{"id":9558,"date":"2017-10-02T19:38:38","date_gmt":"2017-10-02T17:38:38","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9558"},"modified":"2018-11-09T17:14:32","modified_gmt":"2018-11-09T15:14:32","slug":"pikaraitiotie-lahteen-35","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=9558","title":{"rendered":"Pikaraitiotie Lahteen 3\/5"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/a>
\n1. Suomen raitioteiden alkutaival<\/a>
\n<\/strong>2. Pikaraitiotien uusi tuleminen<\/a>
\n3. Suunnitelmat Suomessa<\/strong>
\n4. Seudullinen joukkoliikenne<\/a>
\n5. Pikaraitiotie Lahteen<\/a>
\nYhteenveto<\/a><\/p>\n

3 Pikaraitiotiesuunnitelmat Suomessa<\/strong><\/p>\n

3.1\u00a0 <\/span>Tampere<\/p>\n

Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosien 2017 – 2021 aikana. Raitiotien rakentamista on suunniteltu jatkettavaksi Pyynikintorilta l\u00e4nteen Lent\u00e4v\u00e4nniemeen arviolta vuosien 2021 – 2024 aikana. Tampereen kaupunginvaltuusto teki 7.11.2016 toteutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen raitiotien ensimm\u00e4isen vaiheen rakentamisesta. Ensimm\u00e4iseen toteutusvaiheeseen kuuluu raitiotieradan lis\u00e4ksi varikko Hervantaan ja tarvittavat raitiovaunut.<\/p>\n

Tampereen raitiotien ensimm\u00e4iset suunnitelmat saivat alkunsa 1980-luvun lopulla. Raitiotiet\u00e4 suunniteltiin Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennnej\u00e4rjestelm\u00e4n kuormittuneimmalle osuudelle. Tavoitteeksi asetettiin, ett\u00e4 bussiliikenteen laatuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4t, l\u00e4hijuna ja katuverkossa kulkeva moderni kaupunkiraitiotie muodostavat kaupunkiseudun joukkoliikennej\u00e4rjestelm\u00e4n.
\nRaitiotien varrella ja pys\u00e4kkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tutkitaan t\u00e4ydennysrakentamista.<\/p>\n

3.1.1 Raideliikenne-projekti TamTrain<\/p>\n

Vuonna 2001 koottiin ns. Raideliikenne-projektiryhm\u00e4, johon kuuluivat Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6, Ratahallintokeskus, Pirkanmaan liitto, Tampereen, Nokian, Yl\u00f6j\u00e4rven, Kangasalan, Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n ja Pirkkalan kunnat. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 oli selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Tampereen seutukunnan joukkoliikenteen kehitt\u00e4miseksi voitaisiin tehd\u00e4 tulevaisuudessa pikaraitiotien ja bussien yhteistoiminnalla. Raideliikenne-projektin loppuraportti valmistui vuonna 2004.<\/p>\n

Tampereen maantieteellinen sijainti luo haasteita joukkoliikenteen ja henkil\u00f6autoilun sovittamiseksi kapealle kannakselle. Selvityksen mukaan ruuhkat p\u00e4\u00e4v\u00e4ylill\u00e4 eiv\u00e4t ole ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4, mutta tulevaisuudessa tilanne muuttuu. Jo nyt indikaattorit osoittavat aiemmilta vuosilta henkil\u00f6autoliikenteen voimakkaasta kasvusta ja joukkoliikenteen k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4henemisest\u00e4. Tiev\u00e4yli\u00e4 ahtaassa kannaksessa ei voida en\u00e4\u00e4 radikaalisti levent\u00e4\u00e4 henkil\u00e4autojen tai bussiliikenteen tarpeisiin. Tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 toimivan yhdyskuntarakenteen ytimen\u00e4 on aina onnistunut liikenneverkko. Raideliikenne on osa laajempaa kaupunkiseudun kehitt\u00e4misty\u00f6t, kuten my\u00f6s vuonna 2016 rantaan valmistunut maantietunneli.<\/p>\n

Raitiotie olisi hy\u00f6dynt\u00e4nyt my\u00f6s rataverkkoa ja liikenn\u00f6inti\u00e4 olisi hoitanut duoraitiovaunukalusto, raideleveys olisi 1524 mm. Keskustassa pikaraitiotie olisi kulkenut tunnelissa ja katutasolla. Koko verkoston pituus olisi 42,3 km, joista nykyisen rataverkko kattaisi 15,3 km.\u00a0Tampereen pikaraitiotien kustannusarvio oli kalustoineen 250 milj. euroa.<\/p>\n

Aiempiin suunnitelmista poiketen, rataverkon hy\u00f6dynt\u00e4minen j\u00e4i korkeintaan rataveron mastok\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja penkereen hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4. Duo-pikaratikkaa kritisoitiin l\u00e4hinn\u00e4 sen kalleuden takia.<\/p>\n

3.1.2 P\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentamisesta<\/p>\n

Tampereen seudun liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ty\u00f6 TASE 2025 k\u00e4ynnistyi vuoden 2004 lopulla. TASE 2025-liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelman valmistuttua yhdess\u00e4 seudun Raknnesuunnitelma 2030:n kanssa vuoden 2010 k\u00e4ynnistettiin Tampereen kaupunkiraitiotien yleissuunnitelma, joka eteni kolmessa vaiheessa: ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa m\u00e4\u00e4riteltiin tavoitteet ja reunaehdot, toisessa tutkittiin alustavia linjauksia ja niiden vaikutuksia, kolmannessa vaiheessa muodostettiin nelj\u00e4 raitiotievaihtoehtoa.<\/p>\n

Tampereen kaupunginvaltuusto hyv\u00e4ksyi yleissuunnitelman 16.6.2014, jonka ensimm\u00e4inen linja on Hervanta-Kaleva-keskusta-Pispala-Lent\u00e4v\u00e4nniemi. Raitiotien kehitysvaihe aloitettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja se p\u00e4\u00e4ttyi 2016, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6s raitiotien rakentamisesta tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 7. marraskuuta 2016.<\/p>\n

Tampereen kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4tti 16.3.2015, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen vaihe toteutetaan yhten\u00e4 kokonaisuutena. Ensimm\u00e4isen vaiheen kahdella linjalla Hervanta\u2013Kaleva\u2013Pyynikintori ja Pyynikintori\u2013TAYS rakennusty\u00f6t ovat k\u00e4ynniss\u00e4 ja liikenn\u00f6inti alkaa 2021.<\/p>\n

Toinen osuus, joka kulkee Pyynikintorilta Lent\u00e4v\u00e4nniemeen, aloitetaan t\u00e4m\u00e4nhetkisten suunnitelmien mukaan alkuvuodesta 2021 ja se valmistuu vuonna 2024.<\/p>\n

Raitiotien rakentajat ovat P\u00f6yry, VR Track ja YIT. Tampereen kaupungin omistama Tampereen Raitiotie Oy on perustettu joulukuussa 2016. Osakeyhti\u00f6 tulee omistamaan ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n raitiotierataa, varikkoa ja raitiovaunuja. Raitiovaunujen hankinnasta kaupunginhallitus teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen 3.10.2016. Vaunuhankinnasta on valitettu markkinaoikeuteen.<\/p>\n

Raitiotieallianssi vastaa ensimm\u00e4isen toteutusvaiheen raitiotieinfran; radan, pys\u00e4kkien ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta. Raitiotieallianssin muodostavat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja P\u00f6yry Finland Oy, www.raitiotiealliassi.fi. VR ja P\u00f6yry vastaavat suunnittelusta ja VR ja YIT rakentamisesta. Raitiotieallianssilla on optio toteutusvaiheen 2, keskusta – Lent\u00e4v\u00e4nniemi suunnittelusta ja rakentamisesta sek\u00e4 allianssin toteuttaman ratainfran yll\u00e4pidosta.<\/p>\n

Raitiotien raideleveys on 1435 mm.<\/p>\n

>\u00a0Tampereen kaupunki<\/a>
\n> Wikipedia<\/a><\/p>\n

3.2 Espoo<\/p>\n

Espoon ja Helsingin keskustan v\u00e4lisiin liikenneruuhkiin on etsitty jo useita vuosia vastausta. Jo 1980-luvulta l\u00e4htien Helsinki on \u201dtarjonnut\u201d metrovaihtoehtoa korvaamaan kaupunkien v\u00e4lisen bussiliikenteen. Vihdoin vuonna 2008 L\u00e4nsimetron rakentamisesta p\u00e4\u00e4tettiin Espoon kaupunginvaltuustossa. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 hanke p\u00e4\u00e4tettiin, kun\u00a0 <\/span>Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot hyv\u00e4ksyiv\u00e4t kes\u00e4kuussa 2016 Raide-Jokerin rakentamisesta. Se on Helsingin It\u00e4keskuksen ja Espoon Keilaniemen v\u00e4lille rakennettava pikaraitiolinja.<\/p>\n

3.2.1 WestTram j\u00e4i, tilalle metro<\/p>\n

Kansalaisliike Pikaraition my\u00f6t\u00e4 liikennepulmien ratkaisuksi nostettiin esiin jo 1990-luvulla raitiotien rakentamiseksi Espoon ja Helsingin v\u00e4lille sek\u00e4 hoitamaan Espoon sis\u00e4ist\u00e4 liikennett\u00e4. Vaikka pikaraitiotiet\u00e4 kannatti osa Espoon poliitikoista ja linjoja (Otaniemi-Tapiola-Lepp\u00e4vaara sek\u00e4 yhteys Jokeri-rataan) alettiin tutkimaan virkamiesvetoisesti, toisaalla espoolaiset jatkoivat metron suunnittelua yhdess\u00e4 helsinkil\u00e4isten virkamiesten ja poliitikkojen kanssa.<\/p>\n

Lokakuussa 2002 valmistui Espoon liikennej\u00e4rjestelm\u00e4selvitys. Siin\u00e4 pikaraitiotie n\u00e4htiin hyv\u00e4 ratkaisuna sis\u00e4isen Espoon liikenteen kannalta, hajanaisen kaupunkirakenteen takia. Lis\u00e4ksi suora hintavertailu metron ja pikaraitiotien v\u00e4lill\u00e4 oli j\u00e4lkimm\u00e4isen eduksi. Vuoden 2002 yleiskaavassa (suunnitelma ulottuu vuoteen 2030) p\u00e4\u00e4tettiin kehitt\u00e4\u00e4 kaupunkirakennetta niin, ett\u00e4 raitiotien tai metron rakentaminen tulisi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 vasta my\u00f6hemmin. Kuitenkin jo vuoden 2003 alussa YTV:n halusta, Espoon piti antaa lausunto p\u00e4\u00e4kaupungin liikennej\u00e4rjestelm\u00e4suunnitelmaan (PLJ). PLJ:n mukaan Espoo, Helsinki ja Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6 laativat hankkeesta ymp\u00e4rist\u00f6selvityksen.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi (Raide-YVA) valmistui vuoden 2006 alussa, jossa tutkittiin bussiliikennett\u00e4 sek\u00e4 viitt\u00e4 erilaista metrolinjaa. Raide-YVA:ta on kritisoitu tarkoituksenhakuiseksi l\u00e4nsimetromy\u00f6nteiseksi, vaikka v\u00e4itetyt edut eiv\u00e4t toteudu edes selvityksess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia riippumaton kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 WestTram julkaisi vuonna 2006 nettisivuilla oman pikaraitiosuunnitelman. Se perustuu l\u00e4hinn\u00e4 Turun ja Tampereen pikaraitiotiesuunnitelmiin sek\u00e4 ulkomaisiin esikuviin samantyyppisist\u00e4 raideliikenneratkaisuista. Selvityksess\u00e4 otetaan huomioon Espoon sis\u00e4inen liikenne ja linjat on ulotettu kaupunginosiin kuten Suurpelto, Olari, Soukka ja Saunalahti. Katurataa olisi pituutta noin 22 km. Yhten\u00e4 vaihtoehtona on tehd\u00e4 radasta leve\u00e4raiteinen (1524 mm), jolloin se voitaisiin liitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun esikaupunkiraitioteihin, mm. keh\u00e4m\u00e4iseen Jokeri-rataan (21 km). Jokeri-rata HKL:n 1990-luvun alussa tekem\u00e4 suunnitelma uudesta (pika)raitiotieyhteydest\u00e4, joka kulkisi It\u00e4keskuksesta Lepp\u00e4vaaraan. Espoon pikaraitiotie suunniteltiin kulkevaksi my\u00f6s metroverkossa, jos laitureihin tehd\u00e4\u00e4n muutoksia matalalattiavaunuja varten.<\/p>\n

Raideleveydeksi suunniteltiin my\u00f6s 1000 mm, voidaan se yhdist\u00e4\u00e4 Helsingin raitiotieverkkoon. T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto j\u00e4tettiin kokonaan pois Raide-YVA:sta.<\/p>\n

Espoon pikaraitiotien kannattajat kokivat takaiskun vuonna 2008, kun L\u00e4nsimetron rakentamisesta p\u00e4\u00e4tettiin Espoon kaupunginvaltuustossa 19. p\u00e4iv\u00e4 toukokuuta ja Helsingin kaupunginvaltuustossa 21.5. Rakennusy\u00f6t alkoivat kes\u00e4ll\u00e4 2010. Linja Ruoholahdesta Matinkyl\u00e4\u00e4n valmistunee vuonna 2017, Matinkyl\u00e4st\u00e4 Kivenlahteen my\u00f6hemmin. L\u00e4nsimetrolinja valmistuessaan on yhteens\u00e4 21 km pitk\u00e4 ja siihen tulee 13 uutta asemaa.<\/p>\n

> westtram.net<\/a>
\n<\/span>> lansimetro.fi<\/a><\/span><\/p>\n

3.2.2 Raidejokeri\u00a0 <\/span>–\u00a0 <\/span>Espoo-Helsinki<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6s metron rakentamisesta ei kuitenkaan torpannut raitiotien rakentamisesta vaan Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t Raide-Jokerin rakentamisesta kes\u00e4kuussa 2016 hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 Raide-Jokerin hankesuunnitelman. Raideyhteys rakennetaan Helsingin It\u00e4keskuksen ja Espoon Keilaniemen v\u00e4lille ja korvaa runkobussilinja 550:n eli Bussi-Jokerin, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikenn\u00f6ity bussilinja.<\/p>\n

Kaupunkien edustajat allekirjoittivat joulukuussa 2016 Helsingin ja Espoon v\u00e4lisen yhteisty\u00f6sopimuksen Raide-Jokerin suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sopimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 Raide-Jokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon yhteishankkeena yhten\u00e4 ja yhteisen\u00e4 raitioliikennej\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Joulukuussa 2016 projektin johtoryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Raide-Jokeri toteutetaan soveltaen allianssimallia, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen. Arvion mukaan radan rakentaminen alkaa vuonna 2019. Radan pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen.<\/p>\n

> raidejokeri.info<\/a><\/p>\n

3.3 Turun pikaraitiotie<\/p>\n

Turun toistaiseksi viimeinen raitiovaunu kulki linjalla 3 B 1.10.1972. Bussiliikenteen puolesta tapahtunut voimakas lobbaus n\u00e4enn\u00e4isesti kustannustehokkaampana johti lopulta siihen, ett\u00e4 kaupunginvaltuusto oli tehnyt 14.6.1965 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen raitioliikenteen asteittaisesta lopettamisesta. Jo my\u00f6hemmin samalla vuosikymmenell\u00e4 toimivan raitiotieverkoston lopettamista pidettiin suurena virheen\u00e4. Bussiliikenteen korvaavaa hy\u00f6ty\u00e4 raitiotiehen verrattuna ei koskaan pystytty todistamaan.<\/p>\n

3.3.1 Suunnitelmat 1990-luvulla<\/p>\n

1990-luvun alussa Turussa perustettiin Kansalaisliike Pikaraitiotie, jonka tarkoituksena oli nostaa keskusteluun raitiotien palauttaminen Turun seudulle. Monet muutkin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t hankkeeseen mukaan. Asiasta tehtiin selvitys ja se valmistui 2002. Suunnitelma k\u00e4sitti 42 km pitk\u00e4n verkoston, joka ulottui Turusta Kaarinaan, Raisioon ja Naantaliin. Linjastot olisi tarkoitus rakentaa kaupunkiseudun vilkkaimmille joukkoliikennesuunnille. Esikuvana on monet v\u00e4est\u00f6pohjaltaa samankaltaiset eurooppalaiset pikaraitiokaupungit kuin Turku. Raitiotie korvaisi bussilikenteen samoilla reiteill\u00e4 ja bussilinja sovitettaisiin raitiotiehen. Paikoin raitiovaunut k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s junarataa (esim. Raisio-Naantali) eli raideleveydyksi tulisi 1524 mm.<\/p>\n

Selvityksen mukaan pikaraitiotie parantaisi joukkoliikenteen nopeutta, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyytt\u00e4, mukavuutta ja imagoa. Ratkaisu tukisi kaupunkimaista t\u00e4ydennysrakentamista ja lis\u00e4isi alueiden vetovoimaa: linjan varrella olevien palveluiden, ty\u00f6paikkojen saavutettavuus paranisivat. Lis\u00e4ksi pikaraitiotie on paikallisesti saasteeton. Haittapuolena n\u00e4htiin korkeat investointikustannukset 321 milj. euroa eli l\u00e4hes saman verran kuin juuri k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettu Kerava-Lahti oikorata. Se vaatisi valtiolta huomattavaa rahoitusosuutta.
\nPikaraitioselvitykseen kuuluvat kunnat ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet varata tilaa kaavoituksessaan.<\/p>\n

3.3.2 Yleissuunnitelma 2013-15<\/p>\n

Vuosina 2013-15 Turku toteutti raitiotien yleissuunnittelman sek\u00e4 kustannukset. L\u00e4ht\u00f6kohtana on integroida kaupunkikehitys-hankkeena roteutettava raitiotieratakaisu. Suunnittelu yhdeistet\u00e4\u00e4n voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja \u2013 kehitt\u00e4miseen. Raitiotien tuee edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkehityst\u00e4, kasvua ja kilpailukyky\u00e4.
\nKev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 kaupunginhallitus asetti tavoitteet yleissuunnitelmalle ja suunniteltavat linjaukset valittiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2014.
\nYleissuunnitelmasta pyydettiin lausuntoja ja mielipiteit\u00e4 vuoden 2015 kes\u00e4kuun alkuun asti ja Turun kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 syksyll\u00e4 suunnittelun jatkamisesta. Turun raitiotien yleissuunnitelma suunniteltiin yhdess\u00e4 Tampereen kaupungin ja valtion kanssa.<\/p>\n

Raitiontien ensimm\u00e4iseksi vaiheeksi esitettiin kolmihaaraista reitti\u00e4: Kauppatorilta Rusnom\u00e4keen, Varissuolle ja Skanssiin. Kyseisill\u00e4 linjoilla saadaan katettua Turun suurimmat aluekeskukset suurimmat l\u00e4hit, suurimmat ty\u00f6paikkakeskittym\u00e4t sek\u00e4 rautatie- ja linja-autoasemat. My\u00f6s jatkomahdollisuus Raisioon ja Kaarinaan on otettu huomioon suunnittelussa.
\nTurussa raitiotiet\u00e4 on verrattu nykyisen kaltaiseen bussij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja ns. superbusseihin. Tavalliseen bussiin verrattuna niill\u00e4 on suurempi matkastajakapasiteetti. Lis\u00e4ksi ne kulkevat omilla v\u00e4ylill\u00e4.<\/p>\n

Superbussi on k\u00e4ytetyill\u00e4 oletuksilla raitiotiet\u00e4 kannattavampi sek\u00e4 yhteiskuntatalouden ett\u00e4 kuntatalouden kannalta. Superbussia on suunniteltu raitiotien esivaiheena. Raitiotie sen sijaan vastaa kaupungin asettamia tavoitteita parhaiten kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman, kaupunkirakenteen tiivist\u00e4misen, joukkoliikenteen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4misen sek\u00e4 kaupunkikuvan viihtyvyyden osalta.
\nTurku uskoo, ett\u00e4 raitiotie houkuttelee investointeja sek\u00e4 vastaa kaupungin asukasluvun kasvuun.\u00a0Raitiotie n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6n ja liikennej\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4misess\u00e4<\/p>\n

Turun raitiotien kustannusarvio vastaa karkeasti eurooppalaisten hankkeiden keskitasoa, joskin vertailu on vaikeaa. Tampereehen verrattuna kustannukset kohoavat korkeammaksi, arkeologisten kaivausten, savisen pohjamaan ja pilaantuneiden maiden puhdistuskustannuksista. Infrastruktuuri-investoinnin kustannusarvio on 303 miljoonaa euroa, varikkoinvestointi ja kalustohankinta kuoletetaan raitiotien liikenn\u00f6intikustannusten yhteydess\u00e4.<\/p>\n

turunraitiotie.info
\n<\/a><\/p>\n

3.4 Lahden duoraitiotie-selvitys<\/p>\n

Lahdessa tehd\u00e4\u00e4n selvitys rautateiden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 raitiotein\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4<\/a>.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto 1. Suomen raitioteiden alkutaival 2. Pikaraitiotien uusi tuleminen 3. Suunnitelmat Suomessa 4. Seudullinen joukkoliikenne 5. Pikaraitiotie Lahteen Yhteenveto 3 Pikaraitiotiesuunnitelmat Suomessa 3.1\u00a0 Tampere Tampereelle rakennetaan kaksihaarainen raitiotie Pyynikintorilta Hervantaan ja Taysin alueelle vuosien 2017 – 2021 aikana. Raitiotien rakentamista … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,104,3,106,116,114],"tags":[],"class_list":["post-9558","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-historia-jutut","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9558","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=9558"}],"version-history":[{"count":12,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10442,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/9558\/revisions\/10442"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=9558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=9558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=9558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}