![\"Rautatienkatu](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/Rautatienkatu13.jpg\")
<\/a>Rautatienkatu 13, entinen Kuva-Palatsi (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n
Lahden ensimm\u00e4iset n\u00e4yt\u00f6kset\u00a0<\/strong><\/p>\n Lahdessa esitettiin el\u00e4vi\u00e4 kuvia ensi kerran 12.7.1899 Oskar Alosen kiert\u00e4v\u00e4n kinematografisen teatterin toimesta vasta valmistuneessa Lahti-hotellin talossa H\u00e4meenkatu 12 puutalossa, jossa v. 1921 aloitti toimintansa Lahden Lyseo ja jossa my\u00f6hemmin toimi kaupunginkirjasto. Alosen teatteri kiersi silloin miltei kaikissa maamme kaupungeissa. Istumapaikoista sai pulittaa 1 markan ja seisomapaikoista 50 penni\u00e4. Ohjelmaa luonnehdittiin kirjavaksi.<\/p>\n Vuonna 1904 The Roayl Biograph-niminen kiertue esitti lahtelaisille mm. matkan kuuhun. Lennart Tammisto on muistellut olleensa sellaisessa n\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 vuonna 1904 tai 1905 ns. Rajasen tontilla (Rautatienkatu 18) sijainneessa puutalossa. T\u00e4m\u00e4 teatteri toimi lyhyehk\u00f6n aikaa.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen vakituinen teatteri avattiin Lahdessa 12.5.1907. Sen nimen\u00e4 oli \u201cLahden El\u00e4vienkuvien Teatteri\u201d. Teatteri oli Aholan talossa, jossa synnytyslaitoskin toimi, ja teatteri sijaitsi Rautatienkadun puolella, numerossa 12. Teatterin omistajasta ei ole tietoa.<\/p>\n Musiikista huolehti mekaaninen soitin fonola, mutta my\u00f6s \u201chyv\u00e4 soittaja herra Balden\u201d. Avajaisohjelmasta ilmoitettiin Lahti-lehdess\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n ”Lahden El\u00e4vien kuvien Teatteri Aholan talossa alkaa n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sunnuntaina kello 2 jpp.<\/p>\n Ohjelma: 1. K\u00f6penikin kapteeni 2. Matkustuksia Skotlannissa 3. Sukelat varkaat 4. Kasakka-tytt\u00f6 5. Vannehame 6. Sata yhdest\u00e4 eli onnistunut vedonly\u00f6nti 7. Hattu-parka.<\/p>\n P\u00e4\u00e4sylippujen hinnat ovat 25 p, 50 p, 75 p ja 1 mk.<\/p>\n Sunnuntaina on n\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kello 2 alkaen, joka tunti iltaan klo 8. Arkip\u00e4ivin\u00e4 klo 6 ja klo 8.”<\/p>\n Seuraava elokuvateatteri perustettiin 1911 Aleksanterinkatu 15:een. Sen perusti Juho My\u00f6tyri, monitoiminen liikemies. Teatteri oli pihan per\u00e4ll\u00e4. Sen nimi oli \u201cHelios\u201d ja sit\u00e4 pidettiin hyvin hienona. Siin\u00e4 oli parvekeaitiot, joihin noustiin rautaisia kierreportaita. Yleis\u00f6\u00e4 viihdytti t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin mekaaninen piano eli fonola. Kun My\u00f6tyri sitten noin vuonna 1921 m\u00f6i Helioksen Suomi-filmille, muuttui sen nimeksi Kino-Teatteri. T\u00e4m\u00e4n ostivat my\u00f6hemmin Kymin Kino Oy:n osakkaat Antti Huvinen sek\u00e4 vaatturit Einari Laaksonen ja Otto Salminen. Sittemmin teatteri siirtyi v. 1929 Salmiselle yksin. Se lopetettiin, kun talo purettiin HOP:n rakennuttaman osakeyhti\u00f6talon tielt\u00e4.<\/p>\n Rautatienkatu 22:ssa sijainneessa puutalossa oli elokuvateatteri n. v. 1909-12 vaiheessa. Teatterin nimi ei ole tiedossa.<\/p>\n Lahden N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 perustettiin 1910-luvun alussa Peltosen taloon Rautatienkatu 9, perustaja oli Juho My\u00f6tyri. (Talon kulmassa olevassa torniosassa pitiv\u00e4t Lahden Radioamat\u00f6\u00f6rit l\u00e4hetysasemaansa)<\/p>\n My\u00f6tyri myi my\u00f6hemmin sen eteenp\u00e4in ja monien vaiheiden j\u00e4lkeen se p\u00e4\u00e4tyi Paasimaan perheelle, joka py\u00f6ritti toimintaa koko perheen voimin. Teatterissa esitettiin \u201chienoimmat\u201d filmit. Teatteri kuitenkin lopetettiin kannattamattomana, kun Rautatienkatu 13:een valmistui Kuva-Palatsi v. 1926, etenkin kun sen mukana tuli \u00e4\u00e4nielokuvat v. 1929.<\/p>\n Seuraavana ik\u00e4j\u00e4rjestyksess\u00e4 on sitten Elokuvateatteri Kullervo. Se perustettiin heti kapinan j\u00e4lkeen v. 1919. Teatteri oli oli puutalossa Rautatienkatu 26. Teatterin omistaja oli Abel Adams, joka v\u00e4lik\u00e4sien kautta oli omistussuhteessa eritt\u00e4in moniin maan eri puolilla toimiviin elokuvateattereihin.<\/p>\n Kullervon taru p\u00e4\u00e4ttyi, kun puutalo purettiin ja nykyinen kerrostalo nousi tilalle.<\/p>\n Aleksanterinkatu 13:een (my\u00f6h. Ter\u00e4ksen talo) rakennettiin upea teatterihuoneisto. Toimeenpantiin nimikilpailukin ja Kuva-Pirtti-nimi voitti. Teatterin perustaja ja omistaja oli Adams-filmi parin vuoden ajan. Sitten sen osti v. 1933 Otto Salminen. Toiminta alkoi 1928. Teatterin musiikkipuolesta huolehtivat mm. Pia ja Kalle Pakkanen, niin kauan kuin teatteri hankki \u00e4\u00e4nielokuvalaitteet v. 1931. Kuva-Palatsissa tuli sama tilanne jo v. 1930, josta Pakkaset siirtyiv\u00e4t Kuva-Pirttiin. Sen nimeksi, sitten kun lahtelainen elokuvamagnaatti Otto Salminen v. 1939 oli teatterin myynyt tamperelaiselle M\u00e4kel\u00e4n Kinostolle, tuli Elokuvateatteri H\u00e4me.<\/p>\n Lahdessa toimi kaksi erikoisteatteria, kiert\u00e4v\u00e4t elokuvateatterit Pohjola ja Varuskuntateatteri.<\/p>\n Teatteri Pohjola saapui Lahteen vuodesta 1920 l\u00e4htien aina syysmarkkinoiden aikaan. Se rakennettiin alatorille sirkustelttojen viereen. Omistaja oli kolme kiert\u00e4v\u00e4\u00e4 teatteria omistava J.H.T. Sariola ent. Gr\u00f6nroos, Sirkus-Sarioloitten is\u00e4. Teltta oli rakennettu mustasta kankaasta ja sill\u00e4 oli voimanl\u00e4hteen\u00e4 oma petroolimoottori.<\/p>\n Varuskuntateatterin esityshuoneena toimi TR:n II pataljoonan ruokasali ja ainoastaan asevelvollisilla oli oikeus k\u00e4yd\u00e4 esityksiss\u00e4. Asevarastonhoitaja Vilho Harinen oli koneenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ja teatterin johtaja.<\/p>\n Aikoinaan tyylikk\u00e4in ja paras kaikista: Kuva-Palatsi. Sen toiminta alkoi tammikuussa 1927. Kauppalan ja kaupungin alkukymmenen vaikuttajan, kauppias ja talonomistaja Aleks Kaurasen pojat Viktor, Valter ja Paul perustivat Aleksanterinkatu 10:een suuren kaupan, mutta Viktor ei ollut kovinkaan kiinnostunut senlaatuisesta liiketoiminnasta. Hankittuaan omistukseensa Rautatienkatu 13:n kulmatontin h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti h\u00e4n rakentaa tontin yl\u00e4laitaan laadukkaan rakennuksen. Siihen tuli my\u00f6s rakentaa korkean luokan elokuvateatterihuoneisto.<\/p>\n \u00a0Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 2\/2014<\/em><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/em><\/p>\n Hollolan Lahti 1\/1990:<\/em> <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 1\/1990 julkaistiin artikkeli \u201cLahden vanhat elokuvateatterit\u201d, jonka on kirjoittanut Heikki Parmela. Usean kirjallisen l\u00e4hteen lis\u00e4ksi h\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n 30 lahtelaisen haastattelua. Nyt julkaistava artikkeli on Sauli Hirvosen tekem\u00e4 tiivistelm\u00e4 Parmelan artikkelista, kattaen ajanjakson ensimm\u00e4isest\u00e4 elokuvan\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 \u00e4\u00e4nielokuvan … Lue loppuun
\nHeikki Parmela on k\u00e4ytt\u00e4nyt artikkelissaan seuraavia l\u00e4hteit\u00e4: ESS, Lahden Lehti. Lahti-lehti, PHP:n vanhat luettelot, Sven Hirn: Kuvat kulkivat, Kari Uusitalo: Suomalaisen elokuvan vuosikymmenet, Aimo Halila: Lahden historia, Suomen Elokuva-arkisto, Suomen Elokuvas\u00e4\u00e4ti\u00f6, lis\u00e4ksi yli 30:n lahtelaisen haastattelut.<\/em><\/p>\n