii valokuvasta uudenlaisia ty\u00f6kaluja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Muisti tarjosi vaikuttavan n\u00e4yttelykokemuksen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taiteen j\u00e4lkeen k\u00e4vin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ketjuravintolassa, jonka j\u00e4lkeen suuntasin P\u00e4\u00e4majamuseolla ja Sodan ja rauhan keskus Muistiin<\/a>. Molemmat sijaitsivat entisess\u00e4 keskuskansakoululla, jossa sodan aikana toimi armeijan ylin johto. Muisti kertoo ihmisest\u00e4 sodassa ja P\u00e4\u00e4majamuseon perusn\u00e4yttely kertoo P\u00e4\u00e4majan toiminnasta ja sodan johtamisesta sek\u00e4 sotilaallisella ett\u00e4 poliittisella tasolla. Rakennuksessa on Mannerheimin ty\u00f6huone ja Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto sodanaikaisissa asuissaan.
P\u00e4\u00e4majamuseo tarjosi hienon ja vaikuttavan kokonaisuuden, jossa sotiemme kokemukset liittyv\u00e4t laajempaan kontekstiin, niin ihmillisyyden kuin globaaliuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.

Elokuvateatterit<\/strong>

Sattumoisin k\u00e4velin jokaisessa viidess\u00e4 kaupungissa elokuvateatterin ohi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kotka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kotka.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Riihim\u00e4ki.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Heinola.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Hanko<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Mikkeli<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuuden viikon sairasloma sormivamman takia avasi mahdollisuuden kaikenlaiseen puuhasteluun kuten l\u00e4himatkailulle. Spontaanisti syntynyt alkukes\u00e4n l\u00e4hikaupunkitrilogia koostui Kotkasta, Riihim\u00e4est\u00e4 ja Heinolasta. Kelit suosivat ja muutenkin p\u00e4iv\u00e4retkien annit olivat kohdallaan. L\u00e4hiretket ovatkin trendikk\u00e4it\u00e4 olosuhteista johtuen; joten kerrankin olen muodin aallonharjalla. Vaikka artikkelin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3,106,107,114],"tags":[],"class_list":["post-12473","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut","category-kaupunki","category-kulttuuri-ja-taide","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=12473"}],"version-history":[{"count":67,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12473\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13246,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/12473\/revisions\/13246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=12473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=12473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=12473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}