{"id":7,"date":"2008-03-14T10:45:02","date_gmt":"2008-03-14T08:45:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=7"},"modified":"2019-07-10T15:03:20","modified_gmt":"2019-07-10T13:03:20","slug":"ranta-kartanoon-aukio","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=7","title":{"rendered":"Ranta-Kartanoon aukio?"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/strong><\/p>\n

Otan kantaa aukioiden puolesta ja esimerkkin\u00e4 toimii Lahden Ranta-Kartano ja sen ymp\u00e4rist\u00f6. Huomautettakoon ett\u00e4 kirjoituksen olen julkaissut alunperin joulukuussa 2006, jonka j\u00e4lkeen olen tehnyt pieni\u00e4 muutoksia tekstiin.<\/p>\n

Ranta-Kartanon alue sijaitsee Lahdessa, keskustan ja Vesij\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4 ja sit\u00e4 on pidetty ns. toiminnallisena tulppana ja sen toiminut n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti l\u00e4hinn\u00e4 paikoitusalueena sek\u00e4 erilaisten tapahtuminen tapahtumapaikkana.
\nRanta-Kartanon alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 alueen joka rajautuu Kariniemenkadun, Ky\u00f6sti Kallionkadun, Lahden kadun sek\u00e4 Kisapuiston v\u00e4liin. Se on osittain entist\u00e4 Vesij\u00e4rve\u00e4. Kun j\u00e4rven pintaa laskettiin 1800-luvulla, ja lahtea t\u00e4ytettiin, rantaviiva siirtyi l\u00e4nnemm\u00e4ksi nykyiselt\u00e4 historialliselta museolta (ent. August Fellmanin kartano). Pikku-Vesij\u00e4rvi syntyi vuonna 1869, kun rautatie ja sen vaatima ratapenkka valmistui. Saha ja rata on sittemmin purettu ja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet teollisuusrakennukset on nykyisin valjastettu kulttuurin tarpeisiin, Sibeliustalon muodossa.
\nKirjotuikseni koskee Ranta-Kartanon aluetta, mutta olen my\u00f6s huomioinut sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t alueet sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n rakenteet, sen eri toiminnat ja historian. Pyrin tuomaan kirjoituksessa maallikon n\u00e4k\u00f6kulman perusteluineen ja sen miten itse koen alueen kehitt\u00e4misen nimenomaan tavallisen lahtelaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Tarvitaanko aukioita?<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 mielipidekirjoituksessa kritisoitiin aukioiden tarvetta Suomessa, koska ne eiv\u00e4t sovellu meid\u00e4n kylm\u00e4\u00e4n ja vaihtelevaan ilmastoon. Ne seisovat tyhjin\u00e4 vailla toimintaan. Ne ovat siis turhia koska siell\u00e4 ei tapahdu mit\u00e4\u00e4n? Argumentointi on ontuvaa, sill\u00e4 ehyt kaupunkirakenne tarvitsee my\u00f6s puistoja, vaikka niiden toiminnallisuus Suomen kylm\u00e4ss\u00e4 ilmanalassa ei p\u00e4\u00e4se t\u00e4ysiin oikeuksiinsa. Ja my\u00f6s aukioita.
\nTotta on, ett\u00e4 torien funktio on muuttunut en\u00e4mm\u00e4n kaupallisuudesta, toiminnallisuuden suuntaan, ovat ne yh\u00e4 kaupunkitilan jakajia, j\u00e4sent\u00e4ji\u00e4 ja tuovat avaruutta tiiviiseen urbaaniin kaupunkirakenteessamme. Vaikka niiden luonne on muuttunut, ne kuuluvat osaksi rakennettua kaupunkia. Niinp\u00e4 torit ja aukiotkin hahmotetaan selkein\u00e4 osina, jonkinlaisina saumoina ja sitovina elementtein\u00e4 modernissa kaupunkirakenteessa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi nykyaukiota voidaan pit\u00e4\u00e4 ihmismielen kaltaisena tilana. El\u00e4m\u00e4 on muuttunut hektisemm\u00e4ksi ja \u00e4rsykkeit\u00e4 tulvii tajuntaamme. Tarvitseeko meid\u00e4n siis t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuo tyhj\u00e4 tila jatkuvasti uusilla \u00e4rsykkeill\u00e4 ja toiminnoilla? Osaammeko antaa arvoa hiljaisuudelle ja tyhjyydelle, jotta voisimme taas sen tarvittaessa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Luovuuden proseissa on annattava tilaa hiljaisuudelle. Tori on hyv\u00e4 silloinkin kun se on tyhj\u00e4.<\/p>\n

Rakeentellisesti aukioiden muodot ja funktio on vuosien saatossa saanut eri (symbolisia) merkityksi\u00e4, silti torit ja aukiot ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet asemansa uskonnollis-hallinnollis-kaupallisen toiminnan keskipisteen\u00e4, monumentaalisuuden tunnetta korostavana, mutta my\u00f6s kaupunkitilan tasapainoittajana. Vaikka torille tai aukioille on aikoinaan varattu tietty esteettinen tai toiminnallinen teht\u00e4v\u00e4, on niiden rooli mukautunut historian saatossa vallalla oleviin olosuhteisiin esim. kirkkoaukioilla on sittemmin tehty kauppaa. Torit ilment\u00e4v\u00e4t hyvin erilaisia kaupunkimaisia toimintoja ja sekoittaen niit\u00e4 ja luomalla samalla sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen kurottavan julkisen tilan.<\/p>\n

Ranta-Kartanon kaava<\/strong><\/p>\n

Kisapuiston paikoitusalue<\/p>\n

Lahdessa Kariston ohella yksi t\u00e4m\u00e4n hetken kuumaperuna maank\u00e4yt\u00f6n ja rakentamisen suhteen on ns. Ranta-Kartanon. Nykyisin alue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Lahdenkadun, Ky\u00f6sti Kallion Kadun ja Kariniemenkadun v\u00e4lisen alueen, jota rajaa Kisapuisto ja historiallinen museo.
\nLahden kaupunki lunasti Ranta-Kartanon maat eli nk. Fellmannin pellot itselleen sek\u00e4 Kartanon (1869)August Fellmanin suvulta vuonna 1919, mutta monimutkaisen prosessin takia vasta vuonna 1924 kaupunki sai maat haltuunsa. Jo t\u00e4t\u00e4 ennen oli pohdittu mahdollisuuksia siirt\u00e4\u00e4 kyl\u00e4n keskus l\u00e4hemm\u00e4ksi rantaa. Kesti siis useita vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin Lahti levitt\u00e4ytyi Vesij\u00e4rvelle p\u00e4in. Saatuaan maat omistukseensa kaupunki j\u00e4rjesti kaavakilpailuja alueen rakentamiseksi. Ne olivat useasti ylimitoitettuja kaupungin kasvun\u00e4kymiin, mutta esim. Suojalinnan ja Pellonkulman asuinrakennukset j\u00e4iv\u00e4t suunnitelmista konkreettisesti pystyyn (rakennettu 1947\/49 ja 1952).<\/p>\n

Vilkkaiden teiden risteykseen (Savonkatu [nyk. Lahdenkatu] – Hevosmiehenkatu [nyk. Hollolankatu] -Aleksanterinkatu) valmistui vuonna 1938 linja-autoasema ja vuoden 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallo-otteluja silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en Kisapuistoa alettiin rakentaan vuonna 1950 ja se valmistui l\u00e4hestulkoon nykymuotoonsa vuonna 1953. Kartanon alueelle nousi viel\u00e4 kolme huoltoasemaa (joista kaksi on jo purettu) sek\u00e4 urheilutalo (1956), muuten alue pysyi l\u00e4hes muuttumattomina n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka, l\u00e4hinn\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena toiminnallisena muurina Vesij\u00e4rven ja keskustan v\u00e4lill\u00e4. Historiallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta se on ollut jonkinlainen \u201chukkapala\u201d, joka on ollut esteen\u00e4 Lahden levitt\u00e4ytymisell\u00e4 Vesij\u00e4rvelle saakka. Se lienee yksi syy, miksi kaupungin nimest\u00e4 huolimatta Lahtea ei ole mielletty j\u00e4rvenrantakaupungiksi, ennen Ankkurin teollisuusalueen vapautumista asuntorakentamiselle ja kulttuurilaitoksille. Nyt se toimii viimeisin\u00e4 kaupungimme kynnyksen\u00e4, jonka meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme nauttimaan kokonaisvaltaisesti j\u00e4rvenrantakaupungin tuomista \u201cetuuksista\u201d.<\/p>\n

Ranta-Kartanon kaavakilpailu<\/p>\n

Lahdessa j\u00e4rjestettiin talvella 2005-2006 arkkitehtikilpailu Ranta-Kartanon alueesta, joka ratkesi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2006. Syksyll\u00e4 projekti eteni, tekninen lautakunta tutustui kaavarunkoon ja se tullee puoltamaan kaavaa.<\/p>\n

Suunnitelmien p\u00e4\u00e4kohdat ovat alueen l\u00e4pikulkevan liikenteen j\u00e4rjest\u00e4minen sek\u00e4 tiivis, mutta p\u00e4\u00e4osin matala asuntorakentaminen. Alueen asuntorakentamista on perusteltu hyvin v\u00e4h\u00e4n, jos lainkaan. Vallalla oleva k\u00e4sitys on se, ett\u00e4 asuintalot tuovat ihmiset. Totta sekin, mutta samalla tuodaan l\u00e4hi\u00f6m\u00e4inen yksityisen ja julkisen tilan sekoitus. Miten siis yksityisen tilan runnominen puolijulkiseen ja julkiseen tilaan toisi ihmiset l\u00e4hemm\u00e4ksi sit\u00e4 avoimen toiminnan kaupunki-ihannetta ja alueen luontaisen avoimuuden perinnett\u00e4 kunnioittaen, mit\u00e4 ilmeisemmin nykyisill\u00e4 suunnitelmilla haetaan?<\/p>\n

Lahden keskusta on muodostunut vuosisatojen saatossa luonnollisella kehityksell\u00e4 ja sen tiivis rakenne on oiva kaupalliselle toiminnalle. Keskustan liikkenneyhteyksien painottaminen enemm\u00e4n joukko- ja kevyenliikennett\u00e4 suosivaksi, on oikea suunta. Kuitenkin Ranta-Kartanon alueelle sovitetaan esikaupunkil\u00e4hi\u00f6t\u00e4 kahden merkitt\u00e4vi\u00e4 kaupunkilaisten kollektiivisia kokemuksia synnytt\u00e4v\u00e4n elementin v\u00e4liin eli keskustan ja j\u00e4rven rannan. Siin\u00e4 on ristiriita. Ranta-Kartano on liian keskeisess\u00e4 asemassa suurisuuntaiselle asuntorakentamiselle; sen historiallis-toiminnallista puolta ei oteta huomioon.<\/p>\n

Modernia rakentamista on moitittu siit\u00e4, ett\u00e4 se l\u00e4htee pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taloudellis-teknisist\u00e4 tarpeista, kun taas fyysis-taiteelliset seikat sivuutetaan poikkeuksetta. Siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jotain toimintaa ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta onko tosiaan niin ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kokonaisuutta ei n\u00e4hd\u00e4 rakennustaiteellisena projektina vaan nimenomaan teknisen\u00e4, jossa hallitsee kaupunkirakennelmien yksitoikkoisuus ja traditiot, sek\u00e4 toiminnallisesti ett\u00e4 arkkitehtuurisesti. K\u00e4rjistetysti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa suurimman ongelman voittamista eli sen \u201cett\u00e4 miss\u00e4 ne autot kulkevat\u201d sek\u00e4 sen ett\u00e4 ihmiset kulkevat paikasta A, paikkaan B, voidaan asiaa vied\u00e4 hyvill\u00e4 mielin eteenp\u00e4in. Ranta-Kartano antaa meille lahtelaisille tilan, jossa j\u00e4rven tyyneys ulottuu aktiiviseen keskustaan saakka. Keskusta ja ja Vesij\u00e4rvi limitt\u00e4ytyv\u00e4t toisiinsa Ranta-Kartanossa.<\/p>\n

Uudet kaavasuunnitelmat on otettu poikkeuksellisen kritiikitt\u00f6m\u00e4sti vastaa (lukuunottamatta muutamia yleis\u00f6nosaston kirjoituksia paikoitusalueen puolesta), lieneek\u00f6 ihmiset kyll\u00e4styneet \u201cikuiseen\u201d jahkailuun alueen kehitt\u00e4missuunnista? Jo kyl\u00e4n aikana tuskailtiin Lahden sijaintia, kaukana j\u00e4rvelt\u00e4. Onko nyt siis aika \u201coikaista historiallisia\u201d tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misi\u00e4 ja rakentaa kertaheitolla alue t\u00e4yteen yksipuolista l\u00e4hi\u00f6tyyppist\u00e4 rakentamista, kuten jo joskus aikoinaan suunniteltiin? Onko tarkoitus ottaa tuo el\u00e4m\u00e4t\u00f6n el\u00e4m\u00e4 takaisin ja siirt\u00e4\u00e4 se paikalle historiallisesti irrallisena osana, kuutiona ympyr\u00e4n paikalle. Voimmeko rakentaa olemassa olevista palasista silti jotain uutta ja ainutlaatuista, jotain jossa voimme kokea lahtelaisten me-henke\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevia kokemuksia? Kuitenkin t\u00e4ytyy muistaa ett\u00e4 alue on ollut rakennuskannaltaan 80 vuotta l\u00e4hes tulkoon samankaltaista kun se nyt on. Alueen kehitt\u00e4minen t\u00e4h\u00e4n saakka on ollut kaupunkikuvallisesti l\u00e4hinn\u00e4 kosmeettista.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4llisin puolin koko kaavaprosessista on j\u00e4\u00e4nyt mieleen se seikka, ett\u00e4 rakennetaan jotain, kunhan rakennetaan ja pian.<\/p>\n

Ranta-Kartanoon aukio?<\/strong><\/p>\n

Kartanon alueen rakentamista vastustavat perustelevat tilan s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 paikoitusalueena. Asuntorakentamisen puolesta liputtavat haluavat poistaa tyhjyyden tulpan keskustan ja Vesij\u00e4rven v\u00e4lilt\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen el\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Molemmilla vaihtoehdoilla on omat vahvuutensa, etenkin j\u00e4lkim\u00e4isen kohdalla, mutta toteutuksesta on varmasti monta erilaista mielipidett\u00e4 kuin on esitt\u00e4j\u00e4\u00e4kin. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuin edell\u00e4 mainitut k\u00e4rjistykset.
\nAluetta ei voida tarkastalle pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 irrallisena paikkana kaupungin ja j\u00e4rven v\u00e4liss\u00e4, vaan on otettava huomioon infrastruktuuri ja kaupunkirakenne alueen ymp\u00e4rill\u00e4. Jokaisella keskustalla on tiedostettu tai tiedostamaton identiteettipiste (Parempi kaupunki keskusta 1998, s. 100<\/em>). Lahdessa se on ollut tori, mutta viime vuosikymmenin\u00e4 se on siirtynyt idemm\u00e4ksi. Sataman vapauduttua asuntorakentamisella on paino levitt\u00e4ytynyt l\u00e4nnemm\u00e4ksi, yhdeksi kaupunkimme sosiaaliseksi ja toiminnalliseksi pisteeksi. Kuten monesti on todettu, linja-autoaseman paikoitusalue on ollut viimeinen tulppa keskustan l\u00e4ntisen keskustalohkon kehitt\u00e4misess\u00e4. Sataman\/rannan ja keskustan v\u00e4liss\u00e4 se on antaa mahdollisuuden tukea jo vanhoja kulttuurillista ja fyysist\u00e4 toimintaa sek\u00e4 luoda uudenlaista esteettist\u00e4 tarttumapintaa kaupunkiimme. Kollektiivisia kokemuksia ja tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n identiteettipisteen siirtyminen Ranta-Kartanon alueelle on luonnollinen jatkumo viime vuosikymmenten kehitykselle siirt\u00e4\u00e4 Lahti l\u00e4hemm\u00e4ksi Vesij\u00e4rve\u00e4.<\/p>\n

Koko alueen polttopiste tulisi olla aukio, jonka yhteensitovaa luonnetta korostaisi ymp\u00e4rille muodostuva julkisten ja puolijulkisten rakennusten ns. \u201cmonumentaalisuuden akseli\u201d. Aukio toimisi (symbolisena) porttina kaupunkikeskustan ja j\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4. Monumentaalisuuden akselin merkitt\u00e4vimpin\u00e4 ja hallitsevimpina elementtein\u00e4 toimisivat A) Aukio, B) Historiallinen museo, C) taidemuseo, D) tornitalo, E) jalkapallostadion. (kuva 1<\/em>)
\nMahdollisen ns. monumentaalisen keskittym\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 on jo nyt kehittynyt hyvin erilaisten, mutta toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen urbaania kaupunkia \u201cidentifioiva kvintetti\u201d. Se koostuu seuraavista osa-alueista: Kaupungin keskusta, Kisapuisto kokonaisuudessaan, Pikku-Vesij\u00e4rvi, koulutuskeskus\/kampusalue, sek\u00e4 Fellmanninpuisto. Siin\u00e4 nivoutuu yhteen karkeasti ilmaistuna sivistyksellinen sek\u00e4 kaupallinen aspekti. N\u00e4m\u00e4 kvintetin pisteet ovat laajalta l\u00e4ntiselt\u00e4 keskusta-alueelta uudenlaista toiminnallis-esteettist\u00e4 kokonaisuutta, jonka sis\u00e4\u00e4n monumentaalisuuden akseli j\u00e4\u00e4. Id\u00e4ss\u00e4 akselia rajaa kaupallinen keskusta, etel\u00e4ss\u00e4 Ky\u00f6sti Kallionkatu, jonka pohjoispuolelle tuleva muurimainen asuinalue rajaa selke\u00e4sti kaksi julkista tilaa yksityisell\u00e4 ja puolijulkisella rakentamisella.<\/p>\n

L\u00e4nnemm\u00e4ss\u00e4 sijaitsee \u201csivistyksen\u201d eli koulutuksen keskittym\u00e4 (Salpauksen kampusalue), vapaa-ajanviettoon ja virkist\u00e4ytymiseen Fellmanin puisto sek\u00e4 Pikku-Vesij\u00e4rven ranta. My\u00f6s mahdollinen uusi kes\u00e4teatteri loisi alueelle vahvan kulttuurillispainotteisen leiman. Pohjoisessa kohtaavat fyysinen toiminta (Kisapuisto) sek\u00e4 vahva paikallinen kulttuurihistoria (historiallinen museo). Kisapuiston kehitt\u00e4misess\u00e4 t\u00e4ytyy ottaa huomioon alueen v\u00e4ljyys, jota se jo nyt tuo rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jonka keski\u00f6n muodostaisi aukio. Aukio toimisi \u201cportaina\u201d, jolta laskeuduttaisiin n\u00e4enn\u00e4isesti pois kaupallis-kulttuurillisesta tilasta liiallisista \u00e4rsykkeist\u00e4 vapauden tuntuiseen tilaan, jossa heng\u00e4ht\u00e4\u00e4. Ranta-Kartanosta kehittyisi yhdess\u00e4 sataman ja keskustan kanssa kollektiivisen kokemuksiin nojaava kokonaisuus ja niit\u00e4 rakentavana, mink\u00e4 sis\u00e4\u00e4n j\u00e4isi my\u00f6s yksityist\u00e4 tilaa, mm. asuntoja. Aukion ep\u00e4symmetrinen muoto loisi esteettisesti rikkonaisen, mutta rikkaan yhteyden historiallisen museon, taidemuseon ja jalkapallostadion v\u00e4lille. Historiallisen- ja taidemuseon jatkeena tornitalo, jotka yhdess\u00e4 muodostaisivat Lahteen WAU-arkkitehtuurin muotokielt\u00e4 my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4n rakennuskompleksin.<\/p>\n

Vaihtoehdossa on selv\u00e4sti monumentaalisuuden tavoittelua, joka on n\u00e4hty yhten\u00e4 lahtelaisen rakennuskulttuurin perisynneist\u00e4. Mutta voidaanko rakennusten sarja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 arkkitehtuuriseksi ja toiminnalliseksi viitekehykseksi, jopa taiteellisuutta kurottelevaksi, jossa aukio sitoo fyysiset rakennukset ja niiss\u00e4 syntyvien aktiviteettien itseens\u00e4. Koko rakennuskompleksi yhdess\u00e4 aukion kanssa toimisivat kokonaisuutena, poistamatta v\u00e4ljyyden tunnetta tiiviin keskustan likell\u00e4. Akselin sek\u00e4 kvintetin jokainen osa tukisi toisiaan sek\u00e4 vahvistaisi kulttuurillista, historiallista ja toiminnallista luonnetta, sek\u00e4 loisi rakennusteknisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llis-esteettisen kokonaisuuden.<\/p>\n

Tornitalo ja taidemuseo olisivat selke\u00e4 arkkitehtuurista jatkoa muiden \u201cidioottimaisten suurten\u201d rakennusten kuten radiomastojen, hyppyrim\u00e4kien, vesitornin ja Sibeliustalon kanssa. N\u00e4in ollen Ranta-Kartano olisi moderni, mutta samalla paikallista historiaa kunnioittava ja lahtelaista identiteetti\u00e4 tukeva ja olisi positiivinen Lahden imagon eli ulkoisen identiteetin kannalta.<\/p>\n

Alueen suunnittelussa voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eri arkkitehtej\u00e4. Jokainen arkkitehti toisi tilaan oman n\u00e4k\u00f6kantansa ja mielipiteen, johon saataisiin mieleenkiintoinen yhdistelm\u00e4 erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, jossa jokainen rakennus puolustaa omaa paikkaansa ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4, ottaen kuitenkin huomioon vallitsevan ymp\u00e4rist\u00f6n, sen rakennukset ja rakennelmat. Kaikki on sidottu yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoittamiseksi.<\/p>\n

Asuinrakentaminen<\/strong><\/p>\n

On totta ett\u00e4 Ranta-Kartanon uudistamisessa on otettava huomioon asuntorakentaminen. Yksityinen tila tuo oman rauhoittavan metafyysisen elementin alueelle, sosiaalisen kontrollin lis\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4vaikutuksena. Paikkana Ranta-Kartano on ihanteellisella paikalla l\u00e4hell\u00e4 keskustan palveluita ja vapaa-ajan keskittym\u00e4\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4rve\u00e4. Kukapa ei tuollaisella paikalla haluaisi asua ja jopa maksaa siit\u00e4? Taloudellisesti ajatellen voidaan mietti\u00e4, kummasta ihmiset haluavat maksaa: t\u00e4yteen sullotuista rakennusmassoista vai hillitysti sommitellusta asuinalueesta? Joten aluetta ei \u201ctukittaisi\u201d kokonaan yksityisell\u00e4 tilalla, asuntorakentaminen kannattaisi keskitt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n entisten huoltamoiden ja urheilutalon tontille.
\nKy\u00f6sti Kallionkatu yhdess\u00e4 asuntorakennusten kanssa jakaa Ranta-Kartanon ja Fellmaninpuiston omiin vy\u00f6hykkeisiin, joka on havaittavissa jo nykyisell\u00e4\u00e4n, joten muutos ei olisi radikaali. Kadun ja asuinrakennusten my\u00f6t\u00e4 muodostuisi selke\u00e4 linja. Pellonkulman korkea ja tyylik\u00e4s asuinrakennuksen arkkitehtuuri kaipaa vierelleen puolijulkisten rakennusten jatkumon, joka p\u00e4\u00e4ttyisi korkeaan tornitaloon, uuteen lahtelaiseen maamerkkiin. Asuinrakentaminen jatkuisi luontevasti yhten\u00e4isen\u00e4 linjana Paasikivenaukiolta rannalle p\u00e4in. N\u00e4in saataisiin tilaa jakava \u201cniemi\u201d, pilaamatta avoimuuden periaatetta keskustan ja j\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4. Keskustasta p\u00e4in katsottuna talorivist\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4isi jatkuvan yhten\u00e4isen\u00e4, mutta asuinrakennusten v\u00e4liin j\u00e4tett\u00e4v\u00e4t viherkaistaleet tuovat v\u00e4ljyytt\u00e4 etel\u00e4-pohjoissuunnasta ja n\u00e4in my\u00f6s auringon tuomaa valoa ei suotta tilkitt\u00e4isi \u201cv\u00e4\u00e4rin\u201d sijoitetuilla ja liian massiivisilla rakennuksilla.<\/p>\n

Edellemainitut seikat ovat ylimalkaisia hahmotelmia, t\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin pohtia arkkitehtohnisten ratkaisujen pohjalta, sit\u00e4 miten p\u00e4\u00e4semme ihmisl\u00e4heisen asumisviihtyisyyteen. Asuntorakentamisen kritiikki perustuu nyky\u00e4\u00e4n nimenomaan ihmisten asumistarpeiden unohtamisen kustannustehokkuuden paineessa.
\nRakennusteknisesti haastavinta on alueen pehme\u00e4 maaper\u00e4, jonka takia joudutaan paaluttamaan syv\u00e4lle, mik\u00e4 taasen vaikuttaa kustannuksiin. Aluetta ei kuitenkaan kannata, eik\u00e4 voidakaan rakentaa \u201cyhdell\u00e4 kertaa\u201d t\u00e4m\u00e4n hetkisess\u00e4 ep\u00e4varmassa tilanteessa mm. linja-autoaseman kohdalla. Ajallisesti rakennusprosessin jakaminen osiin voidaan n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s taloudelliselta kannalta yhten\u00e4 varteenotettavana vaihtoehtona.<\/p>\n

Kevyt- ja autoliikenne<\/strong><\/p>\n

Useissa kilpailuun osallistuneista ja julkistetuissa kaavasuunnitelmissa Vapaudenkatua on jatkettu (Kartanonkatu) historiallisen museon ja linja-auton v\u00e4list\u00e4 Karinniemen kadulle asti. Se rikkoisi alueen yhten\u00e4isyyden ja harmonian. Kartanonkatu p\u00e4\u00e4ttyisi Kariniemenkatuun, joka toisi omat liikennetekniset haasteet. Lis\u00e4ksi liikennevirrat siirtyisi l\u00e4hemm\u00e4ksi Pikku-Vesij\u00e4rve\u00e4 ja sen puistoa. Olennaista olisi Ky\u00f6sti Kallionkadun kehitt\u00e4minen Jalkarannan \/ urheilukeskuksen ja keskustan v\u00e4list\u00e4 liikennett\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en. Kuten mainittu, jo nyt Jalkarannantie ja Ky\u00f6sti Kallionkadun yhdess\u00e4 v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4n kaistaleen kanssa jakavat Fellmanin puiston ja Ranta-Kartanon selkeiksi, omiksi alueiksi. V\u00e4hiten vahingoittavaa olisi kehitt\u00e4\u00e4 jo olemassa olevia liikennev\u00e4yli\u00e4, kuin uusia, alueen kevyenliikennett\u00e4 ja oleskelua haittaavia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n

Hajautettu tiev\u00e4yl\u00e4ratkaisu ei poistaisi alueen \u201cl\u00e4piajo-ongelmia\u201d vaan vain entisest\u00e4\u00e4nkin hajoittaisi alueen puistomaista ja yhten\u00e4ist\u00e4 rakennetta. Joten sek\u00f6 olisi parempi ratkaisu? Kenties autoilijoille. Ky\u00f6sti Kallionkadun j\u00e4tt\u00e4minen paikoilleen ja muuttaminen nelikaistaiseksi, riitt\u00e4isi l\u00e4piajoliikenteelle, kun viel\u00e4 joukkoliikenteen yhteyksi\u00e4 parannattaisiin. Linja-autopys\u00e4kkien sijoittaminen l\u00e4hemm\u00e4ksi koulutuskeskusta palvelisi paremmin ainakin opiskelijoita.<\/p>\n

Paasikiven aukion liikennej\u00e4rjestelyt ovat haasteelliset, ajatellen niin autoilijoita kuin kevytt\u00e4liikennett\u00e4kin. Leve\u00e4t v\u00e4yl\u00e4t kuten Lahdenkatu ja Hollolankatu jakavat voimakkaasti keskustan ja Ranta-Kartanon ja ovat n\u00e4in kevyelle liikenteelle haaste. Teiden ylitys pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 turvalliseksi sek\u00e4 joustavaksi, houkuttelevaksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se ei sit\u00e4 ole. Jos ja kun Aleksanterinkatu muutetaan joukkoliikennekaduksi, ihmisten vapaata ja joustavaa liikkumista t\u00e4ytyy tukea, jo halutaan tehd\u00e4 keskustasta ja sen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 houkuttelevamman eli kaupallisesti kiinnostavan.<\/p>\n

Jo nyt suurimmat ihmisvirrat keskustasta ja Pikku-Vesij\u00e4rvelle kulkevat – allekirjoittaneen empiiristen kokemusten mukaan (t\u00e4ss\u00e4 tarvittaisiin tutkimusta. Autojen vuorikausim\u00e4\u00e4r\u00e4t lasketaan, miksei siis my\u00f6s kevyenliikenteen) – Aleksanterinkadulta sek\u00e4 Vapaudenkadulta. N\u00e4it\u00e4 kevyenliikenteen yhteyksi\u00e4 olisi ensisijaisesti kehitettyv\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on tukea ihmisten luontaisia liikkumistottumuksia, joita viivasuorat v\u00e4yl\u00e4t pisteest\u00e4 A, pisteeseen B. eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tue, jos sit\u00e4 ei miellet\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4ksi reitiksi, varsinkaan jos sen varrella oleva rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on yksitoikkoinen. Vapaudenkadun rooli tulee jonkin verran muuttumaan sen remontin my\u00f6t\u00e4 ja kun uusi vapaa-ajankeskus avataan loppuvuodesta 2007. Heijastusvaikutuksia luo my\u00f6s mahdollinen torinalusparkki.<\/p>\n

Kun mietit\u00e4\u00e4n realiteettej\u00e4 liikenteen osalta, paikoitusalueiden radikaali v\u00e4heneminen lienee yksi suurimmasta liikenneteknisist\u00e4 haasteista. Miten lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tapahtumut vaikuttavat liikenteen sujumiseen? Kehittyv\u00e4 messu- ja urheilukeskus luovat omat haastensa, ja viel\u00e4 kun koulutuskonserni Salpauksen kampusaluesuunnitelmat konkretisoituvat, on paikoitus saatettava sen mukaiselle tasolle. Mutta mit\u00e4 se sanatarkasti tarkoittaa? Tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 liikenneratkaisut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4 henkil\u00f6autoliikeennett\u00e4 ajatellen vai pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 tosissaan siihen, ett\u00e4 henkil\u00f6autoilun m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei alueella radikaalisti kasvaisi. Jotta alueella tapahtuva autoilua saataisiin v\u00e4henem\u00e4\u00e4n, alueen joukkoliikenneyhteyksi\u00e4 on parannettava. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 urheilukeskus ja osin koulutuskonsernia ovat motissa joukkoliikeenteen palvelujen osalta. Joukkoliikenteen kehitt\u00e4minen urheilu- ja messukeskukseen on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti j\u00e4tetty kokonaan huomioimatta. Vallalla on k\u00e4sitys ett\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai jopa rakentamalla lis\u00e4\u00e4 paikoitusalueita parannetaan kaupunkilaisten mahdollisuutta liikkua ja samalla ratkaistaan liikenteesta johtuvat ongelmat: liikenneruuhkat, sek\u00e4 turvattomuuden tunteen lis\u00e4\u00e4ntyminen ett\u00e4 viihtyisyyden v\u00e4heneminen. Eik\u00f6 henkil\u00f6autoilun voimakas suosiminen juuri tuota n\u00e4it\u00e4 ongelmia?<\/p>\n

Paikoitusalueet on ensisijaisesti siirrett\u00e4v\u00e4 katutason alle, jolloin ihmisten luontaiselle toiminnalle ja oleskelulle j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n tilaa. Paikat on sijoitettava talojen kellareihin sek\u00e4 rakennettava kokonaan uusia \u201cpys\u00e4k\u00f6intiluolia\u201d, mm. aukion alle. Ranta-Kartanon savinen maaper\u00e4 tuottaa rakennusteknisi\u00e4 haasteita ja nostannee kustannuksia, mutta onko tuo julkinen tila tarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 autojen laidunmaaksi vai ihmisille, ihmisen kokoisessa kaupungissa?<\/p>\n

Nykyiset sek\u00e4 uudet Ranta-Kartanon rakennukset:
\n\"ranta-kartano.jpg\"
\nHistoriallinen museo
\nS\u00e4ilyy nykyisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Linja-autoasema
\nS\u00e4ilyy entisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta roolin uudelleen arviointi tulevaisuudessa, matkakeskuksen rakentamisen my\u00f6t\u00e4. My\u00f6hemmin aseman paikoitusalueen maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan pohtia uudelleen.<\/p>\n

Taidemuseo
\nRakennusmateriaalina voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kive\u00e4 (kotimaista graniittia?), joka korostaisi sen asemaa ik\u00e4\u00e4n kuin porttina j\u00e4rven ja kaupungin v\u00e4lill\u00e4, jonka erityisroolia edess\u00e4 levitt\u00e4ytyv\u00e4 aukio tukee. Puinen jalkapallostadion tasapainottaisi suurten kivirakennusten (museot ja aukio) \u201ckivettyneen\u00e4 kantona mets\u00e4n reunalla\u201d, johon voi istuhtaa ja antaa luovuuden virrata. Yhdess\u00e4 tornitalon kanssa se muodostaisi WAU-arkkitehtuuri-tyyppisen ratkaisun, joka korostaisi alueen erityisluonteista roolia rakennetun kaupungin ja vihert\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4liss\u00e4. Elitistist\u00e4 leimaankaan julkiseen rakennukseen ei voida ly\u00f6d\u00e4, jos taidemuseoon rakennetaan tiloja taiteilijoiden ja taideopetuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tornitalo
\nLahtelaisessa mediassakin on otettu kantaa sen puolesta, ett\u00e4 Lahteen pit\u00e4isi rakentaa pilvenpiirt\u00e4j\u00e4. Mutta kun Suomessa ollaan, k\u00e4yt\u00e4mme pilvenpiirt\u00e4j\u00e4st\u00e4 muotoa tornitalo. Onko tornitalosta puhuttaessa kyseess\u00e4 yhdest\u00e4 lahtelaisesta alemmuuden tuntee konkretisoimisesta? Lahtelainen huono itsetunto kulminoituu suuruudenhulluina utopioina?
\nMutta jos asiaa tarkastellaan lahtelaisittain romantisoidusti rakennustaiteellisessa mieless\u00e4, tornitalo muodostuisi j\u00e4rvelt\u00e4 p\u00e4in katsottuna yhdeksi kiintopisteeksi Lahden silhuetissa, keskustan ja j\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4. Se olisi keskeisell\u00e4 paikkalla, mutta silti tarpeeksi syrj\u00e4ss\u00e4. Se voisi olla osaksi taidemuseon WAU-kompleksia. Lis\u00e4ksi voidaan leikki\u00e4 ajatuksella ett\u00e4 se nimett\u00e4isiin Myllykyl\u00e4ksi, aikoinaan paikalla sijainneen myllyn mukaan. Tornitalo mukailisi pienen kyl\u00e4n erilaisia sosiaalisia toimintoja ja kerrostumia. Ravintola, yksityisasuntoja, oppilasasuntoja, hotelli, toimistotilaa jne. sek\u00e4 katolle n\u00e4k\u00f6alapaikka. Muuhun kaupunkimaiseen asuinrakentamiseen linkitettyn\u00e4, tornitalo muodostaisi monipuolisen eri toimintojen vy\u00f6hykkeen, jota rikas kaupunkiel\u00e4m\u00e4 kaipaa. Vaikka Suomessa asuntorakentamisessa kritiikki keskittyy (liiallisen?) tehokkaaseen asumiskerroskorkeuden korostamiseen, Ranta-Kartona alueena sek\u00e4 rakennuksen erityispiirre asumisessa, houkuttelisivat ihmisi\u00e4 maksamaan kohtalaisen uudenlaisesta asumismuodostaan.<\/p>\n

Jalkapallostadion
\nLahteen ollaan kenties l\u00e4hivuosikymmenin\u00e4 rakentamassa uutta jalkapallostadioni, jo nyt purkukunnossa olevan tilalle. Koska kaupungilla ei ole varoja hankkeeseen (ja pelataahan Veikkausliigaa nyt hiihtostadionilla) on jalkapallostadionin rakentaminen toteutettava p\u00e4\u00e4osin yksityisen p\u00e4\u00e4oman turvin. FC Lahden ja City Starsin sek\u00e4 n\u00e4iden tukijoiden ett\u00e4 ulkopuolisella rahoituksella toteutettava hanke houkuttelisi my\u00f6s kaupunkia osallistumaan alueen kunnostamiseen. Uusi stadion toisi lis\u00e4piristyst\u00e4 arkkitehtuurisesti sek\u00e4 vankistaisi Kisapuiston asemaa Lahden keskustan kainalossa sijaitsevana urheilu- ja liikuntakeskittym\u00e4n\u00e4.
\nOn esitetty ett\u00e4 stadion rakennettaisiin puusta. Se korostaisi yhdess\u00e4 Ankkurin puuarkkitehtuuripuiston kanssa Lahden asemaa uudenlaiseen julkiseen puurakentamiseen keskittyv\u00e4n\u00e4 kaupunkina.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Otan kantaa aukioiden puolesta ja esimerkkin\u00e4 toimii Lahden Ranta-Kartano ja sen ymp\u00e4rist\u00f6. Huomautettakoon ett\u00e4 kirjoituksen olen julkaissut alunperin joulukuussa 2006, jonka j\u00e4lkeen olen tehnyt pieni\u00e4 muutoksia tekstiin. Ranta-Kartanon alue sijaitsee Lahdessa, keskustan ja Vesij\u00e4rven v\u00e4lill\u00e4 ja sit\u00e4 on pidetty … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3,106,116,113,114],"tags":[],"class_list":["post-7","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-puutyot-ja-rakentaminen","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=7"}],"version-history":[{"count":2,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9899,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/7\/revisions\/9899"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=7"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=7"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=7"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}