{"id":7826,"date":"2016-03-05T11:28:53","date_gmt":"2016-03-05T09:28:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=7826"},"modified":"2016-03-06T09:10:59","modified_gmt":"2016-03-06T07:10:59","slug":"museojunakalusto-lahden-seudulla","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=7826","title":{"rendered":"Museojunakalusto Lahden seudulla"},"content":{"rendered":"

R<\/span>autatie on antanut leimansa Lahdelle. Hyv\u00e4 logistinen sijainti maanteiden risteyksess\u00e4 ja vesist\u00f6jen \u00e4\u00e4rell\u00e4 yhdess\u00e4 rautateiden kanssa antoivat puitteet kasvulle pienest\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4 kaupungiksi.<\/p>\n

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry perustettiin vuonna 1988, tarkoituksena virallistaa lahtelaisen rautatieharrastuksen ymp\u00e4rille rakentunut kulttuuri- ja talkootoiminta.<\/p>\n

Varikolla 1990-2011<\/strong><\/p>\n

Vuonna 1990 muutaman vuoden vanha\u00a0yhdistys l\u00f6ysi asianmukaiset toimitilat keskeiselt\u00e4 paikalta: Myt\u00e4j\u00e4isten veturivarikon vesitornista. Punatiilinen torni oli toiminut mm. veturimiesten lepohuoneena ja se oli valmistunut vuonna 1954.<\/span><\/p>\n

1990-luvun aikana kovalla ty\u00f6ll\u00e4 Topparoikka vakiinnutti toimintansa\u00a0<\/span>ja yhdistys tunnettiin hyvin kotikaupungissaan sek\u00e4 my\u00f6s rautatieharrastajien parissa ymp\u00e4ri Suomen. T\u00e4rkeimpin\u00e4 saavutuksina tornin kunnostus sek\u00e4 hankitun museokaluston – erityisesti Lahden oman muistomerkkih\u00f6yryveturin – kunnostaminen ja yll\u00e4pito, johon yhdistyksen aktiivit uhrasivat tuhansia talkootunteja. Lis\u00e4ksi Topparoikka-lehti on ollut yhdistyksen n\u00e4kyvimpi\u00e4 toimintamuotoja.<\/p>\n

Varikolla yhdistys on j\u00e4rjest\u00e4nyt erilaisia tapahtumia. Lahden Rautatie -p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestettiin nelj\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 samalla k\u00e4ynnistettiin uudelleen vuonna 2007 jokakes\u00e4inen museojunaliikenne Lahden seudulla (H\u00f6yryll\u00e4 Heinolaan<\/i><\/a>). Kes\u00e4kuussa 2007 Helsingist\u00e4 Lahteen oikorataa pitkin ajoi koko radan pituudelta ensimm\u00e4inen h\u00f6yryjuna.<\/p>\n

Alueen omistaja, valtionomisteinen\u00a0Senaatti-Kiinteist\u00f6t halusi myyd\u00e4 alueen, kuten monet muutkin VR:lt\u00e4 perityt rautatiekiinteist\u00f6t ymp\u00e4ri maata.<\/p>\n

Ep\u00e4varmuudesta johtuen yhdistyksen aktiivien kesken luotiin Pro Varikko -ty\u00f6ryhm\u00e4 tuomaan esille varikon ainutlaatuista kulttuurihistoriaa. Kohde valittiin mm. Ylen Suojele minua -ohjelmaan.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6 kuitenkin tuli vuonna 2011, kun alueen omistaja, Senaatti-Kiinteist\u00f6t tyhjensi alueen kaikista vuokralaisista korkeisiin k\u00e4ytt\u00f6kustannuksiin vedoten.<\/span><\/p>\n

Kulttuurihistoriallisesti arvokas varikon alue j\u00e4i siis useiksi vuosiksi tyhjilleen (Hollolan Lahti 1\/2015<\/i>). Ainoastaan rautatieharrastajien kunnostamaa kalustoa j\u00e4i Liikenneviraston hallinnoiville raiteille. Alueella olevat rakennukset ja museojunanvaunut joutuivat ilkivallan kohteeksi. Aihe olikin vuosien aikana paikallismedioiden \u201ckestouutinen\u201d.<\/p>\n

Vihdoin vuonna 2015 alueelle l\u00f6ytyi ostaja, Senaatti myi varikon alueen rakennuksineen Ari Tuhkaselle. H\u00e4n oli jo aiemmin hankkinut varikon saunan, jonka h\u00e4n oli kunnostanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Uuden omistajan my\u00f6t\u00e4 alue her\u00e4ili pikku hiljaa: Kes\u00e4n ja syksyn aikana rakennuksia kunnostettiin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen asuinrakennuksiin asuttui uusia asukkaita ja muihin talousrakennuksiin l\u00f6ytyi vuokralaisia.<\/p>\n

Alueelle laaditaan parhaillaan asemakaavaa.<\/span><\/p>\n

Evakossa 2011-2015<\/strong><\/p>\n

Kun yhdistyksen vuokrasopimus irtisanottiin alkuvuodesta 2011, oli edess\u00e4 uuden tilan l\u00f6yt\u00e4minen.<\/p>\n

Uudet kerhotilat l\u00f6ytyiv\u00e4t ja elokuussa 2011 Topparoikka muutti Lahden keskustaan, P\u00e4ij\u00e4nteenkadulle. Toimintaa uusissa tiloissa pystyttiinkin jatkamaan jotakuinkin normaalisti.<\/p>\n

Kuitenkin jo vuonna 2013 yhdistys joutui etsim\u00e4\u00e4n uusia tiloja. Taloyhti\u00f6n kellari otettaisiin muunlaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ll\u00e4 kertaa uudet tilat l\u00f6ytyiv\u00e4t Asemantaustasta, niin ik\u00e4\u00e4n taloyhti\u00f6n kerhotiloista. Tilat olivat aiempaa pienemm\u00e4t, mutta hieman kalliimmat. Muita vaihtoehtoja ei ollut yrityksest\u00e4 huolimatta tullut vastaan, joten yhdistys muutti Vaaksakadulle 2013.<\/p>\n

Muutto Asemantaustaan ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempiin tiloihin heijastuen toimintaan negatiivisesti.<\/p>\n

Vierum\u00e4en asemalle 2015<\/strong><\/p>\n

Kuinka ollakkaan, vuonna 2014 Topparoikka sai yhteydenoton Vierum\u00e4en kyl\u00e4yhdistykselt\u00e4, joka kertoi, ett\u00e4 Vierum\u00e4en tyhjill\u00e4\u00e4n olevalle aseman<\/a> yleiselle puolelle omistaja haluaisi vuokralaisen.<\/p>\n

\"Vierum\u00e4en<\/a>

Vierum\u00e4en asema joulukuussa 2015. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n

Noin vuoden neuvotteluiden j\u00e4lkeen, hein\u00e4kuussa yhdistyksen edustajat allekirjoittavat rakennusten ja tontin omistajan Versowood Oy:n kanssa viisivuotisen vuokrasopimuksen. Vuokrasopimukseen kuului aseman yleinen puoli, ratavartijan m\u00f6kki, sauna sek\u00e4 muita varastorakennuksia. Aseman toinen puoli toimii yksityisasuntona.<\/span><\/p>\n

Jo sopimuksen allekirjoittamisp\u00e4iv\u00e4n iltana topparoikkalaisia oli tontilla harvennust\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Vierum\u00e4en aseman ratapiha on sik\u00e4li harvinainen Lahti-Heinolan radalla, sill\u00e4 on sivuraiteita ja koko rata on sorapohjainen. Radalla on liikenn\u00f6inti\u00e4 ainakin vuoteen 2020 asti, jonka j\u00e4lkeen radan k\u00e4ytt\u00f6 arvioidaan uudestaan.<\/p>\n

Kalustoa<\/strong><\/p>\n

Vaikka toimitila ratkesi mit\u00e4 parhaimmalla tavalla, huolena oli Lahden varikolle j\u00e4\u00e4nyt kalusto. Kun varikko tyhjeni ja pimeni, kalustoon kohdistui ilkivaltaa ja vahingontekoja. Vaunut saivat kylkiins\u00e4 graffitteja, ikkuinoita ja paikkoja rikottiin. Vuosien saatossa vaunuille pystyttiin tekem\u00e4\u00e4n vain pakolliset korjausty\u00f6t. Vaunujen t\u00f6hriminen tosin v\u00e4hentyi, kun graffitit ylimaalattiin aina kun niit\u00e4 ilmaantui.<\/p>\n

My\u00f6s alueen rakennukset saivat osansa t\u00f6hryist\u00e4 ja muusta vahingonteosta.<\/p>\n

Yleisesti museojunakalusto on ollut VR:n tai Suomen Rautatiemuseon\u00a0alaisuudessa. Lahdessa vaunujen yll\u00e4pito- ja kunnostusvastuu on ollut Topparoikalla.<\/p>\n

Vaunujen lis\u00e4ksi varikolla on Risto-h\u00f6yryveturi (Tr1 1047). Se on lahtelaisten rautatieharrastajien 1990-luvun alkupuolella kunnostama liikuteltava muistomerkkiveturi. Yhdistys luovutti veturin vuonna 1991 Lahden kaupungille.<\/span><\/p>\n

Yhdistyksen omistuksessa oli lumiaura ETV-RTO23, jonka se kuitenkin myi Haapam\u00e4en Museoveturiyhdistykselle vuonna 2013.<\/p>\n

Kaluston uudelleensijoittaminen<\/strong><\/p>\n

VR ja Rautatiemuseo aloittivat vuonna 2015 monimutkaiselta tuntuvan selvitysty\u00f6n kaluston omistussuhteista, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Lahdessa vaan koko maassa. Yhdistyksenkin toiveina on, ett\u00e4 liikenn\u00f6it\u00e4viss\u00e4 oleva kalustosta – mm. 1950-luvun Ei-l\u00e4hiliikennevaunu ja Fo-kondukt\u00f6\u00f6rivaunu – saataisiin museojunaliikenteeseen, oli sitten lopullinen omistaja kuka tahansa. Topparoikalle j\u00e4isi Gb-umpitavaravaunut sek\u00e4 Ds2 eli \u201cMotti\u201d.<\/p>\n

Vaikka koko omistussuhteita koskeva prosessi on viel\u00e4 kesken t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessa, Risto-h\u00f6yryveturia lukuunottamatta koko kalusto siirrettiin 29.11.2015 h\u00f6yryjuna-ajon yhteydess\u00e4 Vierum\u00e4elle. Siirron suoritti Tr1 nro 1009 eli Ukko-Pekka.<\/p>\n

N\u00e4in kalusto saatiin parempiin olosuhteisiin, ja samalla vaunujen kunnostusta voidaan jatkaa aivan toimitilojen vieress\u00e4.<\/p>\n

\"Ratavartijanm\u00f6kki<\/a>

Ratavartijanm\u00f6kki Vierum\u00e4ell\u00e4, taustalla Lahdesta siirretty museojunakalusto (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n

Risto-muistomerkkih\u00f6yryveturin kohtalo on toistaiseksi avoinna. Lahden kaupungin kannalta ja rautatieharrastajien kannalta tietysti olisi hyv\u00e4, jos se veturi j\u00e4isi varikolle.<\/p>\n

Sataman kadonnut rautatie- ja teollisuushistoria<\/strong><\/p>\n

Topparoikka on pit\u00e4nyt esill\u00e4 my\u00f6s Lahden satamaan johtavan rautatien palauttamista matkai-luk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Rata purettiin v. 1993 ja siit\u00e4 asti radan palauttamisesta (Sibeliusrata<\/em><\/a>) on keskusteltu useilla tahoilla.<\/p>\n

Teollisuustoiminnan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1990-luvulla teollisuusrakennuksia otettiin muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 purettiin. Oikeastaan j\u00e4ljell\u00e4 ovat j\u00e4\u00e4neet vain puusep\u00e4ntehdas (alk. per. sulfaattiselloloosatehdas), Lasitehtaan savupiippu ja tehdasalueen paloasema. Tulitikkutehtaassa ovat Lahti-Energian ja Pro Puun toimitilat, entisess\u00e4 margariinitehtaassa on useita pienyrityksi\u00e4.<\/p>\n

Viimeisten teollisuusaikaisten toimistorakennusten purkaminen Vesij\u00e4rvenkadulla aloitettiin joulukuussa 1960-luvun. Niiden tilalle rakennetaan punatiilisi\u00e4 asuinkerrostaloja.<\/p>\n

Sataman rautatierakennuksista j\u00e4ljell\u00e4 ovat Vesij\u00e4rven asema (valm. v. 1869) ja makasiini (valm. v. 1932).<\/p>\n

Vaikka radan palauttaminen satamaan ei ole viel\u00e4 n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, sataman historiaa voidaan tuoda esiin muillakin tavoin. Yksi vaihtoehto on Topparoikan puinen Gb-tavaravaunu, joka sopisi milj\u00f6\u00f6seen. Vaunu satamassa olisi hyv\u00e4 muistutus alueen pitk\u00e4st\u00e4 teollisuus- ja rautatiehistoriasta.<\/p>\n

Topparoikka ry. museojunakalusto<\/strong>
\nKoostanut: Sauli Hirvonen, Esko Nikkanen ja Markku Meriluoto<\/em><\/p>\n

Tr1 1047 h\u00f6yryveturi ”Risto”<\/span><\/p>\n

Risto on\u00a0 raskas kotimainen Tr 1-sarjan tavarajunanveturi, maailman parhaita h\u00f6yryvetureita.\u00a0 Oy Tampella Ab valmisti ensimm\u00e4isen RISTON 1940 ja viimeisen 1957. Veturi\u00a0numero 1096 oli samalla\u00a0viimeinen Valtionrautatielle valmistunut h\u00f6yryveturi. Kutsumanimi juontuu tavan mukaan ensimm\u00e4isen veturin valmistumisajoilta\u00a0 presidentti Rytin mukaan.
\nRistot vetiv\u00e4t Etel\u00e4-Suomen p\u00e4\u00e4ratojen raskaita\u00a0\u00a0 tavarajunia 1970-luvulle asti. Riihim\u00e4en – Kouvolan tavara- ja postijunissa Risto oli Lahdessa jokap\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4ht\u00e4vyys miespolven ajan. Lahden varikolle oli sijoitettu kolme Risto-veturia, jotka k\u00e4viv\u00e4t paikallisille veturimiehille tutuiksi aina\u00a0 luotettavina raskaan ty\u00f6n juhtina. Salpaus-sel\u00e4n kisajuniakin ovat Risto-veturit vet\u00e4neet
\nMuistomerkkiveturi 1047 ty\u00f6skenteli Lahdessa 1960-luvun lopussa muutaman vuoden ajan. Viimeinen konepajakorjaus tehtiin kes\u00e4kuussa 1973 ja veturi poistettiin liikenteest\u00e4\u00a0\u00a0 huhtikuussa 1975. Se varastoitiin puolustusvoimien Lievestuoreen asevarikolle.
\nKes\u00e4ll\u00e4 1986 lahtelaiset rautatieharrastajat Kimmo Alanko, Risto Kokki ja Markku Meriluoto tekiv\u00e4t Lahden kaupungille esityksen raskaan kotimaisen h\u00f6yryveturin hankkimisesta ja kunnostamisesta Riihim\u00e4en \u2013 Pietarin rautatien muisto-merkiksi. Lahden kaupunginvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaisesti hanke on nyt toteutettu harrastajavoimin talkooty\u00f6n\u00e4. Kaupunki on rahoittanut tarvikkeet ja erikoisammattity\u00f6t.
\nRisto 1047 saapui Lahteen 10. syyskuuta ja valmistui 27. joulukuuta 1990. Rautatie-harrastajat tekiv\u00e4t talkooty\u00f6t\u00e4 yli l 600 tuntia, niist\u00e4 suurimman osan hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Risto Kokki sek\u00e4 Seppo Leskinen, Markku Meriluoto, Jouko Sakari J\u00e4rvinen ja Esko Nikkanen. Rautatieharrastajat vastaavat\u00a0my\u00f6s veturin\u00a0kunnossapidosta. Risto on mahdollista kunnostaa my\u00f6hemmin ajokelpoiseksi.<\/p>\n

EI 22319 l\u00e4hiliikenneva (p\u00e4iv\u00e4vaunu)<\/span><\/p>\n

Valmistettu 1950-luvulla 100 paikkaisena, nk. ruskeavaunu. Muutettu l\u00e4hiliikennevaunuksi 1970-luvulla, jolloin vedetty my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6veturilla ja l\u00e4mmitetty 1500 V j\u00e4nnitteell\u00e4.
\n”Ei\u201d on pariovillisilla k\u00e4yntisilloilla varustettu l\u00e4hiliikennevaunu.
\nRautatieharrastajat pelastivat vaunun Imat-rankosken romuttamolta 1990-luvulla. Tuli Rautatiemuseolta Hyvink\u00e4\u00e4lt\u00e4 Topparoikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1995.
\nVuosina 1996-97 vaunulle suoritettiin kunnostustoimenpiteit\u00e4. Vaunun lahonneet ulkosein\u00e4panelit uusittiin, yhden ikkunan lahonneet tukirakenteet korjattiin, rikkoutuneet ikkunat korvattiin ehjill\u00e4 ja vaunun ulkoseinist\u00e4 poistettiin vanhat maalit ja ne maalattiin kertaalleen. Lis\u00e4ksi vaunun sis\u00e4lle asennettiin uudet lattiamatot.
\nVuonna 1997 kunnostuskohteena oli vaunun katto. Katon vanhat massaukset poistettiin ja katolle kiinnitettiin uusi huopakate.
\n2000-luvulla vaihdettiin vaunun paneleita ja sis\u00e4lle asennettiin l\u00e4hiliikennepenkit.
\nTopparoikan yleis\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 varikolla 1997 vaunu toimi n\u00e4yttelytilana. Lahden Rautatiep\u00e4ivin\u00e4 2007-2009 vaunu toimi elokuvateatterina ja vaunussa esitettiin rautatieaiheisia filmej\u00e4.
\nAlunperin vaunu oli tarkoitettu lis\u00e4tilaksi kahvilavaunun (EFi 22319) yhteyteen.
\nVaunu k\u00e4vi liikennekelpoisuustarkastuksessa Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4 4.8-11.9.1998.
\nVarikolla olleessaan vuodesta 2011 l\u00e4htien k\u00e4rsinyt vahingonteoista.<\/p>\n

FO22547 kondukt\u00f6\u00f6rivaunu<\/span><\/p>\n

Neliakselinen Vihre\u00e4 kondukt\u00f6\u00f6ri- ja matkatavaravaunu on valmistettu 1950-luvulla. Rautatieharrastajat pelastivat vaunun Imatralta vuonna 1990.
\nVaunun keskell\u00e4 iso yhten\u00e4inen tila, jossa koirille h\u00e4kit ja koukut polkupy\u00f6rille. P\u00e4\u00e4tykopeissa ollut my\u00f6s nestekaasul\u00e4mmitys.
\nVaunun sein\u00e4n runko-osia uusittu sek\u00e4 paneleita. Yhdistys otti huomioon Esa Myyryn johdolla suoritetun kunnostusty\u00f6n kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaunun kylkeen irrotettavat messinkikirjaimet ESA.
\nVaunun p\u00e4\u00e4asiallisena k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksena oli, suuren sis\u00e4tilansa ansiosta, toimia n\u00e4yttelyvaununa ja se soveltuu my\u00f6s tarvittaessa nostalgiajunaliikenteeseen.
\nKaton kunnostus 1995 k\u00e4sitti katon toisen p\u00e4\u00e4dyn lahonneiden puuosien uusimisen ja uuden huopakatteen asentamisen.
\nVaunu on toiminut yhdistyksen esittelyvaununa useissa tapahtumissa 2000-luvulla, varikolla sek\u00e4 Salpaussel\u00e4n seisakkeella.
\nVarikolla vaunun seini\u00e4 t\u00f6hritty ja ikkunoita rikottu.<\/p>\n

DS 2 10 a 26 moottorivaunu \u201cmotti” (virkatarvevaunu)<\/span><\/p>\n

Valmistettu 1930-luvulla paikkaisena puumoottorivaununa. Lempinimi \u201dPuumotti\u201d.
\nToiminut sivuratojen, esim. Heinolan radan matkustajaliikenteess\u00e4 ja sodan aikana rintaman v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.
\nMoottorina oli 150 hv MAN-diesel, joka py\u00f6ritti generaattoria ja 550 V s\u00e4hk\u00f6moottoreita teleiss\u00e4. Suurin nopeus eli sn 75 km\/h. Muutettu Ammattienedist\u00e4miskeskuksen opetusvaunuksi A 26 vuonna 1957.
\nRautatieharrastajat pelastivat vaunun Imat-ralta vuonna 1990. Vaunu oli mm. 1993 yleis\u00f6p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 videoiden esitysvaununa sek\u00e4 n\u00e4yttelyvaununa.
\n2000-luvun alussa uusittu kattotuoleja ja kattohuopaa.<\/p>\n

Katettu tavaravaunu BG 030238<\/span><\/p>\n

Aikoinaan VR:n geologiselle osastolle sisustettu, sis\u00e4ll\u00e4 mm. s\u00e4ilytyshyllyj\u00e4.
\nVuonna 1994 yhdistys sai VR:lt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 vanhan BG vaunun, jossa varastoidaan l\u00e4hinn\u00e4 puutavaraa.<\/p>\n

Katettu tavaravaunu BG 030004<\/span><\/p>\n

Ilmeisesti samaan aikaan TR:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kuten edellinenkin vaunu.
\nVihre\u00e4 G\u201d on toiminut yhdistyksen ty\u00f6kalu- ja materiaalivarastona.
\n2010-luvun alussa vaunun runkopuut uusittiin sek\u00e4 ovi paneloitiin uudelleen. Metalliosat k\u00e4siteltiin ja suojattiin. My\u00f6s kattohuopa uusittu.<\/p>\n

ETV-RTO 23 lumiaura<\/span><\/p>\n

Aura oli yksi Lahden varikon raiteistolle j\u00e4tetyst\u00e4 kolmesta lumiaurasta. I\u00e4lt\u00e4\u00e4n vanhin mutta kunnoltaan paras (er\u00e4\u00e4ss\u00e4 aurassa oli jopa runko poikki). Lumiaurassa on kaksi k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 auraa, ja sis\u00e4ll\u00e4 on kamina.
\nYhdistys osti auran vuonna 1994 ja haaveena oli, ett\u00e4 aurasta rakennettaisiin \u201cPubiaura\u201d.
\nL\u00e4hes satavuotias lumiaura myytiin kes\u00e4ll\u00e4 2013 Haapam\u00e4en Hy\u00f6ryveturiyhdistykselle. N\u00e4in vaunu saatiin parempiin olosuhteisiin ja mahdollisesti viel\u00e4 jonkinlaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nkin.
\nVaunua oli aiemmin kunnostettu: lahoja runko-osia poistettu, metalliosia puhdistettu ja suojattu, pelti\u00e4 vaihdettu sek\u00e4 auraa maalattu.
\nVaunua esiteltiin useissa yhdistyksen j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 tapahtumissa, mm. Salpaussel\u00e4n seisakkeella moottoripy\u00f6r\u00e4messujen aikana.<\/p>\n

Muuta kalustoa<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi yhdistyksell\u00e4 on hallussaan useita resiinoja.
\nHein\u00e4kuussa resiinat kuljetettiin Lahden varikolta Ahtialan asemalle, josta resiinat ajettiin yhdistysten aktiivien toimesta Vierum\u00e4elle asianmukaiseen s\u00e4ilytykseen.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 3\/2015<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rautatie on antanut leimansa Lahdelle. Hyv\u00e4 logistinen sijainti maanteiden risteyksess\u00e4 ja vesist\u00f6jen \u00e4\u00e4rell\u00e4 yhdess\u00e4 rautateiden kanssa antoivat puitteet kasvulle pienest\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4 kaupungiksi. Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry perustettiin vuonna 1988, tarkoituksena virallistaa lahtelaisen rautatieharrastuksen ymp\u00e4rille rakentunut kulttuuri- ja talkootoiminta. Varikolla 1990-2011 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,104,3,116],"tags":[],"class_list":["post-7826","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-historia-jutut","category-jutut","category-liikenne"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7826","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7826"}],"version-history":[{"count":22,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7826\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8014,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7826\/revisions\/8014"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7826"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7826"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7826"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}