{"id":6549,"date":"2014-11-01T12:09:53","date_gmt":"2014-11-01T10:09:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6549"},"modified":"2019-10-25T19:36:47","modified_gmt":"2019-10-25T17:36:47","slug":"lahden-kaupunki-109-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6549","title":{"rendered":"Lahden kaupungin perustaminen"},"content":{"rendered":"<p>Lahden kaupunki perustettiin 1.11.1905. Lyhyen\u00e4 kertauksena kaupungin perustamiseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4kohdat aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tiivistelm\u00e4 on p\u00e4\u00e4osin muokattu museon laatimasta artikkelista <a href=\"http:\/\/www.lahdenmuseot.fi\/kuka-mita-lahti\/lahden-historia\/lahden-kaupunki\/lahden-kaupungin-perustaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kuka, mit\u00e4, Lahti &#8211; Lahden kaupungin perustaminen<\/a>.<br \/>\nLahden vaakunasta on oma <a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=2012\">artikkeli<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Lahden pitk\u00e4 tie kaupungiksi<\/strong><\/p>\n<p>-Lahti oli <strong>keskiajalta<\/strong> l\u00e4htien Hollolan suurimpia kyli\u00e4. Taloluku vaihteli kahdenkymmenen molemmin puolin. Kyl\u00e4n kantataloja olivat Pekkala, Paavola, Rekola, Juhakkala, Juustila (Jussila), M\u00e4kel\u00e4, Kittel\u00e4, Huovila, Saksala, Marola, Hennala, Savola, Kartano, Sipil\u00e4, Sepp\u00e4l\u00e4, Leikkola, H\u00f6r\u00f6l\u00e4, Nikkil\u00e4, Anttila ja Helkala. <strong>Vuonna 1634<\/strong> taloja oli 24<\/p>\n<p>-Hallinnollisesti kyl\u00e4 kuului Hollolan pit\u00e4j\u00e4n Okeroisten nelj\u00e4nneskuntaan. Seurakunnallisesti kyl\u00e4 oli osa Hollolan kirkkopit\u00e4j\u00e4\u00e4 ja verot kyl\u00e4n talot maksoivat Tukholmassa sijainneelle sotilassairaalalle<\/p>\n<p>-Kaupungin perustaminen Lahteen oli esill\u00e4 jo <strong>1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4<\/strong>. Hollolan kihlakuntaa Ruotsin vuoden 1746 valtiop\u00e4ivill\u00e4 edustanut Benjamin Busk teki asiasta esityksen. Hanke ei johtanut mink\u00e4\u00e4nlaisiin toimenpiteisiin<\/p>\n<p>-Kun Lahteen saatiin rautatie (v. 1869) ja Vesij\u00e4rven kanava valmistui (v. 1871), kaupunkihanke nousi uudelleen esille. Lahden kyl\u00e4 muuttui 1870-luvulla muutamassa vuodessa teollisuus- ja asemakyl\u00e4ksi, jossa kaikki ajan sosiaaliset ongelmat korostuivat. Kyl\u00e4n elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja palvelurakenne monipuolistui ja edellytti yh\u00e4 selke\u00e4mmin hallinnollisia muutoksia.<br \/>\nUusi Suometar <strong>hein\u00e4kuussa 1876<\/strong>: &#8221;&#8230;[Lahdessa] taas puuhataan kovasti kaupunkia, josta jo ennen on ollut puhetta. Se pit\u00e4isi kiiruudella tulla alkuunsa&#8230; Kaupunki siit\u00e4 tuleekin liikenteelt\u00e4 sopivalle paikalle. Yhdell\u00e4 puolella on rautatie ja toisella puolen isot vedet ja laivaliike&#8221;.<br \/>\nAsia ei juuri edistynyt<\/p>\n<p>&#8211;<strong>Kes\u00e4n 1877<\/strong> Lahden kyl\u00e4n palon j\u00e4lkeen viranomaiset halusivat mahdollisimman pian ratkaista Lahden kyl\u00e4n tulevaisuuden, kaupungin perustaminen tuli konkreettiseksi vaihtoehdoksi. Valtiovalta ei kuitenkaan kannattanut ajatusta, kuvern\u00f6\u00f6ri esitti hein\u00e4kuussa 1877, ett\u00e4 Lahden kyl\u00e4n paikalle perustettaisiin kauppala. Syksyll\u00e4 saatiin &#8221;korkeimmasta paikasta&#8221; p\u00e4\u00e4t\u00f6s, jossa senaatille annettiin lupa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 korkeintaan 100.000 markkaa Lahteen perustettavan kaupungin tai kauppalan perustamiskustannuksiin. Samalla tehtiin laskelmat kauppalan perustamisen edellytt\u00e4mien pakkolunastuksien kustannuksista.<\/p>\n<p>&#8211;<strong>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1878<\/strong> asian valmistelut eteniv\u00e4t niin, ett\u00e4 kes\u00e4kuun viides p\u00e4iv\u00e4 julkaistiin &#8221;Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi Lahden kyl\u00e4n talojen tiluksille Hollolan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4, osaksi J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kyl\u00e4\u00e4 olevan Anttilan talon maille samassa pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4.&#8221;<br \/>\nKauppala s\u00e4ilyi hallinnollisesti viel\u00e4 Hollolan kunnan yhteydess\u00e4. Kauppalalle ei asetettu kovinkaan kunnianhimoisia kasvutavoitteita, silti kauppalalaiset itse uskoivat aluksi melko nopeaan kunnalliseen itsen\u00e4istymiseen<\/p>\n<p>-Kauppala perustettiin entisen kyl\u00e4n kohdalle paljon 1870-luvun alkupuolella tehtyj\u00e4 kaavailuja pienemp\u00e4n\u00e4. Alunperin kauppala tai kaupunki olisi ulottunut rautatielt\u00e4 Vesij\u00e4rven rantaan<\/p>\n<p>-L\u00e4\u00e4ninarkkitehti Alfred Cav\u00e9n laati kauppalan ensimm\u00e4isen asemakaavan. Se oli ajalleen tyypillinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukainen ruutukaava. Kaavoitettu alue oli kooltaan noin 43 hehtaaria. Siin\u00e4 oli 22 korttelia, joissa oli 114 tonttia.<\/p>\n<p>-Vasta <strong>1890-luvun lopulla<\/strong> kauppalan yleinen kokous p\u00e4\u00e4tti ryhty\u00e4 toden teolla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungistumisen mahdollisuuksia. Kauppalanhallitus laati F. F. Frostellin hankkimien tietojen pohjalta suunnitelman Lahden kaupungin perustamisesta ja teki jopa esityksen kaupungin tulo- ja menoarvioksi.<br \/>\nSuunnitelmista muovattu anomus l\u00e4hetettiin H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6rille, jossa toivottiin h\u00e4nen ehdottavan kaupunginoikeuksien my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 Lahdelle. Hollola vastusti voimakkaasti, siit\u00e4 huolimatta l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri G. A. von Kothe puolsi hanketta. My\u00f6s senaatti kannatti ajatusta, mutta jostain syyst\u00e4 hanke ei viel\u00e4 oikein edennyt<\/p>\n<p>&#8211;<strong>Vuonna 1904<\/strong> laadittiin ja hyv\u00e4ksyttiin Lahden <a href=\"http:\/\/www.lahdenmuseot.fi\/kuka-mita-lahti\/arkisto\/lahden-kaupungin-perustuskirja\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">perustuskirja<\/a>, joka siihen liittyvine lausuntoineen toimitettiin senaatista hallitsijan ratkaistavaksi 29.5.1904.<br \/>\nYli vuoteen asiasta ei kuulunut mit\u00e4\u00e4n, niinp\u00e4 Lahden kauppala l\u00e4hetti j\u00e4rjestysmies\u00a0Frostellin\u00a0ja pankinjohtaja\u00a0Carlstedtin tiedustelemaan tilannetta itse ministerivaltiosihteeri Constantin Linderilt\u00e4 Pietarista.<\/p>\n<p>-Asiamiehet viipyiv\u00e4t matkallaan siihen asti kun <strong>Keisari Nikolai II lopulta 1. marraskuuta 1905 antoi Pietarhovissa asetuksen kaupungin perustamisesta<\/strong>.<br \/>\nTapaus j\u00e4i pahasti meneill\u00e4\u00e4n olleen suurlakon varjoon ja tieto kaupunginoikeuksien saamisesta tuli Lahteenkin vasta kahden viikon kuluttua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Kauppalanhallitus merkitsi kokouksessaan 18.11. lakonisesti tiedokseen, ett\u00e4 &#8221;kauppala on juuri saanut kaupunginoikeudet&#8221;<\/p>\n<p>-Hankkeen toteutuminen oli l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lahtelaisten itsens\u00e4 aloitteellisuuden ja tarmon ansiota, Hollolan kunta vastusti sit\u00e4 loppuun asti. Valtiokaan ei sit\u00e4 erityisesti kannattanut, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suuremmin vastustanut, kun siit\u00e4 ei aiheutunut sille uusia kustannuksia.<br \/>\nLahtelaiset saattoivatkin hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 todeta, ett\u00e4 heid\u00e4n uusi kaupunkinsa oli &#8221;maamme kaupunkien joukossa ensimm\u00e4inen, joka on kaupungiksi kohonnut kokonaan omin voimin ja luonnollisen kehityksen pakosta.&#8221;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lahden kaupunki perustettiin 1.11.1905. Lyhyen\u00e4 kertauksena kaupungin perustamiseen liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4kohdat aina 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Tiivistelm\u00e4 on p\u00e4\u00e4osin muokattu museon laatimasta artikkelista Kuka, mit\u00e4, Lahti &#8211; Lahden kaupungin perustaminen. Lahden vaakunasta on oma artikkeli. Lahden pitk\u00e4 tie kaupungiksi -Lahti oli keskiajalta &hellip; <a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=6549\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,104,3],"tags":[],"class_list":["post-6549","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-historia-jutut","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6549"}],"version-history":[{"count":11,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11131,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6549\/revisions\/11131"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}