{"id":9831,"date":"2018-02-13T19:54:17","date_gmt":"2018-02-13T17:54:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9831"},"modified":"2019-10-27T11:39:29","modified_gmt":"2019-10-27T09:39:29","slug":"ylinen-viipurintie-22","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9831","title":{"rendered":"Ylinen Viipurintie 2\/2"},"content":{"rendered":"

Lahden kyl\u00e4 kasvoi Ylisen Viipurintien varteen. Tien ja kyl\u00e4n yhteinen historia on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.\u00a0<\/span>
\n<\/span><\/p>\n

Ylisen Viipurintien toinen osa keskittyy tien syntyyn ja sen linjaukseeen, tien merkitykseen ja perint\u00f6\u00f6n. Artikkeli ei ole tutkimus vaan se on koostettu eri l\u00e4hteist\u00e4, yhteenveto tien historiasta Lahden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Olen merkinnyt l\u00e4hteen sulkuihin sen tekstin j\u00e4lkeen, josta se on poimittu.
\n
\nEnsimm\u00e4inen osa on luettavissa t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi pohdin artikkelin lopussa sit\u00e4, miksi tie ansaitsisi muistomerkin<\/a> Lahteen. Lahdessa tien olemassaolo tiedostetaan, mutta silti sen merkitys on j\u00e4\u00e4nyt mielest\u00e4ni v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n

Vuoden 2018 alussa Lahden kaupunginmuseo julkaisi<\/a> selvityksen Ylisen Viipurintiest\u00e4 Lahden seudulla. Selvitys l\u00e4hti aloitteestani.<\/p>\n

\"\"

Palaneen Lahden kyl\u00e4n paikalle kaavoitettiin kauppala. P\u00e4\u00e4katu Aleksanterinkatu noudattelee Ylist\u00e4 Viipurintiet\u00e4 (Kuva Lahden Tekninen ja ymp\u00e4rist\u00f6toimiala)<\/p><\/div>\n

Tien synty<\/b><\/span><\/p>\n

Vastausta Ylisen VIipurintien ik\u00e4\u00e4n ja kulkureittiin on syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n alueen varhaisesta asutushistoriasta ja karjalaisen ja h\u00e4m\u00e4l\u00e4isen heimon suhteista. Kulkureitin l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 eli H\u00e4meen alueella asutus on per\u00e4isin jo rautakaudelta, kaupalliseksi keskukseksi viimeist\u00e4\u00e4n 600-800-luvuilla. Hollolan – Lahden tienoilta on tehty pitki\u00e4kin er\u00e4retki\u00e4 pohjoiseen ja it\u00e4\u00e4n p\u00e4in.<\/p>\n

Tien synnyn voi ajallisesti sijoittaa suunnilleen toisen vuosituhannen alkuun, jolloin karjalaiset ja h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset ovat alkaneet kulkea heimojen asuinalueiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neill\u00e4 er\u00e4mailla. T\u00e4ll\u00f6in on kuljettu enimm\u00e4kseen sisemm\u00e4n Salpaussel\u00e4n tuntumassa, koska alueen lukuisat j\u00e4rvet ovat muodostuneet hyv\u00e4n rinnakkaisen vesitieverkoston.<\/p>\n

Asutus ja kulttuuri levisi Lappeenrannan seudulle 1000-luvulta, idemm\u00e4ss\u00e4 maanviljelyyn liittyv\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 asutusta jo 700-luvulla. Ylisen Viipurintien linjan p\u00e4ihin on siis muodostunut asutusta ensimm\u00e4isen ja toisen vuosituhannen vaihteessa. T\u00e4st\u00e4 ajasta voidaan ryhty\u00e4 puhumaan yhten\u00e4isemm\u00e4st\u00e4 ja vakituisemmasta kulkutarpeesta alueiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4h\u00e4n aikakauteen tulee my\u00f6s sijoittaa tien reitin synty- ja varhaisvaiheet. Liikenne ei tuolloin ollut viel\u00e4 varsinaista kaukoliikennett\u00e4, vaan enimm\u00e4kseen l\u00e4hialueiden v\u00e4list\u00e4 liikkumista. Salpausselki\u00e4 pitkin on toki kulkeneet my\u00f6s kauppiaat sek\u00e4 sotajoukot puoleen ja toiseen H\u00e4meen ja Karjalan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kun ruotsalaiset olivat 1200-luvun loppupuolen valloitusretkiens\u00e4 j\u00e4lkeen vakiinnuttaneet asemansa sek\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 ett\u00e4 Karjalassa, he rakensivat hallinnon ja puolustuksen tarpeisiin H\u00e4meen ja Viipurin linnat. Ulompaa Salpausselk\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4illyt Ylisen Viipurintien reitti syntyikin pitk\u00e4lti n\u00e4iden kahden linnan ja maallisen ja kirkollisen hallinnon v\u00e4lisen yhteydenpidon tarpeisiin 1300-luvun alussa. Etel\u00e4inen linjaus on synnyst\u00e4\u00e4n asti ollut merkitt\u00e4v\u00e4mpi kuin pohjoinen vaihtoehto. My\u00f6s pohjoista reitti\u00e4 kuljettiin sisemp\u00e4\u00e4 Salpausselk\u00e4\u00e4 my\u00f6ten, mutta oli v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4ytetty ja huonokuntoisempi kuin etel\u00e4inen linjaus. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Tie on ollut 1400-luvulla hevosella liikenn\u00f6it\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa. (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me I<\/i>)<\/p>\n

H\u00e4meen tieolojen l\u00e4ht\u00f6kohtana oli sellaisen tieverkoston luominen, joka liitt\u00e4isi linnal\u00e4\u00e4nin eri kulmat H\u00e4meen linnaan. T\u00e4rkeimm\u00e4t tiet kulkivat l\u00e4\u00e4nin p\u00e4\u00e4kaupungin H\u00e4meenlinnan kautta, ensimm\u00e4inen t\u00e4rke\u00e4 tie oli H\u00e4rk\u00e4tie Turkuun. H\u00e4meen tieverkoston p\u00e4\u00e4reitit periytyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin jo keskiajan lopulta.<\/p>\n

My\u00f6s vire\u00e4st\u00e4 Hollolan Lahden kyl\u00e4st\u00e4 kehittyi aikaa my\u00f6ten merkitt\u00e4v\u00e4 teiden risteys. Hollolan Lahden kyl\u00e4ss\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tiest\u00e4 erosi Suuri Savontie Heinolan ja Mikkelin kautta Savonlinnaan.<\/p>\n

N\u00e4iden yhteyksien tarkkaa syntyajankohtaa ei ole pystytty kovinkaan tarkasti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n (er\u00e4\u00e4n arvion mukaan luultavasti vasta Savonlinnan valmistumisen j\u00e4lkeen 1400-luvun lopulla, toim. huom.<\/i>). Ylinen Viipurintie ett\u00e4 Suuri Savontie ovat mainittu vanhimmassa yhten\u00e4isess\u00e4 luettelossa Suomen yleisist\u00e4 teist\u00e4 ja kulkureiteist\u00e4. Kyseinen luettelo ajoittuu 1500-luvun puoliv\u00e4liin. (Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4<\/i>)<\/p>\n

Keskiajan tieverkosto j\u00e4i viel\u00e4 alkutekij\u00f6ihins\u00e4. Ylist\u00e4 Viipurintiet\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 ainoana varsinaisena maantien\u00e4, jota pitkin mm. veroparselit saatiin kuljetettua H\u00e4meenlinnaan. Keskiaikana kuljettiin p\u00e4\u00e4asiassa vesist\u00f6j\u00e4 pitkin, talvella j\u00e4it\u00e4 pitkin ja maalla k\u00e4vellen tai ratsain. 1500- ja 1600-luvuilla ei uusia teit\u00e4 juurikaan raivattu P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meeseen. (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me I<\/i>)<\/p>\n

Varsinaisessa tutkimuksessa yleinen maantie on mainittu ensimm\u00e4isen kerran vasta 1791 tai 1792, H.G. Porthanin Suomen teit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kuvauksessa h\u00e4n arvioi p\u00e4\u00e4osan Suomen teist\u00e4 periytyv\u00e4n jo kristinuskon tuloa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kaudelta. H\u00e4nen mukaansa maamme vanhimmat tiet ovat olleet polku- ja ratsuteit\u00e4, jotka ovat syntyneet asutuksen sek\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4- ja kauppamatkojen vaatimaan liikkumistarpeeseen. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Tien linjaus <\/b><\/span><\/p>\n

Ylisen Viipurintien reitti muodostui kahdesta samansuuntaisesta helposti kuljettavia hiekkaharjuja pitkin kulkevasta vaihtoehtoisesta linjauksesta Viipurin ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4iden tieosuuksien synnyss\u00e4 reitinvalinnassa on painanut eniten maaston helppokulkuisuus. Koska Viipurin ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen v\u00e4lisell\u00e4 alueella ei tien varhaisvaiheissa ole viel\u00e4 ollut kovinkaan runsaasti asutusta, eiv\u00e4t kylien sijainnit ole p\u00e4\u00e4sseet kovin suuresti muuttamaan tielinjan kulkua. Paremminkin kyli\u00e4 on alkanut synty\u00e4 kulkureitin varrelle.<\/p>\n

H\u00e4meenlinnan puoleisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tie ei syntynyt kaukoreitiksi vaan muodostunut paikallisteiden p\u00e4tkist\u00e4, jotka taas ovat syntyneet yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n paikallisia kyli\u00e4 toisiinsa asutuksen alkuvaiheista l\u00e4htien. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 siis tielinjan kulkuun on ensisijaisesti vaikuttanut asutuksen sijainti.<\/p>\n

Ylisen Viipurin tien linjauksesta on erotettavasti kaksi rinnakkaista v\u00e4yl\u00e4\u00e4: pohjoinen ja etel\u00e4inen linjaus, kaksi Salpaussel\u00e4n harjujonoa.<\/p>\n

Tie on johtanut yhten\u00e4 linjauksena H\u00e4meenlinnasta Lahden it\u00e4puolelle saakka, jossa se on erottunut kahdeksi rinnakkaiseksi v\u00e4yl\u00e4ksi.<\/p>\n

Etel\u00e4inen reitti on mennyt suoraan ulompaa Salpausselk\u00e4\u00e4 my\u00f6ten Lappeenrantaan. Pohjoinen reitti taas suuntautunut sisemm\u00e4n Salpaussel\u00e4n harjua pitkin Vierum\u00e4elt\u00e4 Savitaipaleelle ja edelleen Lappeenrantaan. Lappeenrannassa reitit ovat yhtyneet Viipuriin viev\u00e4ksi tieksi. Kumpi reitti on sitten ollut t\u00e4rke\u00e4mpi tai k\u00e4ytetympi, on riippunut eri aikoina eri syist\u00e4. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Etel\u00e4inen linjaus<\/b><\/span><\/p>\n

Etel\u00e4isell\u00e4 maantiell\u00e4 tarkoitetaan Ylisen Viipurintien etel\u00e4ist\u00e4 linjausta ulompaa Salpausselk\u00e4\u00e4 pitkin Keltin kautta H\u00e4meenlinnaan.<\/p>\n

H.G. Porthanin \u201cBeskrifning \u00f6fver v\u00e4garna i Finland\u201d -kirjassa puhutaan H\u00e4meenlinnan ja Viipurin v\u00e4lisest\u00e4 tiest\u00e4, joka Keltiss\u00e4 haarautuu kahtialle:\u00a0 <\/span>Lappeenrantaan ja Haminaan.<\/p>\n

1790-luvulta on my\u00f6s tieto, jossa ilmoitettaan Hollolan l\u00e4pi kulkee kaksi maantiereitti\u00e4:\u00a0 <\/span>\u201cEtel\u00e4inen maantie Turusta Kelttiin, joka on rakennettu v. 1712\u201d sek\u00e4 \u201cPohjoinen maantie Heinolasta H\u00e4meenlinnaan, joka on rakennettu 1730-luvulla\u201d<\/p>\n

Etel\u00e4isest\u00e4 linjauksesta on ollut kyse my\u00f6s kuningas Kustaa Vaasan kirjeess\u00e4 14.2.1556, jossa k\u00e4skettiin tuhoamaan toinen Nastolan Uudestakyl\u00e4st\u00e4 Lappeenrantaan (joko Keltin tai Iitin kautta) menneist\u00e4 kahdesta tiest\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 on kaksi tulkintaa:<\/p>\n

1. Voionmaa on tulkinnut t\u00e4m\u00e4n niin, ett\u00e4 Keltin kautta johtanut tie on tarkoittanut ulompaa Salpausselk\u00e4\u00e4 pitkin mennytt\u00e4 Ylisen Viipurintien etel\u00e4ist\u00e4 linjausta ja Iitin kautta mennyt tie on tarkoittanut sisemp\u00e4\u00e4 Salpausselk\u00e4\u00e4, siis Savitaipaleen kautta, kulkenutta Ylisen Viipurintien pohjoista reitti\u00e4.<\/p>\n

2. Anne M\u00e4kel\u00e4 kuitenkin tulkitsee kirjett\u00e4 siten, ett\u00e4 sek\u00e4 Keltin ett\u00e4 Iitin kirkonkyl\u00e4n kautta kulkeneet reitit ovat liittyneet molemmat etel\u00e4iseen linjaukseen. Ne ovat olleet vain toisilleen rinnakkaisia v\u00e4yli\u00e4, jotka ylitetty\u00e4\u00e4n Kymijoen hieman eri kohdissa yhtyiv\u00e4t molemmat Salpaussel\u00e4n linjalle Valkealan alueella. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Pohjoinen linjaus<\/b><\/span><\/p>\n

Yleisesti pohjoisen ja etel\u00e4isen tien merkityksist\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4sty t\u00e4yteen yksimielisyyteen, Pohjoista reitti\u00e4 on luultavammin k\u00e4ytetty er\u00e4retkeilyyn ja on luultavasti my\u00f6s vanhempi.<\/p>\n

Viipurin linnan rakentamisen j\u00e4lkeen H\u00e4meen ja Viipurin linnan v\u00e4lill\u00e4 oli tarvetta hallinnolliselle ja sotilaalliselle liikenteelle eri mittakaavassa kuin aikaisemmin. Tien etel\u00e4inen linjaus on s.o. keskiajalla ja 1500- ja 1600-luvulla ollut virallinen yleinen tie H\u00e4meenlinnan ja Viipurin v\u00e4lill\u00e4. On esiintynyt ep\u00e4selvyyksi\u00e4 Lahden j\u00e4lkeen siit\u00e4, kumpaa Salpausselk\u00e4\u00e4 tie on noudatellut. Kumpi linjaus on ollut t\u00e4rke\u00e4mpi min\u00e4kin aikana ja mink\u00e4laisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tiet ovat olleet.<\/p>\n

Pohjoiselle linjaukselle on annettu kirjallisuudessa my\u00f6s toinen vaihtoehto. Sen mukaan tie on l\u00e4htenyt koilliseen jo Lammin kirkolta eik\u00e4 vasta Lahden j\u00e4lkeen. Tie on kulkenut Asikkalan Kurhilaan, josta se on Vesij\u00e4rven ja Asikkalansel\u00e4n v\u00e4list\u00e4 harjua pitkin mennyt it\u00e4\u00e4n Anianpellon kautta Vesivehmaalle ja edelleen Vierum\u00e4en H\u00e4rk\u00e4l\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto ei luultavasti liity Yliseen Viiputintiehen vaan oikeastaan Suureen Savontien alkuosa (voi my\u00f6s olla Viipurintien vaihtoehtoinen alku, toim. huom.). Suuri Savontieh\u00e4n oli reitti, joka yhdisti 1400-luvun viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 Olavinlinnan ja H\u00e4meen linnan toisiinsa. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Ylisen Viipurintien linjaus pysyi kautta vuosisatojen suurin piirtein samoilla sijoilla. Ehk\u00e4p\u00e4 eniten p\u00e4\u00e4nvaivaa tutkijoille on aiheuttanut ajatukset siit\u00e4, olisiko tie joskus mahdollisesti kulkenut Hollolan keskiaikaisen kivikirkon kautta. Monet l\u00e4hdetiedot viittaavat kuitenkin reitin kulkeneen Sairakkalasta suoraan Kankaantaan (Vesalan) kautta Lahteen ja edelleen Viipurin suuntaan. Selitys t\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytynee aikaisemman kirkon sijainnista: Untilan kyl\u00e4st\u00e4 Vesalan tienoilta on l\u00f6ydetty 1300-luvulla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen kirkon sija. (On my\u00f6s arveltu suoremmasta tiest\u00e4, voi olla ollut useita reittej\u00e4, joista yksi Hollolan kirkon kautta, toim. huom.).<\/p>\n

(Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4)<\/p>\n

Tie Lahdessa ja l\u00e4hikunnissa<\/b> <\/span><\/p>\n

Hollolaan tultaessa, tie on noudatellut Kukonkoivun risteykseen saakka valtatie 12:n linjaa poiketen v\u00e4lill\u00e4 tien puolin. Kukonkoivun risteyksess\u00e4 vanha tielinja on kadonnut valtavien tie- ja risteyst\u00f6iden vuoksi, mutta hieman idemp\u00e4n\u00e4 jotain siit\u00e4 on sent\u00e4\u00e4n j\u00e4ljell\u00e4. Linjaus lienee kulkenut suurin piirtein reitti\u00e4 Tampereentie (maantie 2955), Untilanmutka, Aikkalantie, Vanhatie ja j\u00e4lleen mt 2955, t\u00e4ll\u00e4 kertaa Soram\u00e4entien nimisen\u00e4.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n aikaa mt 2955:tt\u00e4 seurattuaan tie on yhtynyt vt 12:aan, jota pitkin linjaus on mennyt suunnilleen Myt\u00e4j\u00e4isten risteykseen asti. Vanha linjaus on kadonnut uusien teiden alta eik\u00e4 sit\u00e4 ole mill\u00e4\u00e4n paikallistettavissa koko kaupungin alueelta. Myt\u00e4j\u00e4rven pohjoispuolella Viipurintie on tehnyt mutkan Lahden (ennen vuotta 1877 kyl\u00e4\u00e4) keskustaa kohti nykyisten Hollolankadun (ent. Hevosmiehenkadun) ja Aleksanterinkadun kautta. Vanhaa tie linjaa ei kuitenkaan ole mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 kaupunkirakentamisen aiheuttamien muutosten vuoksi, paitsi kauppatorin kaakkoiskulmassa, jossa siit\u00e4 oli s\u00e4ilynyt lyhyt osuus.<\/p>\n

Lahden keskustasta tie on jatkanut it\u00e4\u00e4n p\u00e4in Karjalankadun (ent. Kauppakadun) suuntaisesti ja Joutj\u00e4rven l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4 se on haarautunut kahtia: j\u00e4rven pohjoispuolelle ja etel\u00e4puolelle. T\u00e4m\u00e4 risteys on viel\u00e4kin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 M\u00f6ys\u00e4nkadulla.<\/p>\n

Lahdesta Joutj\u00e4rven pohjoispuolelle l\u00e4htev\u00e4 Ylisen Viipurintien pohjoinen linjausvaihtoehto on suunnannut Karjalankadun risteyksest\u00e4 pohjoiseen Ahtialantielle, kulkenut v\u00e4h\u00e4n matkaa Heinolan valtatiet\u00e4 pitkin, kunnes vanha linjaus on kadonnut uusien tienrakennusten alta maastoon. Tie on jatkunut taas Ahtialantien pohjoispuolella Pitk\u00e4m\u00e4enpolkuna ja etel\u00e4puolella Tullikatuna, Siltam\u00e4enkatuna ja Virtalankatuna. Linjaus j\u00e4lleen kadonnut joksikin matkaa tiet\u00f6iden alle, mutta se voidaan paikallistaa j\u00e4lleen pt 14085:n linjana ensin Ahtialantien ja sitten Seestaantien nimell\u00e4.<\/p>\n

Etel\u00e4puolelta tie on jatkanut etel\u00e4isen Salpaussel\u00e4n linjaa Lappeenrantaan asti. Erottuaan Karjalankadusta tie on jatkanut edelleenkin Viipurintien nimisen\u00e4 aina Pekanm\u00e4elle saakka.<\/p>\n

Nastolassa tie on yhtynyt nykyiseen vt 12:aan, jatkanut Salppausel\u00e4n harjua Nastolantien, Levonkadun ja Vill\u00e4hteentien nimisen\u00e4 (mt 312) vt:n liittym\u00e4\u00e4n Nastolan Variolanrinteen kohdalla. Sielt\u00e4 se kulki nykyisin Vaakatien nimell\u00e4 tunnettua entist\u00e4 mt 312:n linjausta takaisin Kouvolantien nimell\u00e4 kulkevan mt 312:n nykylinjalle ja sit\u00e4 pitkin aina Uusiharjun risteykseen asti.<\/p>\n

Uusiharjun risteyksen j\u00e4lkeen vanhan tielinjan v\u00e4yl\u00e4 on kadonnut tehtyjen tie-, risteys- ja rautatiet\u00f6iden vuoksi kokonaan, mutta Ylinen Viipuritie lienee kulkenut suurin piirtein Uudenkyl\u00e4ntien suuntaisesti rautatielinjaa pitkin. Poikettuaan hetkiseksi Arolantien nimell\u00e4 kulkevan vt 12:n linjaukselle tie on jatkanut Yl\u00e4maantien\u00e4 (osin pt 14501) Kivisenportin ohitettuaan palannut taas vt 12:n linjalle Punaiselle portille Nastolan it\u00e4rajalle.<\/p>\n

Pohjoinen linja on likimain Vierum\u00e4elt\u00e4 it\u00e4\u00e4n vanhalla paikallaan. T\u00e4lle on johtanut ilmeisesti useampi yhdysteit\u00e4, Yksi Seestan ja toinen Uudenkyl\u00e4n kautta. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Merkitys<\/b><\/span><\/p>\n

Ylinen Viipurintie on ollut er\u00e4s maamme merkitt\u00e4vimmist\u00e4 teist\u00e4. Sit\u00e4 my\u00f6ten ovat liikkuneet kirkon kuin kruununkin edustajat ja veronker\u00e4\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 l\u00e4hetit ovat vieneet tietoa linnasta toiseen, oikeudenhoitajat k\u00e4r\u00e4j\u00e4kierroksilla. Tiet\u00e4 pitkin on marssitettu sotajoukkoja H\u00e4meen linnasta Viipurin linnan turvaksi tai id\u00e4st\u00e4 vahvistamaan Ruotsin armeijaa sotakentille.<\/p>\n

1600-luvulla tiell\u00e4 kulki kruunun postinkuljettajat, mutta ei merkitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4postireittin\u00e4 toimi Suuri Rantatie.<\/p>\n

Reitti\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t my\u00f6s kauppiaat ja tavarankuljettajat. Viipuri oli 1700-luvun alun rajamuutoksiin asti Karjalan, Savon ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen alueiden kaupan keskus. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meest\u00e4 Viipuriin viet\u00e4v\u00e4t tuotteet kuljetettiin maanteitse.<\/p>\n

Ylinen Viipurintien ei kuitenkaan palvellut ainoastaan pitk\u00e4nmatkalaisia, vaan my\u00f6s l\u00e4hiliikennett\u00e4, erityisesti H\u00e4meen puoleisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, miss\u00e4 tie on muodostunut alunperin paikallisliikenteeen tarpeisiin syntyneisiin tieosuuksista. Tie on yhdist\u00e4nyt toisiinsa pit\u00e4jien kyl\u00e4t ja sit\u00e4 my\u00f6ten on kuljettu kirkkoon ja paikallisille markkinoille tai k\u00e4r\u00e4jille. Paikallisliikenteen n\u00e4k\u00f6kulmasta ajatellen Ylinen Viipurin ei kuitenkaan ollut yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 kuin kaukoreittin\u00e4, sill\u00e4 pit\u00e4jiss\u00e4 on ollut varsinki H\u00e4meen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja Lappeenrannan ja Viipurin v\u00e4lill\u00e4 runsaasti muutakin paikallisteit\u00e4, joita on yht\u00e4 hyvin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Rinnakkaisia kaukoreittej\u00e4 ei taas ole ollut olemassa. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Lahden merkityst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 liikenteen solmukohtana lis\u00e4si my\u00f6hemmin tavaroiden kuljetus. Suuria rahtikuormia liikkui niin it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa kuin pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n ja p\u00e4invastoin. Pitki\u00e4 rahtijonoja kulki Viipurin, H\u00e4meenlinnan ja Turun v\u00e4li\u00e4 ennen kaikkea sen j\u00e4lkeen kun Suomi oli yhdistetty Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 oli P\u00e4ij\u00e4nteen alueen sahojen tuotteiden kuljettaminen rahtisaattueissa Lahden kautta rannikon satamiin sek\u00e4 se liikenne, jonka avulla useiden sis\u00e4maan kaupunkien kauppamiehet hankkivat siirtomaatavaransa ja teollisuustuotteensa. (Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4<\/i>)<\/p>\n

Ylinen Viipurintie menetti merkityst\u00e4\u00e4n 1700-luvulla tien katkaisseiden it\u00e4rajan muutosten vuoksi. Tien k\u00e4ytt\u00f6 lis\u00e4\u00e4ntyi uudelleen 1800-luvulla, kun Suomi liitettiin Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n eik\u00e4 raja ollut en\u00e4\u00e4 esteen\u00e4 kulkemiselle. 1800-luvun aikana tapahtunut liikennemuotojen kehitys, rautatien tulo Suomeen ja Saimaan kanavan rakentaminen, v\u00e4hensiv\u00e4t kuitenkin tien merkityst\u00e4.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

Kokonaisuudessaan Ylinen Viipurintien pohjalta on muodostunut nykyiset v\u00e4yl\u00e4t H\u00e4meenlinnasta Tuulokseen (vt 10) ja etel\u00e4isen\u00e4 tien\u00e4 Kouvolaan valtatie 12:na. Tie noudattaa Kouvolan ja Lappeenrannan v\u00e4lill\u00e4 nykyisen valtatie 6:n linjausta p\u00e4\u00e4osin.<\/p>\n

Tien k\u00e4ytt\u00f6 on nykyisin lis\u00e4\u00e4ntynyt valtavasti kasvaneen Ven\u00e4j\u00e4n-liikenteen vuoksi.<\/p>\n

Ylisen Viipurintien linjaus on pysynyt siis suurin piirtein samanlaisena aina sen keskiaikaisesta synnyst\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liin asti, poikkeuksena Kymijoen ylityspaikka. 1950-luvulla alettiin vaatia Suomeen hyv\u00e4kuntoisen tieverkosto luomista. Sodanj\u00e4lkeinen tienrakennustoiminta keskittyi ensin Lapin sodan tuhojen korjaamiseen. Ylisen Viipurintein reitti tuli rakennuskohteeksi vasta 1960-luvulla, kun teit\u00e4 ryhdyttiin korjaamaan ajan autoliikenteen vaatimalle tasolle sodan kolhujen j\u00e4lknee. 1970-luvun alkuun menness\u00e4 koko Ylisen Viipurintien reitti oli saanut kestop\u00e4\u00e4llysteen.<\/p>\n

Lahti-Tampere v\u00e4lille syntyi valtatie 12, jonka my\u00f6t\u00e4 tehtiin oikauksia Lammin, H\u00e4meenkosken ja Hollolan alueella, niin ett\u00e4 tie ei kulkenut kuntien keskusten kautta. Samalla oikaistiin Tuuloksen ja H\u00e4meenlinnan v\u00e4li. N\u00e4ille osuuksille vanha tie j\u00e4i uuden tien suuntaisesti kulkevaksi tien p\u00e4tkiksi.<\/p>\n

Valtatie 12 jatkui Lahdesta Kouvolaan ja sielt\u00e4 vt 6:na Lappeenrantaan, koki samanlaisen kohtalon kun l\u00e4ntinen osuus.<\/p>\n

Viipurintien pohjoinen linjaus on pysynyt l\u00e4hes samana kuin edellisin\u00e4 vuosisatoina. Keskustoissa ja l\u00e4hi\u00f6iss\u00e4 vanha tie on luonnollisesti h\u00e4vinnyt rakentamisen yhteydess\u00e4. (Ylinen Viipurintie, Kirsi Salonen<\/i>)<\/p>\n

Lahden kyl\u00e4n tuhoisan tulipalon (1877) j\u00e4lkeen paikkakunta nimitettiin kauppalaksi ja se sai ensimm\u00e4isen asemakaavansa. Kaavan laatija oli H\u00e4meen l\u00e4\u00e4ninarkkitehti Alfred Caween (1836-1912), joka oli nimitetty virkaansa vain muutamaa vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa 1878 p\u00e4iv\u00e4tty suunnitelma sis\u00e4lsi kaksikymment\u00e4kaksi korttelia, nykyisen ydinkeskustan alueen. Kaava sijoittui palolta raivattuun maastoon siten, ett\u00e4 kyl\u00e4nraittina toimineen Ylisen Viipurintien valmiin pohjan paikalle tuli it\u00e4-l\u00e4nsisuuntainen p\u00e4\u00e4katu. Se nimitettiin Suomen suuriruhtinaan, Ven\u00e4j\u00e4n keisari Aleksanteri II:n mukaan. T\u00e4rkeit\u00e4 katuja nimettiin tuolloin Suomessa yleisesti hallitsijan mukaan, mutta nimitykseen oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 oikeus senkin vuoksi, ett\u00e4 suuriruhtinas teki vuonna 1856 matkan maahamme, ja kulki my\u00f6s Hollolan Lahden kyl\u00e4n l\u00e4pi. (Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4<\/i>)<\/p>\n

Lahdesta johtaville ulosmenoteille ei tehty oleellisia parannuksia viel\u00e4 1920-luvullakaan, mutta seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 alkoi vihdoin tapahtua autoilijoiden ja muidenkin teill\u00e4 liikkuvien iloksi. Ylisen Viipurintien kohdalla parannukset n\u00e4kyiv\u00e4t sek\u00e4 H\u00e4meenlinnan ett\u00e4 Viipurin suuntaan, kun nykyiset Hollolankatu (>Hevosmiehenkatu) ja >Karjalankatu rakennettiin vanhojen mutkaisten maanteiden paikalle.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lahtelainen pystyy viel\u00e4kin j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungistamme satoja vuosia vanhoja maanteit\u00e4 tai niiden katkelmia. Ne eiv\u00e4t luonnollisestikaan ole en\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 muodoissaan kuin k\u00e4rryliikenteen aikoina, vaan moneen kertaan uudelleen rakennettuina autoliikenteen vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi T\u00e4htitorninkatu on osa alkuper\u00e4isen Viipurintien linjausta, Vanhatie puolestaan osa entist\u00e4 Lahden ja Anianpellon v\u00e4list\u00e4 kulkureitti\u00e4. Suuren Savontien alkuper\u00e4isi\u00e4 sijoja voidaan viel\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 mm. Karoliinankujalta, Heinolan Vanhatielt\u00e4, Pitk\u00e4m\u00e4enpolulta ja Virtalankadulta. Ylisen Viipurintien ja Suuren Savontien ikivanhan risteyksen paikka on edelleen havaittavissa M\u00f6ys\u00e4nkadun varrella (ympyr\u00f6ity kartassa s. 15).\u00a0 <\/span>(Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4<\/i>)<\/p>\n

Ylinen Viipurintie saatiin kaivettua lyhyelt\u00e4 osaltaan, joskin koko leveydelt\u00e4\u00e4n esiin vuonna 1998 kauppatorin arkeologisten kaivausten yhteydess\u00e4 Juhakkalan ja M\u00e4kel\u00e4n entisten talojen kohdalta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tien leveys oli paloa edelt\u00e4neess\u00e4 vaiheessa noin seitsem\u00e4n metri\u00e4. Sen kahden puolen oli matalat ojanteet, ja puuj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen tiet\u00e4 oli reunustanut aita. (Lahtelaisen lukukirja, Hannu Kivil\u00e4<\/i>)<\/p>\n

Uudelleen tie kaivettiin esiin vuoden 2013 torikaivauksissa. Torin kaakkoiskulmasta paljastui hyv\u00e4nkuntoista tienpintaa.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 3\/2017<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahden kyl\u00e4 kasvoi Ylisen Viipurintien varteen. Tien ja kyl\u00e4n yhteinen historia on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.\u00a0 Ylisen Viipurintien toinen osa keskittyy tien syntyyn ja sen linjaukseeen, tien merkitykseen ja perint\u00f6\u00f6n. Artikkeli ei ole tutkimus vaan se on koostettu eri l\u00e4hteist\u00e4, yhteenveto … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[104,3,106,116,114],"tags":[],"class_list":["post-9831","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia-jutut","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9831"}],"version-history":[{"count":14,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11151,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9831\/revisions\/11151"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}