![\"Jalkarannantie](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/jalkarannantie_2578.jpg\")
<\/a>Jalkarannantiet\u00e4 keskustan suuntaan joulukuussa 2008. Etualalla Matti Koskelan L\u00e4pi p\u00e4iv\u00e4n -veistos.
(Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n
Keskustan ja rannan v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neen alueen suunnittelu ja rakentaminen nousivat esiin uudella vuosituhannella esille, kun paikoitusalueena toimineen asfalttikent\u00e4n sek\u00e4 Jalkarannantien ja Ky\u00f6sti Kallion kadun v\u00e4liselle alueelle haluttiin kaavoittaa asumista.
\nAlueesta j\u00e4rjestettiin suunnitelukilpailu, joka ratkesi vuonna 2005.
\nRanta-Kartanon rakentaminen aloitetaan aikaisintaan vuonna 2015.<\/p>\n
Kartanon liitt\u00e4minen kaupunkiin<\/strong><\/p>\n Vuonna 1878 perustetun kauppalan pinta-ala oli pieni. Kun Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, ei kaupungin alue ulottunut Vesij\u00e4rvelle asti, vaikka kaupungilla oli venevalkama-alue satamaradan ja Pallaksenniemen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Kaupunki alkoi laajentaa kohti rantaa, niinp\u00e4 se jo vuonna 1906 harkitsi kaupungin ja Vesij\u00e4rven maa-alueen ostoa ja liitt\u00e4mist\u00e4 kaupunkiin. Vuonna 1911 senaatti oikeutti Lahden kaupungin pakkolunastamaan Lahden kartanosta mm. Vesij\u00e4rven ja Pikku-Vesij\u00e4rven ranta-alueita. Fellman tarjosi kolmea vaihtoehtoista aluetta. Kauppoja ei syntynyt. August Fellman kuoli 1912, Lahden kartanoa edusti vuonna 1913 jatkuneissa neuvotteluissa Arthur Fellman. Nyt kaupungille tarjottiin kolmea vaihtoehtoa, yhdess\u00e4 vaihtoehdossa koko kartanon alueesta 2,25 milj. mk, kaupunki tarjosi 1,5 milj. mk. Asia raukesi t\u00e4ll\u00e4kin kertaa.<\/p>\n Seuraavan kerran kauppaa yritettiin v. 1917. T\u00e4ll\u00e4 v\u00e4lin omistussuhteet olivat siirtyneet perikunnalle osakeyhti\u00f6n\u00e4. Perikunta halusi myyd\u00e4 kartanon lis\u00e4ksi sen omistamat teollisuuslaitokset, hinnaksi tuli 14,425 milj. mk. Kaupunki tarjosi 10,6 milj. markkaa. Kauppoja ei syntynyt.<\/p>\n Asiaan saatiin uusi vaihe vuonna 1919, kun liikemiehet J. Ranta-Knuuttila ja Emanuel Sirkkunen ostivat kartanon teollisuuslaitoksineen. Uudet omistajat tarjosivat kartanon maita ilman teollisuuslaitoksia. Hinta oli 3,9 milj. mk ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa valtuusto hyv\u00e4ksyi tarjouksen sellaisenaan. Kartanon alue liitettiin kaupungin hallinnolliseen alueeseen 1.1.1924, ja n\u00e4in kaupunki sai lopulta maa-alueensa ulottumaan Vesij\u00e4rven rantaan.<\/p>\n Vuonna 1931 (vahvistettiin 1934) Otto-Iivari Meurman laati kaavan, joka k\u00e4sitti nk. Fellmanin peltojen alueen. Kaavassa oli viel\u00e4 klassismin\u00a0 aiheita, mutta p\u00e4\u00e4osin se oli jo funktionalistinen: asukkaille haluttiin taata oikeus valoon ja ilmaan. Sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana pyrittiin kaavamuutoksilla auttamaan rakennustoimintaa. Esimerkiksi Fellmanin pellon kaavamuutos vuonna 1941 laadittiin nimenomaan luomaan paremmat edellytykset silloiselle rakennustoiminnan rahoitusj\u00e4rjestelmille. Fellmanin pellolle oli vuonna 1924 vahvistettu umpikorttelikaava ja Meurmanin laatima muutoskaava, johon oli sijoitettu avoimet korttelit ja 3-5-kerroksiset rakennukset.<\/p>\n Kaupunginarkkitehti Kaarlo K\u00f6n\u00f6-nen ehdotti vuonna 1945, ett\u00e4 entinen kaupungin asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaari kutsuttaisiin laatimaan suunnitelma pohjoisessa Vesij\u00e4rveen, id\u00e4ss\u00e4 valtion satama-rataan ja etel\u00e4ss\u00e4 Salpaussel\u00e4n suurtiehen rajoittuvalle alueelle. Laisaari suostui, ja sen johdosta valmistui Laisaaren suunnittelema Lahden ensimm\u00e4inen yleiskaava 1946. Kaavassa korostuivat liikennev\u00e4ylien lis\u00e4ksi puistot ja vapaa-ajan alueet.<\/p>\n Uusi kaava vuonna 2012<\/strong><\/p>\n Ranta-Kartanon alueesta j\u00e4rjestettiin vuonna 2005 suunnittelukilpailu. Voittajaty\u00f6n pohjalta kaupunki aloitti alueen suunnittelun.<\/p>\n Ranta-Kartanon asemakaavassa alueelle on sijoitettu seitsem\u00e4n 2-3 kerroksista umpikorttelia, joiden nurkissa on yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n kahdeksankerroksista tornitaloa. Nykyisen Jalkarannantien paikalle rakennetaan puistovy\u00f6hyke kevyen liikenteen v\u00e4ylineen. Kaava mahdollistaa my\u00f6s uuden taidemuseon. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 6.9.2012.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen rakennusliike on selvityksiss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tynyt hakemaan omistamalleen korttelille kaavamuutosta. Muutoshakemuksessaan yhti\u00f6 esitt\u00e4\u00e4 tutkittavaksi vaihtoehtoa, ett\u00e4 nyt asemakaavassa kolmekerroksiseksi osoitetut korttelin osat olisi mahdollista rakentaa nelikerroksisina. Suunnitelmista enemm\u00e4n osoitteessa Lahti uudistuu<\/a> -sivulla.<\/p>\n Rakennuksia ja paikkoja<\/strong><\/p>\n Lahden kartano joulukuussa 2008. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n Kartano<\/p>\n Kartanon ratsutila oli aatelissuvun omistuksessa 1860-luvulle asti. Fellmanin pellot ja puisto<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918 Lahteen tuotiin noin 20 000 antautunutta punaista. Heit\u00e4 sijoiteltiin aluksi koulurakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. N\u00e4iden t\u00e4yttyess\u00e4 tuhansia vankeja tavaroineen ja hevosineen koottiin Fellmanin pelloille, josta heid\u00e4t vietiin Hennalaan. Pelloilla j\u00e4rjestettiin useana vuonna mm. maatalousmessuja, sis\u00e4\u00e4ntuloportti sijaitsi Pellonkulman ja Suojalinnan v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1958 kaupunginhallitus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 Fellmanin peltoalue kunnostetaan kansanpuistoksi. Kaupunginpuutarhuri Erkki Kivivuori sai teht\u00e4v\u00e4kseen puiston rakentamisen kaupungin ty\u00f6llisyyst\u00f6in\u00e4. Linja-autoasema<\/p>\n Linja-autoasema valmistui 1939 kaupunginarkkitehti Kaarlo K\u00f6n\u00f6-sen laatimien piirustusten mukaan. Kolmesta osasta koostuvaa rakennusta hallitsee 28 metri\u00e4 korkea mainos- ja kellotorni. Suojalinna ja Pellonkulma<\/p>\n Aleksia kuljettaessa Urheilukeskukseen, Fellmanin puiston \u201csis\u00e4\u00e4ntuloa\u201d hallitsevat lahtelaisen arkkitehti Unto Ojosen suunnitelmien mukaan 1953 valmistunut yhdeks\u00e4nkerroksinen asuin- ja liiketalo Pellonkulma ja Viipurista Lahteen siirtyneen arkkitehti Jalmari Lankisen 1945 suunnittelema, vuonna 1947 valmistunut yhdeks\u00e4nkerroksinen asuin- ja liikerakennus Suojalinna. Unto Ojonen suunnitteli 1949 Suojalinnan jatkoksi 1951 valmistuneen kaupungin ty\u00f6ntekij\u00f6ille tarkoitetun asuinrakennuksen. Urheilutalo<\/p>\n Urheilutalo avattiin vuonna 1957, jolloin sen pienempi palloilusali valmistui. Hallia laajennettiin vuonna 1967, jolloin valmistui suurempi, l\u00e4hes 1500 ihmist\u00e4 vet\u00e4v\u00e4 urheilusali. Pikku-Vesij\u00e4rven puisto<\/p>\n Vesij\u00e4rven poukama ulottui ennen nykyisen linja-autoaseman kohdille. Pikku-Vesij\u00e4rvi syntyi, kun vuonna 1869 rakennettiin pistoraide Lahden asemalta Vesij\u00e4rvella sijaitseville teollisuuslaitoksille. Pikku-Vesij\u00e4rveen laskettiin 1919-1931 kaksi kolmannesta Lahden kaupungin likavesist\u00e4, ja sen t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 suunniteltiin useaan otteeseen.<\/p>\n Asemakaava-arkkitehti Olavi Laisaari ehdotti vuonna 1946, ett\u00e4 Pikku-Vesij\u00e4rven ranta kaavoitettaisiin virkistyskeitaaksi. Laisaaren idea toteutui 1950-luvun alussa.<\/p>\n Pienen j\u00e4rven pohja saastui, ja sinne kerrostui suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ravinteita ja muita ep\u00e4puhtauksia. Vuonna 1998 Pikku-Vesij\u00e4rvi ruopattiin ja sadevesiviem\u00e4rit siirrettiin Vesij\u00e4rven puolelle. Samalla rakennettiin soivat vesiurut.<\/p>\n Pikku-Vesij\u00e4rven ymp\u00e4rill\u00e4 levitt\u00e4ytyv\u00e4ss\u00e4 puulajipuistossa kasvaa yli 40 puulajia.<\/p>\n Kisapuisto<\/p>\n Lahden Kisapuiston jalkapallostadion rakennettiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten, joiden aikana siell\u00e4 pelattiin kaksi alkusarjan jalkapallo-ottelua sek\u00e4 yksi jatko-ottelu. Purettuja rakennuksia<\/p>\n Aikoinaan Pikku-Vesij\u00e4rven rannalla on sijainnut nk. Myllykyl\u00e4, paikalla olleen myllyn mukaan. Pikku-Vesij\u00e4rven rannalla radan likell\u00e4 sijaitsi mm. ty\u00f6l\u00e4isten asuntoloita viel\u00e4 1950-luvulla. Viime vuosina alueelta on purettu useita rakennuksia, kuten aiemmin mainittu urheilutalo. L\u00e4hteet:<\/em> Artikkeli julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 3\/2014<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lahden kyl\u00e4 kasvoi jo keskiajalla suurkyl\u00e4ksi maa- ja vesireittien solmukohtaan. Aikoinaan Vesij\u00e4rvi oli kirkas ja kalainen j\u00e4rvi, joka toimii reittin\u00e4 pohjoiseen. J\u00e4rvell\u00e4 ja sen ominaisuuksilla on varmasti ollut vaikutuksia taajaman syntymiseen juuri sille kohdalle, jossa se s\u00e4ilyi vuosisatoja tiiviin\u00e4 kyl\u00e4n\u00e4 … Lue loppuun
\nAlueen omisti hovioikeudenneuvos August Fellman, ja siihen kuului Myt\u00e4j\u00e4isen peltoalue, nyky\u00e4\u00e4n Sopenkorven teollisuus- ja asuntoalue. Ostohanketta jatkettiin vuonna 1908, jolloin Fellman pyysi 2 milj. mk, kaupunki tarjosi 1 milj. mk.
\nKaupunki ryhtyi valmistelemaan pakkolunastusta, samalla olisi lunastettu kartanokin, josta olisi tullut kaupungintalo.
\nSamaan aikaan W. O. Lille laati mm. lunastettavaksi esitetyn alueen asemakaavan. Lillen kaavaa ei vahvistettu, koska pakkolunastus j\u00e4i tekem\u00e4tt\u00e4. Esitys oli kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4, koska sen vaikutuksia on n\u00e4kyviss\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 kaavoissa.<\/p>\n
\nAiemmin samana vuonna Lahti oli kuitenkin ostanut Sopenkorven alueen p\u00e4\u00e4asiassa teollisuusrakentamiseen.<\/p>\n
\nJo vuonna 1920 alueesta j\u00e4rjestet-tiin asemakaavakilpailu. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota erityisesti satamaj\u00e4rjestelyihin sek\u00e4 vanhan ja uuden kaupunkialueen yhteyden luomiseen. Kaikkiaan j\u00e4tettiin 14 ehdotusta.
\nVarsinaisen asemakaavan sai laatiakseen Carolus Lindberg.
\nEr\u00e4st\u00e4 palkittua ehdotusta palkintolautakunta kommentoi mm. seuraavasti:\u00a0 \u201cPikku-Vesij\u00e4rvi on t\u00e4ytetty ja t\u00e4ten syntynyt ala k\u00e4ytety korkeita rakennuksia varten, mikl\u00e4 voi olla hyvinkin edullista…\u201d
\nLindberg laati vuonna 1922 alueelle kaavan, joka vahvistettiin 30.1.1924. Kaava ei toteutunut.<\/p>\n
\nLiikenteen merkitys kasvoi, esimerkiksi Hevosmiehenkatu (nyk. Hollolankatu) oli leve\u00e4 etel\u00e4-pohjoissuuntainen valtav\u00e4yl\u00e4.
\nKaava toteutui vain v\u00e4h\u00e4isilt\u00e4 osin.<\/p>\n
\nAsemakaavamuutoksen k\u00e4ynnist\u00e4misen johdosta asuntorakentamisen aloitus Ranta-Kartanon alueella alkaa aikaisintaan loppuvuonna 2015.<\/p>\n<\/a>
\nUuden p\u00e4\u00e4rakennuksen rakennutti hovineuvos August Fellman 1897-1898 arkkitehti Hjalmar \u00c5bergin piirustusten mukaan.<\/p>\n
\nVuonna 1978 paljastettiin kuvanveist\u00e4j\u00e4 Erkki Kannoston suurikokoinen Punavankien muistomerkki.<\/p>\n
\nPuiston koko on noin viisi hehtaaria.
\nLammen l\u00e4hell\u00e4 paljastettiin vuonna 1961 Jussi M\u00e4ntysen kolmea lentoon l\u00e4htev\u00e4\u00e4 joutsenta esitt\u00e4v\u00e4 pronssipatsas Yl\u00f6s kirkkauteen.
\nPuistoa uudistettiin vuonna 1994.<\/p>\n
\nAseman toiminnot siirtyv\u00e4t vuonna 2015 valmistuvaan matkakeskukseen.<\/p>\n
\nRakennukset muodostavat porttimaisen kokonaisuuden. Porttiaihe esiintyy jo insin\u00f6\u00f6ri W.O. Lillen vuodelta 1908 olevassa kaupungin l\u00e4ntisten osien asemakaavassa.
\nRakennukset ovat osa Fellmanin pellolle j\u00e4lleenrakennuskaudella syntynytt\u00e4 rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n
\nVuonna 2012 kaupunginhallitus teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen purkaa urheilutalo syksyyn 2013 menness\u00e4. Purkuty\u00f6t viimeisteltiin vuoden 2014 alussa.
\nHallin toiminnot siirtyiv\u00e4t osaltaan Lahden suurhalliin.<\/p>\n
\n1600-luvun loppupuolella aloitettiin vedenpinnan korkeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4, jolla pyrittiin hillitsem\u00e4\u00e4n tulvatuhoja. 1800-luvulla j\u00e4rven pintaa laskettiin ja pinta laski l\u00e4hes 3 metri\u00e4.<\/p>\n
\nN\u00e4in ratapenkka erotti Pikku-Vesij\u00e4rven omaksi lammekseen, s\u00e4ilytt\u00e4en kuitenkin yhteyden Vesij\u00e4rveen.<\/p>\n
\nOlympiarenkaat etel\u00e4isell\u00e4 sis\u00e4\u00e4ntuloportilla ovat muistuttamassa noista otteluista.
\nKisapuiston katsomorakenteita on ehostettu viime vuosina, ja syksyll\u00e4 2014 jalkapallostadion sai valot.
\nSuunnitelmissa on rakentaa tulevaisuudessa uusia katsomo-osia.<\/p>\n
\nSittemmin kyl\u00e4 ja rannan muuta rakennukse tpurettiin. 1950-luvun aikana Kartanon alueella Pikku-Vesij\u00e4rvi, Fellmannin puisto ja Kisapuisto saivat suunnilleen nykyisen muotonsa.<\/p>\n
\nPaikoitusalueella sijainnut grilli, joka rakennettiin mahdollisesti 1970-luvulla(?), purettiin kaavamuutoksen johdosta.
\nAiemmin 2000-luvun alussa Jalkarannantien varrelta oli purettu kaksi huoltamoa, jotka oli rakennettu joskus 1950-luvulla.
\nAlueen kolmas huoltamorakennus on toistaiseksi pystyss\u00e4. Alueen rakentaminen aloitetaan huoltamon tontilta.<\/p>\n
\nhttp:\/\/www.rky.fi\/read\/asp\/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4842<\/em>
\nhttp:\/\/www.paijat-hame.fi\/fi\/tehtavat\/aluesuunnittelu\/mary\/alueet\/paasikiven_aukio<\/em>
\nhttp:\/\/lahtiuudistuu.fi\/ranta-kartano<\/em>
\nhttp:\/\/www.lahdenmuseot.fi\/kuka-mita-lahti<\/em>
\nhttp:\/\/www.vesku.net\/vapaa-aika\/pikku-vesku<\/em>
\nhttp:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lahden_urheilutalo<\/em>
\nhttp:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fellmaninpuisto<\/em>
\nhttp:\/\/kartta.lahti.fi\/ims<\/em>
\nLahden Historia 2<\/em>
\nHL 2\/1986<\/em>
\nHL 2\/1988<\/em><\/p>\n