Ajallisesti esittelykirjat mahtuvat 41 vuoden sis\u00e4\u00e4n.\u00a0Ensimm\u00e4inen kirja on vuonna 1946 perustetun Lahti-Seuran suuri ponnistus sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa, jolloin joelettiin\u00a0j\u00e4lleenrakennuksen aikakautta.
\nViimeisin kirja on julkaistu 85-vuotiaan kaupungin kunniaksi vuonna 1990. Tuolloin oli p\u00e4\u00e4ttym\u00e4ss\u00e4 taloudellisesti menestyksek\u00e4s kausi; lama kuritti teollisuuskaupunkia kovalla k\u00e4delle.<\/p>\n
Reilut 40 vuotta ei sin\u00e4ns\u00e4 ole pitk\u00e4 aika, mutta tuona aikana Lahti k\u00e4vi yhden historiansa radikaaleista muutoksissa: Lahti muuttui puutalokaupungista moderniksi liikekeskukseksi kivitaloineen ”amerikkalaisella vauhdilla”, vaikka luonnehdinta oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo ennen sotia.<\/span><\/p>\n Lahti on etsinyt itse\u00e4\u00e4n ja paikkaansa; kirjat avaavat sen Lahden ja lahtelaisuuden mink\u00e4 tunnistamme.<\/p>\n Ote Lahti-Seuran kirjaston kirjoista. Kirjoja voi lainata Lahti-Seuran j\u00e4senet.<\/p><\/div>\n Huomionarvoista on se, ett\u00e4 vanhimmat kirjat ovat monikielisi\u00e4. Suomenkielen lis\u00e4ksi (kuva)tekstit ovat ruotsiksi ja englanniksi, mutta my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4ksi, saksaksi ja jopa unkariksi.<\/p>\n Muita t\u00e4rkeit\u00e4 kirjoja ovat Unto Tupalan ja Pertti Hammarin\u00a0Niin oli ennen, ent\u00e4s nyt (1996), jossa vertaillaan entist\u00e4 ja nykyist\u00e4. Kuvapainotteisia tietokirjoja ovat sellaiset Tupalan mestariteokset ovat Kun Lahti rakennettiin (1994) ja Lahden rakentaminen jatkui (1998) sek\u00e4 Lahden kaupunginmuseon\u00a0Selvitys lahden sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 rakennusperinn\u00f6st\u00e4 (2012).<\/p>\n Pienempi\u00e4, pehme\u00e4kantisia kuvakirjoja ovat\u00a0Lahden kaupunginmuseon julkaisema Arjen kauneus (2007). Sen runkona toimii Markus Henttosen ottamat valokuvat, mutta yht\u00e4 lailla kirja on lahtelaisuutta pohdiskeleva. Muista kirjoista (joita ei ole seuralla) mainittakoon\u00a0Nastolasta on My\u00f6s ensimm\u00e4inen kuvakirja Lahdesta oli Lahti-Seuran kustantama ja julkaisema. Hiljattain Lahdesta ilmestyi ensimm\u00e4inen karttakirja<\/a>, jonka julkaisemisessa on mukana\u00a0Lahti-Seura. P\u00e4\u00e4vastuun kantoi Kustannusosakeyhti\u00f6 AtlasArt. Lahti-Seuran j\u00e4senill\u00e4 on mahdollisuutta lainata seuran hallussa olevaa kirjallisuutta.<\/p>\n Lahti <\/strong>(Lahti-Seura, v. 1949)<\/p>\n Kirja on Lahti-Seuran kustantama vuodelta 1949. Seurahan oli perustettu vasta kolme vuotta aiemmin, joten kirjan on t\u00e4ytynyt olla taidonn\u00e4ytel ja voimainponnistus nuorelta yhdistykselt\u00e4. Kirjassa on 27 eri valokuvaajan kuvia, jotka kaikki ovat mustavalkoisia. Kannen vaakunan s\u00e4teet ovat painettu punaisella. Sivuja kirjalla on 156 ja teos onkin esitellyist\u00e4 kirjoista laajin.\u00a0Toimituskuntaan kuului Toivo Kauppinen, Ensio Partanen, Eino Soidinsalo, Mauno Vuorinen ja A. O. V\u00e4\u00e4n\u00e4nen. Tuhannen kirjan numeroidun erikoispainoksen arviokappale on nro 2.<\/p>\n Kirjassa on kaupungin esittely ja kuvatekstit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ensimm\u00e4inen kuva on Hollolan kirkossa sijaitseva Madonna-patsas. Kuvateksti kertoo: ”Vanha Hollolan pit\u00e4j\u00e4 on Lahden kaupungin historiallinen \u00e4idinsyli.”<\/p>\n Kirja lienee ollut esikuvana monelle my\u00f6hemmin ilmestyneelle kuvateokselle. Toki kuvakirjoissa tuskin on kovinkaan paljon eroja muutenkaan. Kuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja toimituksellinen ty\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 Lahti-kirjassa on poikkeuksellisen ammattimaista ja laajaa. Lahtea, lahtelaisia ja lahtelaisuutta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kirjassa laajalti. Kuvia aukeammalla on p\u00e4\u00e4osin kahdesta viiteen. Klassikkoteos ja suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4. Lahti<\/strong> (Lahden kaupunki, v. 1955)<\/p>\n Viisikymment\u00e4 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n Lahden kaupunki omisti teoksen ”Tasavallan presidentti J. K. Paasikivelle kauppalakautensa ansioituneelle kunnallismiehelle”. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kirjan valokuvat ovat mustavalkoisia ja kirjan lopussa on englanninkielinen kuvahakemisto. Kuvatekstit kahdella ovat kotimaisella kielell\u00e4.\u00a0T\u00e4ss\u00e4 kuten edellisess\u00e4kin kirjassa typografia on J.K. V. Paasion. Toimituskuntaan kuului Olavi Kajala, Yrj\u00f6 Koskien, Oskari Lehtonen, V\u00e4in\u00f6 J. Lehto ja Niilo Pitk\u00e4silta. Teksti on Matti Kurjensaaren.<\/p>\n Kirjan suomenkielinen esipuhe poikkeaa hieman muiden kirjojen tyylist\u00e4. Se ei ole\u00a0historiallisten tapahtumien kertaamista vaan\u00a0enemm\u00e4nkin runollinen, vertauskuvallinen ja maalaileva, huokune positiivista henke\u00e4, itseluottamusta ja katsetta tulevaisuuteen. Se p\u00e4\u00e4ttyy kappaleeseen: ”Viisikymment\u00e4 vuotta ei aikamittana ole paljon kaupungin historiassa. Lahti on kuitenkin enn\u00e4tt\u00e4nyt luoda uuden kaupunkityypin, joka jo nyt el\u00e4tt\u00e4\u00e4 yli yhden prosentin koko kansan v\u00e4kiluvusta. Se on esikuvaton, itsen\u00e4inen ilmestys vanhempien kaupunkitovereittensa joukossa. Kirjan sis\u00e4lt\u00f6 noudattelee hyvin paljon vuoden 1949 kirjaa. Kirja esittelee merkitt\u00e4vi\u00e4 paikkoja, tapahtumia, rakennuksia, elinkeinoja, urheilua ja kulttuuria jne. Aukeamalla on p\u00e4\u00e4osin 3-4 valokuvaa, joskus viisi. Havainnollistavia yleiskuvia kaupungista sek\u00e4 tyylikk\u00e4it\u00e4 l\u00e4hikuvia rakennuksista ja ihmisist\u00e4 toimissaan. Tasapainoinen kirja aiheiltaan ja taitoltaan, sivuja on 92. Lahti<\/strong> (Lahden kaupunki, v. 1963)<\/p>\n Kirja on p\u00e4\u00e4osin mustavalkokuvin, mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muutamia v\u00e4rivalokuvia. Hyvin samantyyppinen kuin vuoden 1955 kuvakirja. Alku noudattelee l\u00e4hes samaa kaavaa: Historia (vanhoine kuvineen) my\u00f6s ruotsiksi ja englanniksi, jonka j\u00e4lkeen samanlainen karttakuva ja Hollolan kirkko. Historiaosuus on tyypillinen, jossa k\u00e4sitteet, tapahtumat ja vuosiluvut ovat mainittu kronologisesti.<\/p>\n Kirjan toimituskuntaan kuului Antero Nurminen, Pentti M\u00e4kinen, Niilo Savutie, Osmo Vesiranta, Toini Vuorenjoki. Tekstit ovat Olli J\u00e4rvisen, kuvatekstit ovat kotimaisten lis\u00e4ksi englanniksi.<\/p>\n Kirja on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n v\u00e4ljempi kuin kaksi aiempaa; kuvia on aukeamalla p\u00e4\u00e4osin kaksi. Kirjassa sivuja on 96. Tyylik\u00e4s kirja ja kertoo 1960-luvun alun Lahdesta selke\u00e4sti. Lahti ennen ja nyt<\/strong> (Lahden kaupunki, v. 1980)<\/p>\n Lahden kaupungin 75-vuotisjuhlateos. Kirjan avaa Lahden kuvateostoimikunnan puheenjohtaja Antti Raipala: ”Toivottavasti 75-vuotias osaa antaa arvoa omille juurilleen ja on jo saavuttanut oman persoonallisen ilmeens\u00e4.”<\/p>\n Muihin t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sitellyihin kirjoihin ero on siin\u00e4 ett\u00e4 kirja on teemoitettu. Aiheet ovat toki muistakin kirjoista tuttuja, mutta nyt ne on j\u00e4rjestetty selke\u00e4sti omiksi aiheikseen. Kuvien yhteydess\u00e4 tekstit ovat suomeksi, mutta kirjan lopussa teksit ovat ruotsiksi, englanniksi ja ven\u00e4j\u00e4ksi.<\/p>\n Kirjan kaikki kuvat ovat mustavalkoisia ja ne ovat p\u00e4\u00e4asiassa Lahden kaupunginmuseon kuva-arkistosta,\u00a0mutta huomattava osa my\u00f6s Lahti-Seuran arkistosta sek\u00e4 yksityiskokoelmista.<\/p>\n Lahti ennen ja nyt on informatiivinen ja kasvavaa kaupunkia monipuolisesti esittelev\u00e4 teos.\u00a0Sivuja on 128.<\/p>\n EI KANSIKUVAA SAATAVILLA<\/em><\/p>\n Lahti kaupunki ja sen asukkaita<\/strong> (Lahden kaupunki v. 1983)<\/p>\n Kirjan tekstit ovat per\u00e4ti kuudelle kielelle: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ven\u00e4j\u00e4ksi ja unkariksi.\u00a0Olisi mukava tiet\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisen vastaanoton kirja on aikoinaan saanut noiden kieliryhmien edustajilta. Tietysti kiinnostavaa olisi my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4 lahtelaisten suhtautuminen kirjaan. Se lienee positiivinen… (toteamus, ei kysymys).<\/p>\n Valokuvat ovat v\u00e4rillisi\u00e4 ja ne on\u00a0Juhani Vainion ottamia, tekstit ovat Kari af H\u00e4llstr\u00f6min. Toimituskuntaan kuului Juhana Kurki-Suonio, Erkki H\u00f6ltt\u00e4, Olli Pessala, Hans-Olof Walamies, Einari Vuosi ja Esa Juurela.<\/p>\n Kooltaan kirja on kuusikon pienin kirja. Vaikka kannen kuva on my\u00f6s suhteessa kannen kokoon on pienin, kuvituksessa on k\u00e4ytetty tehokeinona isoa Lahti-teksti\u00e4.<\/span> Kirjaa on mukavaa katsella ja j\u00e4lleen yksi hieno teos kaupungistamme tietylt\u00e4 ajalta j\u00e4lkipolville esitelt\u00e4v\u00e4ksi. Sivuja on 128. Aika Lahdessa<\/strong> (Lahden kaupunki 1990)<\/p>\n Aika Lahdessa on ryhm\u00e4n ainoa kirja vaakaformaatissa. Kansi on hieman samalla tyylill\u00e4 toteutettu kuin vuoden 1983 kirja. Valokuvat ovat Tapio Ruokorannan ja teksti Risto Ahdin. Toimituskuntaan on kuulunut Timo Pohjansalo, Ulla Aartomaa, Esa Juurola, Martti Ker\u00e4nen, Pirkko Perki\u00f6, Heikki Talvenmaa ja Ulla Heijari. Kirja l\u00e4hentelee enemm\u00e4n taidevalokuvakirjaa, mutta on silti j\u00e4lleen osoitus\u00a0arjen kuvaamisen t\u00e4rkeydest\u00e4. Lahdesta on kirjoitettu paljon ja my\u00f6s kotiseutuyhdistys Lahti-Seuran kirjastossa on runsaasti erityyppist\u00e4 paikalliskirjallisuutta kuten historian yleisteoksia, yritys- ja kulttuuritoimijoiden historiikkeja, vuosikirjoja ja valokuvateoksia. Hyllyst\u00e4 l\u00f6ytyi esitelt\u00e4v\u00e4ksi kuusi valokuvakirjaa, joista vanhin on vuodelta 1949 ja uusin 1990. Kovinkaan omaper\u00e4isesti kirjoja ei … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/lahtiseurakirjahylly-600x379.jpg\")
\nLis\u00e4ksi Hammar on julkaissut Lahdesta kaksi muutakin tyylik\u00e4st\u00e4 kuvakirjaa eli Muistikuvia Lahdesta (2005) ja\u00a0Kyl\u00e4st\u00e4 kaupungiksi (2014) sek\u00e4 V\u00e4\u00e4kyst\u00e4 Kanava keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 (2019).<\/p>\n
\nLahti Suomi – Finland -valokuvavihkonen on ilmeisesti vuoden 1978 MM-hiihtojen mainoslehtinen, jossa kerrotaan my\u00f6s Lahden kaupungista. Se on hyv\u00e4 tasoinen neliv\u00e4rijulkaisu. Julkaisuvuotta ei ole mainittu, lehti lienee vuodelta 1977.<\/p>\n
\nErkki H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen toimesta julkaistu teokset N\u00e4kymi\u00e4 Nastolasta I (1999) ja II (2012). Lis\u00e4ksi Kulttuuriklubin julkaisema Harald Olausen kuvittama Lahti-valokuvakirja on mielenkiintoinen tuttavauus vuodelta 2018. Kirjaa en ole n\u00e4hnyt, mutta se on luettavissa e-kirjana t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n
\nMainittakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ett\u00e4\u00a0parhaillani olen ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omista valokuvistani\u00a0Tunnelmia Lahdesta<\/a> -nimist\u00e4 kirjaa.<\/p>\n
\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/lahti19491-600x834.jpg\")
<\/p>\n
\nKuvien p\u00e4\u00e4vastuu kuuluu Eino M\u00e4kiselle vaikka toiseksi kuvaajiksi kirjan lopussa kerrotaan olevan A. J. Taskinen. Avustavia kuvaajia on seitsem\u00e4n, joista mainittakoon\u00a0Erkki Halme ja Kai R. Lehtonen. Historiaosuudessa (suomen lis\u00e4ksi ruotsiksi ja englanniksi) on kaksi kuvaa kauppala-ajoilta (v. 1880, 1893 ja 1905). Lukijaa valistetaan my\u00f6s mihin Lahden kyl\u00e4n sijoittuu nykyisell\u00e4 (v. 1955) keskusta-alueella.<\/p>\n
\nLahden henki on optimistinen ja valoisa. Sit\u00e4 eiv\u00e4t rasita s\u00e4\u00e4tyennakkoluulot. Kaupunki on kiireest\u00e4 kantap\u00e4\u00e4h\u00e4n oman vuosisatamme tuote ja tunnustaa sen itse ilomielin.”<\/p>\n
\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/lahti19551-600x850.jpg\")
<\/p>\n
\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/lahti19631-600x848.jpg\")
<\/p>\n
\nMuihin verrattuna aukeamilla on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti eniten kuvia, joskus jopa kuusi. Pienill\u00e4 kuvilla onkin saatu mukavaa el\u00e4vyytt\u00e4 ja yksityiskohtia ja kirja ei tunnu liian t\u00e4ydelt\u00e4.\u00a0Sivuille j\u00e4\u00e4 silti paljon tilaa ja tuo tasapainoisuutta kokonaisuuteen. Kuvatekstej\u00e4 on harvakseltaan eik\u00e4 edes kaikilla aukeamilla. Se on tietysti ajoittain hyv\u00e4 ratkaisu; kuvahan kertoo mit\u00e4 sen tarvitsee kertoa. Toki kirjan lopussa kuvia avataan viereskielisille lukijoille.<\/p>\n
\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/lahtikaupunkijasenasukkaita1-600x795.jpg\")
<\/p>\n
\nKirja on my\u00f6s sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n erityyppinen sill\u00e4 aukeamalla on enimmill\u00e4\u00e4n kaksi kuvaa. Kuvatekstit koostuvat Ahdin kirjoittamasta runoudesta, kuten t\u00e4m\u00e4 aloitusteksti: ”On juhlittava, tyhm\u00e4n ja merkityksett\u00f6m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi: eik\u00f6 riit\u00e4 juhlan aiheeksi se, ett\u00e4 n\u00e4en talon pilvi\u00e4 vasten, ett\u00e4 auton kromi kiilt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 katulamput palavat, ett\u00e4 Lokakuu on lokakuu. On juhlittava, jokainen hetki, on iloittava! Juhlalla ei ole muuta nime\u00e4 kuin muisti, kunnia, syntym\u00e4, kuolema, ja n\u00e4keminen”.<\/p>\n
\nSivuja on 104.
\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/aikalahdessa1-600x448.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"