\nkarttapalvelun ilmakuvista<\/a> l\u00f6ytyy aineisto juuri tuolta\u00a0vuodelta.\u00a0Koulun aloittamisen j\u00e4lkeen Kullankukkulan ymp\u00e4rist\u00f6 tuli entist\u00e4kin tutummaksi.<\/p>\n
Omien muistikuvien tukena olen k\u00e4ytt\u00e4nyt\u00a0Lahden Paikannimist\u00f6 -kirjaa (toim. Marjukka Laapotti, v. 1995),\u00a0kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia, muut omia havaintojani kokemuksiin sek\u00e4 l\u00e4hdeaineistoon perustuen.<\/p>\n
Kullankukkula<\/strong> > on m\u00e4ki, jossa Tornatorin asukkailla, varsinkin nuorilla, oli tapana k\u00e4yd\u00e4 huvittelemassa. Nimen kerrotaan tulleen t\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 lahtelaisilta on ker\u00e4tty laulelma, jossa sanotaan, ett\u00e4 ”Korkealta Kullan Kukkulalta naimaan aion menn\u00e4. Sielt\u00e4 tuon mini\u00e4n mammallein, ai mammallein, ai mammallein, jos ehta punaposken saan…” (Hollolan Lahti 1956).<\/em> L\u00e4nsipuoli<\/strong><\/p>\n Senaatinkartta vuodelta 1875. Santam\u00e4ki ja alempana Kullankukkula.<\/p><\/div>\n Radan varteen oli noussut Starckjohannin teollisuusalue ja paikalla ollut Santam\u00e4ki oli muisto vain. Se oli joskus muinoin ollut kuulemma korkea soram\u00e4ki. Nelj\u00e4nkaivonkadun ja Helsingintien risteyksess\u00e4 oli silloin viel\u00e4 R-Kioski. Se oli ”Yl\u00e4-\u00c4rr\u00e4”, ”Ala-\u00c4rr\u00e4” sijaitsi Tapparakadulla. Asemakaavakartta vuodelta 1925.<\/p><\/div>\n Topografinen kartta vuodelta 1931.<\/p><\/div>\n Osoitekartta vuodelta 1952.<\/p><\/div>\n Santam\u00e4ki<\/strong> > on osa Ilom\u00e4est\u00e4, joka oli aikoinaan l\u00e4hes yht\u00e4 korkea kuin Radiom\u00e4ki (ent. Sel\u00e4nm\u00e4ki). Sittemmin m\u00e4ki on madaltunut kun siit\u00e4 on ajettu hiekkaa. M\u00e4ell\u00e4 pidettiin juhannusjuhlia, kuten l\u00e4heisell\u00e4 Kullankukkulalla. Alueella kulkee nykyisin Helsingintie ja entisen Starckjohannin toimisto- ja varastoalue.<\/em><\/p>\n Kouluni k\u00e4vin siis L\u00e4nsiharjun ala-asteella, joka oli vuonna 1932 rakennettu L\u00e4nsiharjun (kansa)koulu (L\u00e4ntinen kansakoulu). Koulua laajennettiin etel\u00e4\u00e4n 1980-lopulla, ja muutenkin koulu remontoitiin perusteellisesti, my\u00f6s pihan osalta. Muista viel\u00e4 ensimm\u00e4iselt\u00e4 luokalta pihan portaat jota tuli kuljettu p\u00e4\u00e4oville. Sittemmin ne h\u00e4visiv\u00e4t laajennuksen my\u00f6t\u00e4. Koulun tontin it\u00e4puolella oli viel\u00e4 1990-luvun vaihteessa asuinrakennus ja siihen kuuluva piharakennus. Ne sittemmin v\u00e4istyv\u00e4t erillisen koulun lis\u00e4rakennuksen tielt\u00e4.<\/p>\n Koulun pihalla oli\u00a080-luvulla oli ruohittunut hiekkakentt\u00e4, jossa v\u00e4lituntisin oli hyv\u00e4 pelata jalkapalloa. My\u00f6hemmin kentt\u00e4 kunnostettiin oikeaksi pelikent\u00e4ksi. Jo silloin tiesimme, ett\u00e4 aiemmin sill\u00e4 paikalla oli ollut lampi tai suo. Entisen lammen paikka oli hyvin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4: rinteet nousivat tasaiselta aukealta. Lis\u00e4ksi muistan kuulleeni tarinoita, ett\u00e4 suosta oli joskus aikoinaan l\u00f6ydetty naisen ruumis. En tied\u00e4 kuinka paikkaansapit\u00e4v\u00e4 tarina oli.<\/p>\n Vuodelta 1931 olevassa topografisessa kartassa lammen kohta on merkitty vesiper\u00e4iseksi, vuoden 1938 topografisessa kartassa se on suo\/r\u00e4me. Vuoden 1938 opaskartassa se on merkitty lammeksi, ja vuoden 1952 osoitekartassa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen suo. Ilmeisesti lampi umpeenkasvoi ja lopulta t\u00e4ytettiin (kts. alla). Kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 t\u00e4ytt\u00f6vuodeksi on ilmoitettu 1928, mutta sit\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 kartoissa kohta on merkitty lammeksi tai suoksi. Onko lampi sitten ollut ennen vuotta 1928 laajempi, kuin tuo kartoissa n\u00e4kyv\u00e4, ja siit\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt osa, joka sittemmin umpeenkasvoi? Vuoden 1963 peruskartassa vesi- tai suoalueesta ei ole viitteit\u00e4.<\/p>\n Nyt t\u00e4ll\u00e4 lammen paikalla on koulun kakkosrakennus. Siell\u00e4 vierailimme Lahden rautatieharrastajien edustajina vuonna 2009 kertomassa harrastuksesta<\/a>mme<\/a>. P\u00e4iv\u00e4n aikana esityst\u00e4 k\u00e4vi kuuntelemassa kaikki koulun oppilaat. Kullankukkulanlampi \/ Illi\u00e4isenpassi \/ Illi\u00e4inen<\/strong> > on entinen suurehko ja syv\u00e4 lampi, jossa oli iilimatoja. Lampi t\u00e4ytettiin v. 1928 ja paikalle rakennettiin my\u00f6hemmin L\u00e4nsiharjun koulu. Vuoden 1791 kartassa Iilij\u00e4is.<\/em><\/p>\n L\u00e4ntinen Kansakoulu<\/strong> (P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4me-wiki) >\u00a0Lahden kyl\u00e4n ensimm\u00e4isen kansakoulun perusti kartanonis\u00e4nt\u00e4, kapteeni\u00a0August Fellman. Se rakennettiin vuonna 1873 talollisten p\u00e4iv\u00e4t\u00f6in\u00e4 Fellmanin lahjoittamalle tontille. Nykyisen L\u00e4nsiharjun koulun valmistuttua 1932 koulun toiminta siirrettiin\u00a0L\u00e4nsiharjulle.<\/em><\/p>\n Koulun tontin ja entisen lammen ymp\u00e4rill\u00e4 oli viel\u00e4 80-luvun lopulla puutaloja. Niiss\u00e4 majaili laitapuolenkulkijoita, mutta aivan loppuaikana ne olivat ilmeisesti tyhjill\u00e4\u00e4n. Pikkupoikina hyl\u00e4tyt talot kiinnostivat, ja liiallisen uteliaisuuden takia taisi tulla huutiakin. Kullankukkulanpolku<\/strong>\u00a0> Kullankukkulan l\u00e4nsipuolella. Aiemmin nimell\u00e4 Kullankukkulantie.\u00a0Vuoden 1952 opaskartassa tie\u00a0alkaa Keijutielt\u00e4 ja kulkee Jalkamiehenkadun ja Nelj\u00e4nkaivonkadun risteykseen. Nykyisin tie on Kullankukkulanpolku ja se kulkee Keijutielt\u00e4 Rahikankadun ja Nelj\u00e4nkaivonkadun risteykseen.<\/p>\n Jalkamiehenkatu<\/strong>\u00a0> Nimi kuvaa ilmeisesti tien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tie suunniteltiin vuoden 1951 asemakaavassa kulkemaan Launeenpeltojen halki Anttilanm\u00e4keen asti. Sittemmin se sijoitettiin Kullankukkulan it\u00e4puolelle.<\/em> It\u00e4puoli<\/strong><\/p>\n Kullankukkulan rinteess\u00e4 Launeen peltojen puolella oli vanhoja puutaloja. Kerrottiinpa ett\u00e4 er\u00e4\u00e4ss\u00e4 talossa kummitteli. En tied\u00e4 oliko se yleinen uskomus vai jonkun kaverin p\u00e4\u00e4h\u00e4npisto. Sorsalammen ymp\u00e4rist\u00f6 oli turvallinen ymp\u00e4rist\u00f6 tarkkailla kummitustaloja, vaikka talvisin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyss\u00e4 oli omat riskins\u00e4. Er\u00e4\u00e4n kerran j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollut kaatui py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ja py\u00f6r\u00e4 liukui avantoon. Sielt\u00e4 se sitten nostettiin oksien avulla. Kullankukkulankatu<\/strong> > Sijaitsee Kullankukkulan it\u00e4puolella.<\/p>\n Kullankukkulankadulle oli rakennettu korkea kerrostalo puutaloalueen keskelle ilmeisesti 1970-luvulla. T\u00e4ss\u00e4 talossa asui 80-luvulla isovanhempani jonkin aikaa, joten l\u00e4hitienoot tulivat tutuksi. Viel\u00e4 90-luvulla\u00a0Tanhutiell\u00e4 er\u00e4\u00e4n puutalon pihassa oli mm. hanhia.\u00a0Tanhupolku (ent. Jalkamiehentie)\u00a0sai vuosituhannen vaihteen j\u00e4lkeen uusi rakennuksia, mutta alueella on s\u00e4ilynyt useita puurakennuksia.<\/p>\n Nelj\u00e4nkaivonkadulla\u00a0oli 1980-90-luvuilla kaivoja ja maakellareita pikkupojille ihmettelev\u00e4ksi. Osa pumppukaivoista jopa toimi, ja tulihan niit\u00e4 ”r\u00e4nk\u00e4tty\u00e4” kyll\u00e4stymiseen (ja kastumiseen) asti. Nelj\u00e4nkaivonkatu \/ Kaivokatu<\/strong>\u00a0> Kadun varrella oli aiemmin nelj\u00e4 kaivoa. Kadun nimi oli my\u00f6s Kaivokatu, Tehtaankatu, Radan sivu. Katu mainitaan ensimm\u00e4isen kerran isojaon j\u00e4rjestelykartassa v. 1898. Sittemmin tie Hennalan varuskuntaan kulki t\u00e4t\u00e4 kautta. Kadun nimikin oli Hennalan kyl\u00e4tie. Vuonna 1926 se ”m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin paikallistieksi” (ESS 25.7.1973). Vuonna 1937 kadun osan nimi, osa oli Jalkamiehentiet\u00e4. Koko kadun nimeksi.<\/em><\/p>\n Rahikankatu<\/strong> > Torpannimi Rahikka. Torpassa asui Rahikan Iita. Rakennus purettiin 1930-luvulla. Aluetta on sanottu Rahikan kulmakunnaksi. Osa kadusta on nykyisin Kaarikatu.<\/em><\/p>\n Tanhutie<\/strong> > Kukkulalla on ennen tanhuttu ja pidetty juhlia.<\/em><\/p>\n Muorinkuja<\/strong> > Nimetty er\u00e4\u00e4n rautatiel\u00e4isen vaimon mukaan.\u00a0<\/em><\/p>\n Marola \/ Iso-Marola \/ Yli-Marola<\/strong> > Osa Marolan kantataloa. Ennen Lahdenkyl\u00e4n paloa Yli- ja Ali-Marola sijaitsivat torin paikkeilla. Lahden kyl\u00e4n kantatalo jakaantui Ali- ja Yli-Marolaksi, joista ensimm\u00e4inen siirtyi palon j\u00e4lkeen\u00a0Kujalaan ja j\u00e4lkimm\u00e4inen Asemantaustaan, sit\u00e4 on sanuttu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Marolaksi.<\/em><\/p>\n V\u00e4h\u00e4-Saksala<\/strong> > Entinen talo, joka lohkaistiin v. 1852 Saksalan kantatalosta. Sorsapassi sijaitsi talon p\u00e4\u00e4rakennuksen vieress\u00e4. Aikaisemmin talosta kulki nykyisen Launeen kirkon kohdalle ns. V\u00e4h\u00e4n-Saksalan kuja. Talon ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sanottiin ennen Saksalankulmaksi, sittemmin Kirkonkulmaksi.<\/em><\/p>\n Sorsapassi \/ Kolmenkoivunlampi \/ Rahikanpassi \/ Sorsalampi<\/strong> > V\u00e4h\u00e4-Saksalan tilan alueella ollut lammikko tai suopanne. Yksi nimi on tullut kolmesta suuresta koivusta. Lammessa oli tapana liottaa Yli-Marolan pellavia. L\u00e4hell\u00e4 oli Rahikantorppa, ja sorsat viihtyiv\u00e4t lammikossa, kuten nykyisess\u00e4 tekolammessakin.<\/em><\/p>\n Nykyhetki<\/strong><\/p>\n Alue on muuttunut sitten 1980-luvun. Kaarikadun varteen on tulossa uusi asuinalue<\/a> kaupungin puutarhan siirrytty\u00e4 alueelta.\u00a0Tapparankadun varrella vanhalla pellolla ollut vanha\u00a0latokin purettiin<\/a>\u00a0muutama vuosi sitten ja tilalle on tullut uusia pienkerrostaloja. Vuonna 1953 valmistunut Launeen kirkko on sai 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 viereens\u00e4 punatiilisen Esikoislestadiolaisten rukoushuoneen.<\/p>\n Kaupunki m\u00f6i muutama vuosi sitten nykyisen Yl\u00e4portinkadun kolme vanhaa asuintaloa piharakennuksineen. Nelj\u00e4s oli jo aiemmin palanut. T\u00e4m\u00e4n vuoden aikana viimeinenkin kolmesta talosta on purettu, ja tilalle nousee uudisrakennus. Kadulla on my\u00f6s muita tontteja, joille parhaillaan nousee ainakin yksi uusi talo.<\/p>\n Alueen alkuper\u00e4inen puutalo kes\u00e4ll\u00e4 2013 Kullankukkulan rinteess\u00e4 (nyk. Yl\u00e4portinkatu), joka sittemmin korvattiin uudisrakennuksella. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n Alueen alkuper\u00e4inen puutalo kes\u00e4ll\u00e4 2013 Kullankukkulan rinteess\u00e4 (nyk. Yl\u00e4portinkatu). Talo purettiin kokonaan kes\u00e4ll\u00e4 2015, vaikka sen korjaaminen oli jo aloitettu. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n Tanhupolun (ent. Jalkamiehenkadun) ja Tanhutien varrella on s\u00e4ilynyt useita puutaloja.<\/p>\n Kullankukkulanpolun (ent. Kullankukkulantien) varrella ei ole muuta j\u00e4ljell\u00e4 kuin er\u00e4\u00e4n rakennuksen aidan perustukset n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. Starckjohannin ja koulun laajennuksen my\u00f6t\u00e4 kaikki ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 olevat talon h\u00e4vinnyt.<\/p>\n Kaarinkadun ja Rahikankadun risteyksess\u00e4 on viel\u00e4 pystyss\u00e4 vihre\u00e4, suuri puutalo.<\/p>\n Muorinkujalla on viel\u00e4 alkuper\u00e4isi\u00e4 rakennuksia j\u00e4ljell\u00e4. Muut alueen rakennuksista on uudisrakennuksia.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4n-Saksalan tila on h\u00e4vinnyt, mutta Marolan tila on onneksi s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. Kes\u00e4isin siell\u00e4 toimii kotiel\u00e4inpuisto.<\/p>\n Launeen perhepuiston ymp\u00e4rille on rakentunut Lahden keskuspuisto, monenlaiseen leikkiin ja harrastamiseen. Tai sitten voi hiljenty\u00e4 sorsalammen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja tutkiskella alueen useita erilaisia kasvi- ja puulajikkeita.<\/p>\n Radan varrella Starkin (ent. Starckjohann) teollisuusrakennukset ja -hallit ovat v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4 uuden asuinalueen tielt\u00e4. Hanke on jo k<\/a>aavaluonnosvaiheessa<\/a>\u00a0ja havaintokuvien perusteella alueelta s\u00e4ilyy ainoastaan BE Groupin betoninen p\u00e4\u00e4konttorirakennus. Muuten alueelle on tulossa p\u00e4\u00e4asiassa asuntoja, Helsingintien varteen liikerakentamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" K\u00e4vin ala-asteen L\u00e4nsiharjun koulussa 1980- ja 90-luvuilla. Samalla Kullankukkulan seutu tuli tutuksi, ja paikka tuntuikin hyvin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4: kukkulan ymp\u00e4rill\u00e4\u00a0oli j\u00e4ljell\u00e4 viel\u00e4 vanhoja puutaloja ja kivijalkoja sek\u00e4 Nelj\u00e4nkaivonkadun varrella\u00a0kaivoja ja maakellareita. Viereiselle pellolle, silloiselle Rahikankadulle oli vasta aloitettu rakentamaan perhepuistoa. Tiet … Lue loppuun
\n Lahtelaisilla on ennen vanhaan ollut m\u00e4ennimien perusteella yleinen tapa juhlia harjuilla ja kukkuloilla: ajanvietteen\u00e4 on ollut tanssi, kokon polttaminen ja keinuminen. Kullankukkulan toinen nimi oli Rahikanm\u00e4ki, sill\u00e4 Rahikan torppa sijaitsi sen kupeella. Torppa kuului Marolan tilalle ja h\u00e4visi 1930-luvulla.<\/em>
\nKullankukkula-nimen m\u00e4\u00e4riteosa voisi tietysti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 maastotermin kullas, joka on germaaninen lainasana ja tarkoittaa ”kumpua, vuopren lakea” tms. (Vahtola 1980: 119-120). Sana tunnetaan juuri Kaakkois-H\u00e4meess\u00e4. Kulla-sana tarkoittaa ”hatun kupua, koppaa; (vanh.) p\u00e4\u00e4kallo, -laki. Nykyruotsin koll ”huippu, kumpu” jne.\u00a0<\/em><\/p>\n![\"Senaatinkartta](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Senaatinkartta_1875_Kullankukkula.jpg\")
<\/a>
\n1980-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen Keijutien Kullankukkulan p\u00e4\u00e4 oli saanut omat modernit rivitalonsa, kadun p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tosin oli viel\u00e4 ainakin kolme vanhaa rakennusta j\u00e4ljell\u00e4. Yksi oli ollut pitk\u00e4\u00e4n autiotalona, yhdess\u00e4 oli asukkaita aivan sen purkamiseen saakka.
\nAluetta dominoivat Kansakoulunkadun pienkerrostalot sek\u00e4 ”Milkin” (Miljoona)talot sek\u00e4 tietenkin L\u00e4nsiharjun koulu.
\nKansankoulunkadulla asui lukuisia kavereita, ja Milkin kentt\u00e4 tuli talvisin tutuksi, kun j\u00e4\u00e4kiekkoharrastus tuli mukaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n![\"Asemakaavakartta](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Lahti-asemakaava-1925-600x463.jpg\")
<\/a>![\"Topografinen](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Topografinen-kartta-1-20.000-Lahti-1931-ote-600x489.jpg\")
<\/a>![\"Osoitekartta](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Lahti-osoitekartta-1952-600x667.jpg\")
<\/a>
\nSamassa yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4sin pitk\u00e4st\u00e4 aikaa k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kierroksella\u00a0vanhassa koulurakennuksessa. Kovin oli tuttua, eik\u00e4 koulu tuntunut juurikaan muuttuneen 17 vuodessa.<\/p>\n
\nTaloja oli my\u00f6s entisen Kullankukkulantien ja Nelj\u00e4nkaivonkadun risteyksess\u00e4. N\u00e4m\u00e4 talot purettiin 90-luvulla kun Starckjohann laajensi toimintaansa etel\u00e4\u00e4n. Er\u00e4\u00e4n talon aidan perustukset ovat viel\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin Kullankukkulanpolun varrella.<\/p>\n
\nMy\u00f6hemmin osa katua on nykyisin\u00a0Tanhupolku\u00a0sek\u00e4 l\u00e4nsipuolella katu on nyky\u00e4\u00e4n Tornatorinkatu ja L\u00e4nsiharjunkuja, joista viimeinen kulkee hieman alempana kuin Jalkamiehenkadun alkuper\u00e4inen linjaus.<\/p>\n
\nTekolammen kohdalla oli ollut aikoinaan V\u00e4h\u00e4n-Saksalan tila sek\u00e4 pieni lammikko. N\u00e4ist\u00e4 ei viel\u00e4 tuolloin ollut tietoakaan, tekolampi ja sen vieress\u00e4 ollut leikkipuisto kiinnostivat.<\/p>\n
\nPuutalot olivat jo tuolloin v\u00e4istym\u00e4ss\u00e4: Rahikankadun l\u00e4nsipuolelle oli rakennettu siis kerrostalo ja it\u00e4puolella linja-autohallit, jotka tosin purettiin kun Asemantaustaan rakennettiin uusia pienkerrostaloja.<\/p>\n![\"Alueen](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/024-600x392.jpg\")
<\/a>![\"Alueen](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/023-600x392.jpg\")
<\/a>