Sadep\u00e4ivin\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikansa vaikkapa museossa, n\u00e4yttelyss\u00e4, elokuvissa tai vaikkapa flipperin parissa.<\/p>\n
N\u00e4yttelyit\u00e4<\/strong><\/p>\n Lahden kaupunginmuseo juhlistaa 110 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkia Aika on Lahden<\/a><\/strong> -n\u00e4yttelyn muodossa. Se on katsaus museon kokoelmiin vuodesta 1905 alkaen aina 2010-luvulle saakka. Entisest\u00e4 Viipurin taidemuseosta saadut teokset ovat Lahden taidemuseon vanhinta ja arvokkainta osaa, ja t\u00e4h\u00e4n kokoelmaan kuuluu 7000 teosta. Viipuri-kokoelman ansiosta Lahteen perustettiin taidemuseo vuonna 1950.<\/p>\n N\u00e4yttelytilan ensimm\u00e4isess\u00e4 kerroksessa on Lahtea kuvaavaa taidetta, ja t\u00e4ytyy my\u00f6t\u00e4\u00e4 ett\u00e4 ensimm\u00e4isten teosten kohdalla kylm\u00e4t v\u00e4reet kulkivat pitkin selk\u00e4\u00e4. V\u00e4rikyll\u00e4iset maalaukset – joista vanhin on vuodelta 1921 – toivat entisajan Lahden konkreettisesti silmien eteen.<\/p>\n Lahden ”edustajia” n\u00e4yttelyss\u00e4 ovat Kosti Ahonen, Risto Lepp\u00e4nen, Thelma Salo, Jyrki Savonlaine, Pentti Melanen, Martti Peippo, Reino Partanen, Yrj\u00f6 Forsen, Aarne Heinonen, V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Maija Melanen.\u00a0Erityisesti mieleen j\u00e4iv\u00e4t V\u00e4in\u00f6 H\u00e4m\u00e4l\u00e4isen maalaukset 1920-luvulta,\u00a0Martti Peipon utuiset kaupunkin\u00e4kym\u00e4t sek\u00e4 Maija Melasen talvinen kaupunkimaisema. Lis\u00e4ksi\u00a0Thelma Salon naiivistinen l\u00e4hestymistapa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiota. Salo muuten valittiin vuonna 1991 Lahti-Seuran toimesta Vuoden lahtelaiseksi.<\/p>\n Aika on Lahden voi suositella erityisesti Lahden, maalaustaiteen, veistosten ja grafiikan yst\u00e4ville.\u00a0N\u00e4yttely kest\u00e4\u00e4 19.9. asti.<\/p>\n Sibeliustalon Mets\u00e4hallissa ja Puusep\u00e4n verstaassa alkoi 26.6. Mauno Hartmanin Hirsi Soikoon II<\/a><\/strong> -niminen n\u00e4yttely. Sen\u00a0avajaisia vietettiin torstaina 25.6. kakkukahvien muodossa runsain joukoin. Hartman t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 85 vuotta ja samalla h\u00e4nen taiteilijauransa alkamisesta on kulunut yli 60 vuotta. N\u00e4yttely on toteutettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Lahden taidemuseon ja Sibeliustalon kanssa.<\/p>\n N\u00e4yttelytilana korkea Mets\u00e4halli on edukseen\u00a0Hartmannin t\u00f6ille. Asettelu toimii mainiosti ja Sibeliustalon puu ja lasi korostavat t\u00f6it\u00e4, jotka ovat viimeistelem\u00e4tt\u00f6man oloisia ja tuntuisia, mutta silti huolitellun valmiita. Hartmanin ty\u00f6t muistuttavat jotain rakennelmaa, esinett\u00e4 tai asiaa, mutta eiv\u00e4t ole sit\u00e4. Siin\u00e4 mielest\u00e4ni piilee t\u00f6iden vieh\u00e4tt\u00e4vyys. Museon sivuilla kerrotaan, miten Hartman l\u00f6ysi tyyliins\u00e4: ”Vuonna 1960 h\u00e4n n\u00e4ki Turussa, kuinka vanhaa puutaloa purettiin. Rakennuksesta oli j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 hirsirakenne ja kattotuolit hirsien p\u00e4\u00e4ll\u00e4.” Materiaalin ja muodon vaikutteet Hartmanin t\u00f6iss\u00e4 n\u00e4kee selv\u00e4sti. Mainittakoon viel\u00e4 museon nettisivuilla oleva kuvagalleria Lahdessa olevasta graffittitaiteesta. Katutaidetta Lahdessa<\/a><\/strong> on erikoistutkija Heikki Herlinin koostama katsaus lahtelaiseen graffittitaiteeseen: ”Graffiti ei ole en\u00e4\u00e4 vain luvatta sein\u00e4\u00e4n tehty t\u00f6herrys. Lahdessa on runsaasti laillisia ja taiteellisia ansioitakin omaavia graffiteja, jotka kaunistavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n.” Galleriaan voi tutustua museon sivuilla linkin kautta.<\/p>\n Elokuvaa Maggie on zombie-elokuva, jossa p\u00e4\u00e4osassa on Arnold Schwarzenegger.\u00a0Itse en ole kovinkaan kiinnostunut ”el\u00e4vist\u00e4 kuolleista”, paitsi poikkeuksena Left 4 dead -tietokonepeli, jota tuli joskus pelailtua. Siin\u00e4 oli kyll\u00e4 omat j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t hetkens\u00e4…<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa oli l\u00e4hinn\u00e4 kiinnostavaa Arnoldin rooli. Ennakkoon elokuvaan tutustuessani, selvisi, ettei elokuva suinkaan ollut\u00a0veri- ja eritem\u00e4ss\u00e4ily, vaan kertomus is\u00e4n ja tytt\u00e4ren suhteesta, ja erillisyyden kokemuksesta. Maltillisten kauhuelementtien lis\u00e4ksi, elokuva on perhedraamaa, sis\u00e4lt\u00e4en my\u00f6s teinielokuville tyypillisi\u00e4 kohtauksia leirinuotioineen.\u00a0Elokuvassa seurataan hitaasti, mutta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti etenev\u00e4\u00e4 tytt\u00e4ren sairautta.\u00a0Tunnelma on enemm\u00e4nkin ahdistava kuin pelottava. Jo alussa tulee selv\u00e4ksi ettei elokuvalla voi olla ”onnellista” loppua. Muuta kulttuuriharrastetta<\/strong><\/p>\n Ravintola Tirra hankki talvella kaksi flipperi\u00e4, ja p\u00e4\u00e4tin niit\u00e4 er\u00e4s p\u00e4iv\u00e4 huvikseni kokeilla. Edellisen kerran flipperi\u00e4 olen ”hakannut” varmaan kaksikymment\u00e4 vuotta sitten, en muista mit\u00e4 ja miss\u00e4.<\/p>\n Kuten aina, Tirrankin flipperitkin ovat teemoitettu. Toinen on tv-sarjaan perustuva Walking Dead ja toinen Metallica. Hauska kokemus molemmilla peleill\u00e4, vaikkakin Metallicassa tuli selv\u00e4sti paremmat pisteet, n. 70 miljoonaa. N\u00e4iss\u00e4 peleiss\u00e4 onnistumisesta voi kiitt\u00e4\u00e4 omaa taitoa, ep\u00e4onnistumisessa syytt\u00e4\u00e4 huonoa tuuria. Toivottavasti ei kuitenkaan, peliss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yleens\u00e4. Pelit olivat koukuttavia, ja koneiden hankkiminen on todellakin hatunnostonarvoinen kulttuuriteko. Omalla kohdalla pelikerta ei varmastikaan ollut viimeinen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sadep\u00e4ivin\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikansa vaikkapa museossa, n\u00e4yttelyss\u00e4, elokuvissa tai vaikkapa flipperin parissa. N\u00e4yttelyit\u00e4 Lahden kaupunginmuseo juhlistaa 110 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkia Aika on Lahden -n\u00e4yttelyn muodossa. Se on katsaus museon kokoelmiin vuodesta 1905 alkaen aina 2010-luvulle saakka. Entisest\u00e4 Viipurin taidemuseosta … Lue loppuun
\nN\u00e4yttely on avoinna 10.8. asti.<\/p>\n
\n<\/strong>
\nSadep\u00e4ivien vakio-ohjelmistoon kuuluvat my\u00f6s elokuvat. Elokuvateatteri Kino Iiriksess\u00e4 esitetty Maggie loppui kes\u00e4taukoon, mutta sain mahdollisuuden n\u00e4hd\u00e4 sen yksityisn\u00e4yt\u00f6ksen\u00e4.<\/p>\n
\nArskan n\u00e4yttelem\u00e4n maanviljelij\u00e4n ulosanti on kaurism\u00e4kel\u00e4isen minimalistinen, joka sopii h\u00e4nelle.
\nElokuva oli ”ihan hyv\u00e4”, ja erilainen, kun vertaa Schwarzeneggerin aiempiin elokuviin. Kes\u00e4n ykk\u00f6stapaus on luultavammin Terminator Genisys, jossa Arska palaa T-800-rooliin.
\nJ\u00e4nn\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 el\u00e4t\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 elokuva on saanut vaihtelevia arvioita, ja se tullee jakamaan kriitikoiden ja mukakriitikoiden mielipiteit\u00e4. Saa n\u00e4hd\u00e4 mit\u00e4 on luvassa.<\/p>\n
\nTaitoahan nuo vaativat ja omasta mielest\u00e4 flipperiss\u00e4 korostuu juuri sen fyysinen ulottuvuus, etenkin nyky\u00e4\u00e4n, kaikki pelaamisen tulokset on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 vain ykk\u00f6sin\u00e4 ja nollina. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on Paluu Tulevaisuuteen elokuvatrilogian kakkososassa Marty McFly matkustaa 1980-luvulta vuoteen 2015(!). Verestellen videopelitaitojaan Cafe80’s -paikassa, paikalliset (paikka ja aika) pikkunassikat pit\u00e4v\u00e4t k\u00e4sien\u00a0k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vanhanaikaisena.<\/p>\n