Osa kauppalan ja kaupungin alle j\u00e4\u00e4neest\u00e4 tiest\u00e4 kirjaimellisesti kaivettiin esille torikaivauksien yhteydess\u00e4 vuosina 2013-14. Valitettavasti tien olemassaoloa ja vaikutusta Lahdelle ei ole huomioitu mitenk\u00e4\u00e4n torin uudistuksen j\u00e4lkeen. Ehdotin<\/a> tuolloin ett\u00e4 vanha tielinja rakennettaisiin muistomerkin muodossa Lahden torille.<\/p>\n Tiehen on suhtauduttu ilmeisen rationaalisesti vain tien\u00e4, mutta tietynlainen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ei tee oikeutta sen historialle. Tie on ollut kuitenkin t\u00e4rkeimpi\u00e4 osatekij\u00f6it\u00e4 siihen, ett\u00e4 Lahti muodostui juuri sille paikalle. Tie on merkinnyt Lahdelle niin hyvi\u00e4 kuin huonojakin aikoja. Linjaus on yh\u00e4 monin paikoin n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 ja uudetkin tiet on rakennettu noudatellen historiallista kulkureitti\u00e4.<\/p>\n Lahden historian kirjoituksessa viitataan usein Yliseen Viipurintiehen ja sen merkitykseen eri aikakausina. T\u00e4m\u00e4 artikkeli ei ole tutkimus, vaan eri l\u00e4hteist\u00e4 koostettu yhteenveto tien linjauksesta.<\/p>\n Sarjan osa kaksi on luettavissa <\/span>t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\n L\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n Tiest\u00e4 on julkaistu Kirsi Salosen toimittama Ylinen Viipurintie (H\u00e4meen liiton julkaisu V:45), jossa tien merkityst\u00e4 ja linjausta on tutkittu koko sen matkalta H\u00e4meen linnan ja Viipurin v\u00e4lilt\u00e4. Tutkimus onkin t\u00e4rkein l\u00e4hde t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa.<\/p>\n Vuonna 2018 Ylinen Viipurintien linjauksista saatiin Lahden kaupunginmuseon toimesta valmiiksi kattava selvitys. 53-sivuisen raportin on laatinut Sinikka K\u00e4rkk\u00e4inen ja sen tekoon osallistuivat my\u00f6s Lahden kaupunginmuseon arkeologit Piritta H\u00e4k\u00e4l\u00e4 ja Eetu Sorvali. Tutkimus on\u00a0ladattavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n Muina kirjallisina l\u00e4htein\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Lahden ja seudun historiaa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kirjallisuutta sek\u00e4 internetl\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n Ylinen Viipurintie -julkaisun liitteen\u00e4 on peruskartta, johon tien linjaus on merkitty vaihtoehtoineen. Linjaus on vaihdellut vuosisatojen aikana, eik\u00e4 linjauksista ole suoria l\u00e4hteit\u00e4 vaan tien linjaus on osittain p\u00e4\u00e4telty ep\u00e4suorasti. Internetiss\u00e4 julkais-tut useat historialliset kartat ovat kertoneet tien linjauksesta my\u00f6s Lahden seudulla, etenkin digitoidut Senaatinkarttoja (www.lahdenmuseot.fi\/kuka-mita-lahti\/arkisto\/paijat-hame-senaatin-kartoilla\/karttojen-katselu\/<\/em>), joista Lahden lehti XIV 33 on kartoitettu vuosina 1874-75, juuri ennen Lahden kyl\u00e4n paloa.<\/p>\n Senaatinkartta vuodelta 1874-75.<\/p><\/div>\n Lis\u00e4ksi olen tarkastellut historian harrastajan Rauno Huikurin julkaiseman Atlaksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, jossa on kuvattu tiet Suomessa vuonna 1555. Karttojen sis\u00e4lt\u00f6 perustuu Kuningas Kustaa Vaasan kamarikirjuri Jaakko Teitin 1556 laatimaan luetteloon y\u00f6pymispaikoista Suomen teiden varsilla. Apuna ovat olleet my\u00f6s Timo Meriluodon internetsivuilleen tallentamat vanhat Suomen kartat 1700,- 1800- ja 1900-luvuilta. Lis\u00e4ksi Lahden kaupungin internetsivujen ilmakuvat vuodelta 1946 ovat olleet hyv\u00e4 tutkimuskohde kaupungin alueella.<\/p>\n Ylinen Viipurintie Lahdessa -juttu on jaettu kahteen osaan. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osan ensimm\u00e4isess\u00e4 kappaleessa k\u00e4yn l\u00e4pi yleisesti teiden historiaa. Toisessa kappaleessa Lahden kyl\u00e4n vaiheita. Kolmannessa kappaleessa Ylisen Viipurintien syntyhistoriaa.<\/p>\n Toisessa osassa k\u00e4yn l\u00e4pi tarkemmin tien linjausta Lahden seudulla sek\u00e4 sen vaikutuksia ett\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n Kaksiosainen artikkelisarja on yhteenveto historiallisen maantien vaiheista, joka aikoinaan yhdisti H\u00e4meen ja Viipurin linnat toisiinsa.<\/p>\n Teiden synty Suomessa<\/strong><\/p>\n Ensimm\u00e4isi\u00e4 teit\u00e4 ei varsinaisesti rakennettu, vaan ne muodostuivat l\u00e4hinn\u00e4 luonnollisista kulkureiteist\u00e4 joita parannettiin yhteiskunnan kehittymisen my\u00f6t\u00e4. Suomessa varsinaiset maantiet saivat alkunsa ratsu-urista, joita alkoi synty\u00e4 t\u00e4rkeimmille liikennesuunnille, reitit Suomenlahdelle palautunevat jo esihistoriallisen ajan lopulle. Tavara piti kuljettaa kauppapaikoille ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, ja niin syntyiv\u00e4t ratsastuspolut, jotka leveniv\u00e4t k\u00e4rrypoluiksi. Tiet kulkivat Suomessa luonnon ehdoilla yleens\u00e4 jokien laitoja ja harjusel\u00e4nteit\u00e4 pitkin. Talvisin pystyttiin reell\u00e4 kulkemaan vesist\u00f6j\u00e4 ja soita pitkin ja n\u00e4in syntyi talviteit\u00e4.<\/p>\n Maunu Eerikinpojan maanlaki tuli Suomessa voimaan 1300-luvun j\u00e4lkipuoliskolla. Se sis\u00e4lsi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 teist\u00e4, se m\u00e4\u00e4r\u00e4si leveydet sek\u00e4 sen, ett\u00e4 jokaisen kyl\u00e4\u00e4n tulisi johtaa ainakin yksi tie. M\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ei tosin noudatettu tarkasti, viel\u00e4 1600-luvulla polkuja voitiin kutsua maanteiksi. Juhana III m\u00e4\u00e4r\u00e4si v. 1587 ett\u00e4 yleiset tiet on teht\u00e4v\u00e4 vaunuilla ajettaviksi. K\u00e4rryt ja vaunut yleistyiv\u00e4t 1600-luvulla, ja vuosisadan j\u00e4lkipuoliskolla useimmat tiet olivat vaunuilla ajattettavassa kunnossa. Samoihin aikoihin yleistyiv\u00e4t peninkulmapatsaat ja kestikievarien merkitsiminen. (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me I<\/em>)<\/p>\n Varhaisten teiden arvostus n\u00e4kyi my\u00f6s kartoissa. Keskiajan kartoissa esitettiin teit\u00e4 eritt\u00e4in harvoin, kartat olivat p\u00e4\u00e4osin tehdyt merenkulun tarpeisiin. Kaupunkien ja teiden puuttumisesta kartalta voi helposti saada sen k\u00e4sityksen, ettei keskiajalla ollut olemassa teit\u00e4. Jo Viikinkiajalla (n. 800-1050) oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mm. H\u00e4meen h\u00e4rk\u00e4tie.<\/p>\n Liikenteen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tapahtuneen p\u00e4\u00e4osin vesiteit\u00e4 pitkin, mutta teiden merkitys kuitenkin pikku hiljaa kasvoi, sis\u00e4maahan alkoi ilmesty\u00e4 kaupunkeja 1500-1600 lukujen vaihteessa. Lis\u00e4ksi maan kohoamisen vuoksi keskiajalla Kokem\u00e4enjokea ja Aurajokea ei p\u00e4\u00e4ssyt en\u00e4\u00e4 nousemaan laivoilla, ja esimerkiksi Uudenmaan jokia ei ole koskaan pystytty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tavaraliikenteess\u00e4 jokien kapeuden ja monien koskien vuoksi. (www.elisanet.fi\/huikari\/suomentiet1555.htm<\/em>)<\/p>\n Lahden kyl\u00e4<\/strong><\/p>\n Aimo Halila kirjoittaa Lahden historiasta, ett\u00e4 nykyisen Lahden alueelta on l\u00f6ydetty kivikautisia esineit\u00e4, mutta tuskin asutus on ollut kiinte\u00e4\u00e4 n\u00e4ihin p\u00e4ivin saakka. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 Lahden alueella on ollut kiinte\u00e4\u00e4 eli jatkuvaa ymp\u00e4rivuotista asutusta aina nuoremmalta rautakaudelta alkaen. Vakinainen asutus on H\u00e4meeseen levinnyt Kokem\u00e4enjoen suunnasta it\u00e4\u00e4 kohti saavuttaen Vesij\u00e4rven ja P\u00e4ij\u00e4nteen rannat todenn\u00e4k\u00f6isesti vuosien 500-600 vaiheilla. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 kiinte\u00e4\u00e4n kyl\u00e4asutukseen siirryttiin peltoviljelyn yleistyess\u00e4, merovingi- ja viikinkiaikana ensimm\u00e4isen vuosituhannen viimeisin\u00e4 vuosisatoina. Ainakin jo 900-luvulta l\u00e4htien on varmoja tietoja kiinte\u00e4st\u00e4 asutuksesta Lahden seudulla. Lahden it\u00e4osissa olevassa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 (kuului keskiajalla Nastolaan) ja Ahtialassa on my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n viittaavia tutkimustuloksia.<\/p>\n Salpausselki\u00e4 ja Rievelin reitti\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 er\u00e4nk\u00e4vij\u00f6ist\u00e4 muutamat j\u00e4iv\u00e4t pysyv\u00e4isesti turkismets\u00e4st\u00e4jiksi, kala- ja kaskimiehiksi kirkasvetisen ja kalaisen Vesij\u00e4rven rantamille.\u00a0Vesij\u00e4rven etel\u00e4rannoilla kyl\u00e4asutusta syntyi ilmeisesti ensin Lahden ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Vesij\u00e4rven etel\u00e4rannat olivat olivat Salpausselki\u00e4 seuraavan vilkkaan Karjalanretkeilyn ja rannikolle suuntautuvan, toistaiseksi viel\u00e4 heikon kaupan risteyskohtia.<\/p>\n Jo varhaisessa vaiheessa kauppayhteydet painoivat voimakkaan leiman Lahden seudun asutushistoriaan. Vesi- ja harjutien kosketuskohdan merkitys er\u00e4- ja kauppateiden risteyksen\u00e4 tuli korostetusti esille 1100-luvun j\u00e4lkipuoliskolta l\u00e4htien, jolloin Suomen alueet joutuivat saksalaiskaupun v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n vaikutuspiiriin.<\/p>\n Lahden seudun pysyv\u00e4\u00e4n asutukseen on vaikuttanut sen maantieteellinen asema. Lahden kyl\u00e4 kasvoi maa- ja vesireittien solmukohtaan, josta on aina ollut hyv\u00e4t yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin. Jalkarannan, Lahden ja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n seudut olivat etel\u00e4\u00e4n matkaavien kaupantekoon pyrkivien pitk\u00e4matkalaisten taivaltajien pys\u00e4hdys- ja varastopaikkoja.<\/p>\n Yhteydet etel\u00e4\u00e4n merenrannikkoon tapahtuivat Porvoonjokea my\u00f6ten, joskin se oli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4tie, mutta huono monien koskien vuoksi. Sen rinnalla oli toinen tie Lahdesta Orimattilan ja Myrskyl\u00e4n kautta Porvooseen. Niin sanottu Savontie erkaantui Ylisest\u00e4 Viipurintiest\u00e4 Lahden kyl\u00e4n kohdalla pohjoiseen Jyr\u00e4ng\u00f6nkosken, Suur-Savon kirkon ja Juvan kautta Savonlinnaan. Kes\u00e4tien ohella oli ikivanha talvitie Vesij\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 pitkin Asikkalaan, Sysm\u00e4\u00e4n ja Hirvensalmen kautta Savoon. (Raimo Airamo: Lahden Ankkuri – v. 2007<\/em>)<\/p>\n Professori Aimo Halilan mukaan siirrytt\u00e4ess\u00e4 kaskitaloudesta kiinte\u00e4\u00e4n peltoviljelyyn muheamainen, joskin ilmeisesti usein tulvien vaivaama Lahti, jossa kauppatie joutui ik\u00e4\u00e4n kuin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n, osoittautui Vesij\u00e4rven etel\u00e4rannan nopeimmin kasvavaksi asutuskeskukseksi. Salpausselkien lukuisten harjanteiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4\u00e4n laakioon syntynyt Vesij\u00e4rvi on vehmaine rantoineen vuosisatoja ollut t\u00e4nne sijoittuneiden ihmisten v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4nn\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Asutuksen painopiste oli aikaisemmin j\u00e4rven lounauskulmalla, mutta siirtyi idemm\u00e4ksi Lahden kyl\u00e4\u00e4n, jossa harjusel\u00e4nteell\u00e4 kulkeva tie ja vesireitti luontevasti tapasivat toisensa.<\/p>\n Kaarlo Nieminen arvelee Lahden kauppalan historiassaan, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen talonpoika siirtyi tulevaan Lahden kyl\u00e4\u00e4n J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kyl\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen talo tunnettiin my\u00f6hemmin Anttilan nimell\u00e4. Muuton ajankohtaa ei kuitenkaan tiedet\u00e4. Monet Hollolan kylist\u00e4 mainitaan jo 1300-luvun loppupuolella, Lahti mainitaan ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1443.<\/p>\n Lahden kyl\u00e4 h\u00e4m\u00e4l\u00e4isen\u00e4 ryhm\u00e4kyl\u00e4n\u00e4 jo varhain merkitt\u00e4v\u00e4 asutus-tihentym\u00e4. Kyl\u00e4 muodostui 20:st\u00e4 numerotalosta, joista valtaosa oli sijoittunut historiallisen Viipurin ylisen tien varteen. Uuden ajan alussa, vuoden 1539 asiakirjojen mukaan, Hollolan alueella oli yli 70 kyl\u00e4\u00e4, joista Lahti oli suurimpia. (Hannu-Matti Wahl: El\u00e4m\u00e4\u00e4 Lahden torilla<\/em>)<\/p>\n Tie tarjosi sis\u00e4maasta it\u00e4\u00e4n kulke-valle vaihtoehtoisen v\u00e4yl\u00e4n rannikkoa seuraavalle ”aliselle tielle”. Sijainnista Ylisen Viipurin tien varrella oli sek\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ett\u00e4 haittaa. P\u00e4\u00e4tien varsi k\u00e4rsi syrj\u00e4isempi\u00e4 seutuja enemm\u00e4n vaikeista sota- ja katovuosista. (www.lahdenmuseot.fi\/kuka-mita-lahti\/lahden-historia\/keskiaika\/keskiaikainen-lahden-kylae<\/em>)<\/p>\n Liikenteen risteyskohtaan asettuivat monet k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset ammattiaan harjoittamaan ja my\u00f6hemmin lainmuutoksen j\u00e4lkeen se alkoi ker\u00e4t\u00e4 my\u00f6s maakauppiaita. N\u00e4in alkoi synty\u00e4 hitaasti maaseuden liikekeskus, joka tarjosi palveluksiaan ohi kulkeville ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaseudun asukkaille. Maantieteellinen asema tarjosi Lahden talollisille talvisin hyv\u00e4t mahdollisuudet rahdinajoon. Rahdinveto ja ulkopuolisten rahdinvet\u00e4jien huoltaminen toi lahtelaisille mukavia lis\u00e4tuloja ennen rautatien valmistumista (1870) ja hetken viel\u00e4 sen valmistumisen j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n Lahtelaisen kotiseutututkimuksen is\u00e4, opettaja Villehad Vuorisen mukaan naapurikyl\u00e4t seurasivat tilannetta hieman kateellisina: \u201cKyll\u00e4h\u00e4n raha Lahteen poikkeaa, se tulee akkunoista ja ovista siell\u00e4 muutamiin taloihin\u201d.<\/p>\n Kuitenkin taajamamainen ryhm\u00e4kyl\u00e4muoto oli H\u00e4meess\u00e4 tavallinen, eik\u00e4 isonjaon toteuttaminenkaan sit\u00e4 hajoittanut. Isojako alkoi Hollolassa jo vuonna 1776, mutta Lahdessa se saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vasta vuonna 1850. Jaon varhaisuus johti siihen, ett\u00e4 varsinaisen kyl\u00e4n hajoittamiseen ei ryhdytty, vaan tyydyttiin jakamaan ainoastaan jakokunnan pellot, niityt ja mets\u00e4t sen osakkaille. N\u00e4in teidenvarsia seuraava ryhm\u00e4kyl\u00e4 s\u00e4ilytti vanhan muotonsa ja vaikutti tulevan kaupallisen taajamankin sijoittumiseen.<\/p>\n Hollolan Lahden taajaman synnyn tekij\u00e4t ja sen legalisoimisen tausta on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 jo kaukaa. Itsen\u00e4isen taajaman synty ja erottautuminen sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maaseudusta on pienten erillisten kehitysaskelten summa. Lahden kohdalla taajamaa ei perustettu, vaan monet erilliset teht\u00e4v\u00e4t ker\u00e4siv\u00e4t kyl\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00e4. V\u00e4est\u00f6n taajentuminen puolestaan edisti erilaista vaihdantaan perustavaa taloudellista toimintaa, joka ketjureaktion tavoin akoi vahvistaa itse itse\u00e4\u00e4n. (Lahden historia 3<\/em>)<\/p>\n Alfred Caweenin kauppalan ruutukaava. Tuleva p\u00e4\u00e4katu noudattelee Ylist\u00e4 Viipurintiet\u00e4.<\/p><\/div>\n Lahden tiivis kyl\u00e4muodostelma paloi kes\u00e4kuussa 1877. Alfred Caween suunnitteli palaneen kyl\u00e4n paikalle ruutukaavan, jonka p\u00e4\u00e4katu (Aleksanterinkatu) jatkoi Ylisen Viipurin tien perinnett\u00e4 Lahden kauppalassa ja my\u00f6hemmin kaupungissa.<\/p>\n Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 2\/2015<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lahden kyl\u00e4ryhm\u00e4 muodostui historiallisen maantien varrelle. Liek\u00f6 monen sattuman summa, ett\u00e4 pienest\u00e4 ahtaasta kyl\u00e4st\u00e4 muodostui alueensa keskus: \u201cLahden kyl\u00e4 ei sin\u00e4ns\u00e4 ollut H\u00e4meess\u00e4 kovin poikkeuksellinen, ei ainakaan niin poikkeuksellinen, ett\u00e4 sen pelkk\u00e4 ominaislaatu olisi m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt sen kohtaloksi kasvaa alueensa keskukseksi. … Lue loppuun ![\"Senaatinkartta](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/senaatinkartta_Lahti-600x447.jpg\")
<\/a>
\n”Perim\u00e4tiedon mukaan Lahden ensimm\u00e4inen talo on ollut Anttila, jonka omistaja siirtyi Lahteen J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pieni kyl\u00e4, joka sijaitsi Joutj\u00e4rven tuntumassa ja joka mainitaan maakirjoissa ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1564, kuului Lahden kanssa samaan jakokuntaan.\u201d (Olli J\u00e4rvinen: Lahti ennen meit\u00e4 – v. 1965<\/em>)<\/p>\n![\"Alfred](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/caweenin_kaava2-600x349.jpg\")
<\/a>