Kuuden kunnan selvitysty\u00f6 on loppusuoralla. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t Seppo Huld\u00e9n ja Rolf Paqvalin ehdottavat Hollolan, H\u00e4meenkosken, Iitin, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n ja Nastolan kuntien sek\u00e4 Lahden kaupungin yhdistymist\u00e4. Valtuustot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t 29.9.2014, hyv\u00e4ksyv\u00e4tk\u00f6 ne yhdistymisen. Jos n\u00e4in k\u00e4y, uusi kunta aloittaa heti vuoden 2017 alussa. Uuden 154 000 asukkaan kunnan nimeksi tulisi Lahti ja se olisi Suomen 7. suurin kaupunki.
\nMik\u00e4li osa tai jokin kunnista ei hyv\u00e4ksy esityst\u00e4, on valtiovarainministeri\u00f6ll\u00e4 mahdollisuus harkita selvitysajan jatkamista uuden suppeampaa kuntajoukkoa koskevan uuden esityksen tekemiseksi.<\/p>\n
Uuden kunnan yhdistymissopimus: Lahen Lehti<\/a> 21.9.2014 Lahden kaupunginhallitus k\u00e4sitteli maanantaina 15.9. Salpaussel\u00e4n kuntajakoselvityst\u00e4 ja se p\u00e4\u00e4tti yksimielisesti esitt\u00e4\u00e4 kaupunginvaltuustolle, ett\u00e4 valtuusto hyv\u00e4ksyy kuuden kunnan yhdist\u00e4misen uudeksi kunnaksi: Kaikkien muidenkin kuntien hallituksen \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t liitoksen puolesta, paitsi Hollola. [p\u00e4iv. 29.9.<\/em>]<\/p>\n Kunnanvaltuustot \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t<\/a> liitoksesta 29.9. seuraavasti: Selvitt\u00e4jien ehdotus<\/strong><\/p>\n Salpauskunta.fi-sivulta on luettavissa selvitt\u00e4jien ehdotus<\/a> (6.8.2014, pdf).<\/p>\n Alla nostan esiin muutamia valikoituja kohtia kappaleista 1-8 selvitt\u00e4jien Seppo Huld\u00e9n ja Rolf Paqvalin 23-sivuisesta ehdotuksesta. Jokaisen kannattaa tutustua ehdotukseen ja tarkemmat selvitykset l\u00f6ytyv\u00e4t ty\u00f6ryhmien loppuraporteista, josta tuonnempana.<\/p>\n Liitossopimus on luettavissa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a> (pdf).<\/p>\n Yleist\u00e4 (1.1.<\/strong>) -kohdassa viitataan k<\/a>untarakennelakiin<\/a> (pdf), jonka toisessa pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kuntajaon kehitta\u0308misen tavoitteita:<\/p>\n ”Tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti ehea\u0308 ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksia\u0308. Selvitysty\u00f6n organisointiin (1.2.<\/strong>) liittyv\u00e4t kohdat on esitelty tarkemmin Salpauskunta-esittelyss\u00e4<\/a>. Mainittakoon kuitenkin, ett\u00e4 nelj\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4n tuottama materiaali muodostaa selvityksen perusosan, jonka pohjalta kuntajakoselvitta\u0308ja\u0308t ovat tehneet oman selvityksensa\u0308 ja ehdotuksensa seka\u0308 yhdistymissopimuksen. Alueen perustiedot (2.1.<\/strong>) ja alueen merkitys kansantaloudessa (2.2.<\/strong>) k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi seikkaper\u00e4isemmin em. loppuraporteissa.<\/p>\n Kohta Alueen kilpailukyky ja vetovoima (3.1.<\/strong>):<\/p>\n ”Lahden kaupunkiseudun elinkeinostrategia perustuvat ympa\u0308risto\u0308teknologiaan, muotoiluun ja ka\u0308yta\u0308nto\u0308la\u0308heisiin innovaatioihin. Se kilpailee muiden seutujen kanssa, joilla on samoja ka\u0308rkikohteita. Alue ja metropoli (3.2.<\/strong>):<\/p>\n ”Alueen kilpailuasemaan vaikuttaa keskeisesti siita\u0308 0 \u2013 150 km eta\u0308isyydella\u0308 oleva metropolialue, joka taas kilpailee Euroopan ja erityisesti pohjoismaiden metropolien kanssa. Lahden seutu ilmoittaa kuuluvansa metropolialueeseen ja se aidosti kilpailee metropolialueen muiden kuntien kanssa. On varmistettava se, etta\u0308 metropolialueen la\u0308heisyys kasvattaa eika\u0308 kuihduta alueen kasvua. Kun Lahden alueen ainoa selkea\u0308 kilpailuetu metropolialueeseen verrattuna on ta\u0308lla\u0308 hetkella\u0308 halvemmat asumiskustannukset, muuttuu kilpailuasema jatkossa yha\u0308 vaikeammaksi. Metropolihallinnosta tulee tekija\u0308, jonka kanssa neuvoteltaessa 150 000 asukkaan uusi Lahti on vahvemmassa asemassa kuin hajanainen Lahden alue. On estetta\u0308va\u0308 se tilanne, etta\u0308 Pa\u0308ija\u0308t-Ha\u0308meesta\u0308 muodostuu metropolialueen pohjoinen, alikehittynyt osa, jossa on pa\u0308a\u0308osin matalan jalostusarvon tuotantoa ja va\u0308esto\u0308, jonka koulutus- ja tulotaso on keskima\u0308a\u0308ra\u0308ista\u0308 matalampi ja sosiaalisten palvelujen seka\u0308 tukien tarve suurempi.”<\/p>\n Alueen muut kilpailijat (3.3.<\/strong>):<\/p>\n ”Vaikka alueen kannalta keskeisinta\u0308 on kilpailu ja liittoutuminen metropolialueen kanssa, sen kilpailijoita ovat myo\u0308s Kanta-Ha\u0308meen, Pirkanmaan, Kymenlaakson ja Etela\u0308-Karjalan maakunnat. Lisa\u0308ksi metropolialueen ulkopuolelle ja\u0308a\u0308va\u0308t Uudenmaan kunnat ovat alueen kilpailijoita.”<\/p>\n Alueen visio ja strategian painopisteet (4.1.<\/strong>):<\/p>\n ”Tulevaisuustyo\u0308ryhma\u0308 on linjannut visioksi avoimen, uudistuvan yritta\u0308misen ja monipuolisen asumisen ympa\u0308risto\u0308kaupungin.”<\/p>\n Kuntien rooli ja mahdollisuudet kilpailukyvyn lisa\u0308a\u0308misessa (4.2.<\/strong>):<\/p>\n ”Tyo\u0308voiman tarjontaan vaikuttaa asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Ta\u0308lla\u0308 hetkella\u0308 alueen keskeisin tavoite on tyo\u0308paikkojen ma\u0308a\u0308ra\u0308n kasvattaminen, koska kasvua ei voi rakentaa vain pendelo\u0308intiin metropolialueelle eika\u0308 passiivisen, tyo\u0308voiman ulkopuolella olevan va\u0308esto\u0308n varaan. Ent\u00e4 miten lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kilpailukyky\u00e4 yhdistyv\u00e4ss\u00e4 kunnassa (4.3.<\/strong>)?<\/p>\n Keskeiseksi kehitt\u00e4miskohteiksi mainitaan: ”Tavoitteiden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 alueen neuvotteluvoiman vahvistumista suhteessa valtioon sek\u00e4 metropolialueeseen. Sen kanssa kilpailtaessa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuuden selvityskunnan yhteiset voimavarat eiv\u00e4t riit\u00e4. Lis\u00e4ksi selvitt\u00e4j\u00e4t kysyv\u00e4t, pit\u00e4isik\u00f6 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen ja Kanta-H\u00e4meen maakuntaliitot yhdist\u00e4\u00e4?<\/p>\n Yhdyskuntarakenne (5<\/strong>):<\/p>\n ”Jos kunnat yhdistyv\u00e4t uudeksi Lahdeksi, kuntarakennetta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 tasapainoiseksi kokonaisuudeksi niin, ett\u00e4 kunnassa on yksi p\u00e4\u00e4keskus, joka on suunniteltu palvelemaan koko seutua. Kuntatalous (6.<\/strong>, 6.1.<\/strong> Kuntien kantokyky itsen\u00e4isin\u00e4):<\/p>\n ”Talous- ja henkil\u00f6st\u00f6ty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportista ja sen osana olevista HT Eero Laester\u00e4n analyyseist\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 kuuden kunnan yhteinen talouden sopeuttamistarve seuraavien kolmen vuoden aikana on yhteens\u00e4 99 M\u20ac. Kunnat itse ovat talous- ja henkil\u00f6st\u00f6 ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 arvioineet s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalikseen 50 M\u20ac eli n. puolet sopeuttamistarpeesta.<\/p>\n Nykyisill\u00e4 veroprosenteilla ja menokehityksell\u00e4 kaikki tarkasteltavat kunnat ajautuvat kriisikunnaksi viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2019. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4miseksi kaikki kunnat joutuvat tekem\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 sopeuttamistoimia ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jo vuosina 2015-2017 koko yhteens\u00e4 51 M\u20ac s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalinsa.”<\/p>\n Kuntien yhteinen kantokyky (6.2.<\/strong>):<\/p>\n ”Vuodesta 2017 alkaen yhdistyneess\u00e4 kunnassa saadaan kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ICT-kustannuksissa, itsen\u00e4isyyden kustannuksissa sek\u00e4 lis\u00e4s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toimintojen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4 ja johtotasoja poistamalla. Kuntakohtaista s\u00e4\u00e4st\u00f6potentiaalia voidaan pitk\u00e4lle toteuttaa el\u00e4kej\u00e4rjestelyin.<\/p>\n Uusi kunta saa kertaluonteisia tuloja, joita ovat yhdistymisavustus 8 M\u20ac sek\u00e4 yhdistymisen vuoksi tarpeettomaksi tulevan omaisuuden myyntitulot, joiksi arvioidaan 3,5 M\u20ac. Arvioidaan, ett\u00e4 uudessa kunnassa s\u00e4\u00e4styy investointeja noin 18 M\u20ac edest\u00e4 verrattuna kuntien s\u00e4ilymiseen itsen\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n Talouteen vaikuttavia tekij\u00f6in\u00e4 ovat: Kustannusten vertailu osoittaa (s. 17), ett\u00e4 uuden kunnan tulee valita yhdistyvist\u00e4 kunnista parhaat palvelu-, hallinto- ja johtamismenettelyt, jolloin sill\u00e4 on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 merkitt\u00e4viin kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Joissakin palveluissa koon kasvaminen alentaa yksikk\u00f6kustannuksia. Arviot on tehty tilanteessa, jossa ei ole tietoa sote-ratkaisun taloudellisista vaikutuksista eik\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 kunnilta poistetaan ja mitk\u00e4 ovat poistamisentaloudelliset vaikutukset.”<\/p>\n Uuden kunnan rakenne ja organisaatio (7.1.<\/strong>):<\/p>\n ”Rakenne poikkeaa olennaisesti nykyisten kuntien rakenteesta; sis\u00e4lt\u00e4\u00e4h\u00e4n uusi kunta tiiviisti asutun Lahden ruutukaava-alueen ja toisaalta harvaan asutun yli tuhannen neli\u00f6kilometrin maaseutualueen. Tavoitteena on, ett\u00e4 nykyisist\u00e4 kunnista muodostuu uuden kunnan elinvoimaisia osakeskuksia, joissa on sek\u00e4 julkisia ett\u00e4 yksityisi\u00e4 palveluja kehittymist\u00e4 tukemassa.<\/p>\n Uuden kunnan organisaatio perustunee toimialamalliin. Toimialat ovat kaupunginhallituksen toimiala, sosiaali- ja terveystoimiala, sivistystoimiala ja tekninen- ja ymp\u00e4rist\u00f6toimiala.<\/p>\n L\u00e4hidemokratia toteutetaan aluejohtokunnilla ja monipuolisilla osallistumis- ja vaikuttamisj\u00e4rjestelmill\u00e4 koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat ovat omalta osaltaan ohjaamassa osakeskuksen ja sen palvelujen kehittymist\u00e4 sek\u00e4 monimuotoista kansalaistoimintaa.<\/p>\n Sosiaali- ja terveyspalveluden (7.2.<\/strong>) tuottaminen:<\/p>\n ”Sosiaali- ja terveystoimiala muuttuu edunvalvontakysymykseksi ja tuottamiseksi eik\u00e4 yhdistymissopimuksessa voida kuntien kesken sopia ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miten toimiala j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n. Selvitysalue kuuluu Tampereen yliopistollisen keskussairaalan eritysvastuualueen pohjalta muodostuvaan sote-alueeseen. Selvitt\u00e4jien arvio eduista ja haitoista (8<\/strong>):<\/p>\n ”Uuden yhdistyneen kunnan neuvotteluasema valtiovaltaan ja metropolialueen kuntiin on vahvempi kuin nykyisell\u00e4 kuntarakenteella. Vaikka suuressa kunnassa ei pystyt\u00e4 aina tekem\u00e4\u00e4n pienempien kuntien tapaan ketter\u00e4sti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 ratkaisuja esim. yksitt\u00e4isten yritysten erityistarpeiden huomioonottamisessa tai yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden ty\u00f6llist\u00e4misess\u00e4, on yhdistyneess\u00e4 kunnassa helpompi saavuttaa ty\u00f6tt\u00f6myyden v\u00e4hent\u00e4mis- ja asukasluvun kasvutavoitteet.<\/p>\n Alueen rakenne voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyisist\u00e4 kuntarajoista riippumatta perustumaan kansallisesti kilpailukykyiseen ydinkeskustaan, vahvoihin osakeskuksiin, kehittyv\u00e4\u00e4n maaseutuun sek\u00e4 nykyist\u00e4 toimivampaan joukkoliikenteeseen. Hyv\u00e4ll\u00e4 yhdyskuntasuunnittelulla my\u00f6s paineet perusinvestointeihin v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n Uusi kunta voi poistaa hallinnon p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4 sek\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 voimavaroja hallinnosta palveluihin.<\/p>\n Suuri kunta turvaa pient\u00e4 paremmin palveluiden saatavuuden koska j\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole samalla tavalla haavoittuva kuin pieness\u00e4 kunnassa sek\u00e4 pystyy tuottamaan pient\u00e4 kuntaa monipuolisempia palveluita. Haittana ovat yhdistymiskustannukset kunnan ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosina. Tehtyjen tutkimusten mukaan kuntaliitoksen taloushy\u00f6dyt alkavat yleens\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 nelj\u00e4nnest\u00e4 liitosvuodesta eteenp\u00e4in.<\/p>\n On mahdollista, ett\u00e4 jotkut harvoin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t palvelut ovat kauempana kuin itsen\u00e4isiss\u00e4 kunnissa.<\/p>\n Palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 ei suuressa kunnassa pystyt\u00e4 aina ottamaan huomioon kunnan eri osien erityisominaisuuksia sek\u00e4 asukkaiden ja heid\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tuntemusta.<\/p>\n Suuressa kunnassa ei ole yht\u00e4 helppoa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi paikallisten pienyritysten tarjoamia sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen mm. paikalliseen vertaistukeen ja vapaaehtoistoimintaan perustuvia palveluja. Haittaa voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 mm. aluejohtokuntien aktiivisella toiminnalla.<\/p>\n Demokratian\u00e4k\u00f6kulmasta suoralla vaalilla valittavien luottamushenkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 haittana. Entist\u00e4 harvempi asukkaista on kunnanvaltuustossa, kunnanhallituksessa tai lautakunnissa p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asioista ollen my\u00f6s suorassa yhteydess\u00e4 asukkaiden kanssa, vaikka kuntaan tulevat uusina luottamushenkil\u00f6elimin\u00e4 aluejohtokunnat.Suuressa organisaatiossa joidenkin asioiden k\u00e4sittely saattaa olla monimutkaisempaa kuin pieness\u00e4 organisaatiossa.<\/p>\n Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 kuuden kunnan liitos takaa nykyist\u00e4 kuntarakennetta oleellisesti paremmat mahdollisuudet huolehtia alueen asukkaiden toimeentulosta, elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 kuntien vastuulla olevista palveluista ja kehitt\u00e4\u00e4 niit\u00e4.”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuuden kunnan selvitysty\u00f6 on loppusuoralla. Kuntajakoselvitt\u00e4j\u00e4t Seppo Huld\u00e9n ja Rolf Paqvalin ehdottavat Hollolan, H\u00e4meenkosken, Iitin, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n ja Nastolan kuntien sek\u00e4 Lahden kaupungin yhdistymist\u00e4. Valtuustot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t 29.9.2014, hyv\u00e4ksyv\u00e4tk\u00f6 ne yhdistymisen. Jos n\u00e4in k\u00e4y, uusi kunta aloittaa heti vuoden 2017 alussa. Uuden … Lue loppuun
\nKuntaliitosselvityksen taustoja: Lahen Lehti<\/a> 22.12.2013<\/em><\/p>\n
\n”Lahden kaupungin n\u00e4k\u00f6kulmasta kuuden kunnan alue muodostaa riitt\u00e4v\u00e4n laajan kokonaisuuden alueen elinvoiman ja edunvalvonnan lis\u00e4\u00e4miseen. Uusi kunta poistaa kuntien v\u00e4list\u00e4 kilpailua asukkaista ja ty\u00f6paikoista sek\u00e4 mahdollistaa keskittymisen alueen kilpailukyvyn parantamiseen.”<\/p>\n
\nLahden my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s syntyi \u00e4\u00e4nin 54-5, Nastolan \u00e4\u00e4nin 25-18, K\u00e4rk\u00f6l\u00e4n 18-9 ja H\u00e4meenkosken 12-9. Hollolassa kielteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s tehtiin \u00e4\u00e4nin 27-16 ja Iitiss\u00e4 14-13. [p\u00e4iv. 29.9.<\/em>]<\/p>\n
\nKorostan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 katsaus ei pyri olemaan objektiivinen, vaan olen valikoivasti nostanut tiettyj\u00e4 aiheita esille ja j\u00e4tt\u00e4nyt osia nostamatta.<\/p>\n
\nTavoitteena on myo\u0308s, etta\u0308 kunta muodostuu tyo\u0308ssa\u0308ka\u0308yntialueesta tms., sek\u00e4 edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden ja\u0308rjesta\u0308misesta\u0308 ja rahoituksesta seka\u0308 riitta\u0308va\u0308sta\u0308 omasta palvelutuotannosta.
\nKuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edista\u0308a\u0308 tavoitteita seka\u0308 parantaa:
\n1.\u00a0\u00a0 \u00a0kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksia\u0308 vastata palvelujen ja\u0308rjesta\u0308misesta\u0308 ja tuottamisesta tai muuten edista\u0308a\u0308 kunnan toimintakykya\u0308;
\n2.\u00a0\u00a0 \u00a0alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita;
\n3.\u00a0\u00a0 \u00a0alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
\n4.\u00a0\u00a0 \u00a0alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
\nEdella\u0308 olevista kuntarakennelain tarkoittamista edellytyksista\u0308 ainakin yhden tulee ta\u0308yttya\u0308, jotta kuntajaon muuttaminen olisi mahdollista. Kuntajakoselvityksella\u0308 pyrita\u0308a\u0308n siihen, etta\u0308 kunta muodostuisi yhdesta\u0308 alueesta, josta kuitenkin voidaan selvitta\u0308jien esityksesta\u0308 poiketa. Kuntajaon muuttamisen edellytyksia\u0308 arvioidaan lisa\u0308ksi myo\u0308s alueen tulevan kehityksen kannalta.”<\/p>\n
\nLoppuraportit (pdf-muodossa) julkaistiin kes\u00e4ll\u00e4:
\nTalous- ja henkilo\u0308sto\u0308tyo\u0308ryhma\u0308<\/a> | demokratiatyo\u0308ryhma\u0308<\/a> | palveluverkkotyo\u0308ryhma\u0308<\/a> |
\ntulevaisuustyo\u0308ryhma\u0308<\/a> >> tiivistelm\u00e4t raporteista<\/a><\/p>\n
\nHyva\u0308 logistinen sijainti ei ole merkinnyt maakunnan tuotannon ja tyo\u0308paikkojen ma\u0308a\u0308ra\u0308n kasvua, vaan se on ollut maan keskima\u0308a\u0308ra\u0308ista\u0308 kasvua heikompaa. Erityisesti Lahden korkea ty\u00f6tt\u00f6myys on ollut alueen kehitykselle ongelmallinen.
\nMaakunnan taloudellinen kehitys ei ole ollut tyydytta\u0308va\u0308 ja Pa\u0308ija\u0308t-Ha\u0308metta\u0308 voidaan pita\u0308a\u0308 talouden alisuorittajana.”<\/p>\n
\nMetropolialueeseen kuuluvat nykyisessa\u0308 Helsingin seudun yhteistyo\u0308ssa\u0308 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen seka\u0308 10 kehyskuntaa Kirkkonummi, Kerava, Sipoo, Ja\u0308rvenpa\u0308a\u0308, Tuusula, Ma\u0308ntsa\u0308la\u0308, Pornainen, Nurmija\u0308rvi, Hyvinka\u0308a\u0308 ja Vihti. Metropolialueen kunnilla on hyva\u0308t, suorat yhteydet valtion keskushallintoon, joka helpottaa na\u0308iden kuntien edunvalvontaa jo asioiden valmisteluvaiheessa.
\nMetropolialue on hyo\u0308tynyt maan elinkeinorakenteen muuttumisesta yha\u0308 vienti- ja tuontipainotteisemmaksi, jonka tuotantotoiminta on keskittynyt Helsingin seudulle. Metropolialueelle onkin kertynyt voimavaroja ja osaamista, jotka ovat kansallisesti monelta osin ylivoimaisia verrattuna maan muihin osiin.
\nLahden alueen kilpailuetuna voidaan pita\u0308a\u0308 metropolialuetta oleellisesti edullisempia asumiskustannuksia ja siten halvempia tyo\u0308voimakustannuksia.<\/p>\n
\nLahden alueen keskeisin strateginen kysymys on elinkeinopolitiikka ja siihen liittyen asuntopolitiikka; miten ka\u0308yta\u0308nno\u0308ssa\u0308 kilpaillaan ja\/tai liittoudutaan mahdollisesti perustettavan metropolihallinnon seka\u0308 metropolialueen kuntien kanssa.<\/p>\n
\nUhkana on, etta\u0308 metropolialueen kuntien kilpailuedut ja muihin seutuihin verrattuna ylivoimaiset mahdollisuudet panostaa niiden kehitta\u0308miseen esta\u0308va\u0308t Lahden alueen taloudellista kasvua.”<\/p>\n
\n1. Helsinki\u2013Lahti\u2013Pietari -kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n vahvistaminen
\n2. Yritysten kilpailukyvyn kehitt\u00e4minen ja uusien kasvualojen l\u00f6yt\u00e4minen
\n3. Korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan varmistaminen
\n4. Edunvalvonnan tehostaminen ja alueen tunnettuuden kasvattaminen
\n5. Asukasl\u00e4ht\u00f6isyyden ja osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen
\n6. Maaseudun perustuotantoon tukeutuvien elinkeinojen kehitt\u00e4minen<\/p>\n
\nRaporteissa mainitaan mm. seuraavia toimenpiteit\u00e4:
\n-tarvitaan P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liiton tuki, koska ty\u00f6 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 koko maakuntaa
\n-elinkeinopolitiikan tehokkaan hoidon kannalta olisi perusteltua, ett\u00e4 koko maakunta yhdistett\u00e4isiin yhdeksi kunnaksi
\n-tarvitaan alueen asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4n 1 %:n kasvua ja ty\u00f6tt\u00f6myyden laskua 12.5 %:iin”<\/p>\n
\nP\u00e4\u00e4keskuksen ja osakeskusten v\u00e4lill\u00e4 tulee olla hyv\u00e4 julkinen liikenne. Tulevaisuusty\u00f6ryhm\u00e4 on hahmottanut perustellusti ja realistisesti uuden kunnan rakenteen ja palveluverkkoty\u00f6ryhm\u00e4 kunnan palveluita kunnan eri osakeskuksissa. Vastaavasti demokratiaty\u00f6ryhm\u00e4n ehdottamat alueelliset toimielimet voidaan toteuttaa perustumaan uuden kunnan keskusrakenteeseenTarkoituksena on tehokkaasti toteuttaa alueen kannalta kes keisi\u00e4 yhdyskuntarakenteen kehitystoimenpiteit\u00e4, mm. Helsinki\u2013Lahti\u2013Pietari-kehitysk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n vahvistaminen, Valtatie 12: Etel\u00e4inen keh\u00e4tie ja Lahti-Kouvola v\u00e4lin parantaminen, osakeskusten kehitt\u00e4minen ja maaseudun elinvoimaisuus.”<\/p>\n
\n1. Kunnan tulokehitys, joka riippuu kunnan kilpailukyvyst\u00e4, elinvoimasta ja ty\u00f6llisyyden kehityksest\u00e4.
\n2. Kunnan menokehitys, joka riippuu kunnan j\u00e4rjest\u00e4mien palvelujen tehokkuuden eli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehityksest\u00e4.<\/p>\n
\nJos kunnat sopeuttavat toimiaan ennen yhdistymist\u00e4, uusi kunta voisi aloittaa 20.25 veroprosentilla eik\u00e4 sill\u00e4 olisi painetta nostaa veroprosenttia ainakaan ensimm\u00e4isen valtuustokauden aikana tai edes vuoteen 2023 menness\u00e4. Vuodet 2017 ja 2018 olisi vat alij\u00e4\u00e4m\u00e4isi\u00e4, mutta sen j\u00e4lkeen kertyisi ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4. Lainakanta kasvaisi vuoteen 2017 1,1 Mrd euroon ja alkaisi sitten laskea.<\/p>\n
\nVuonna 2017 k\u00e4ynnistyv\u00e4 sote-alue j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 alueen sosiaali- ja terveyspalvelut tilaamalla nekunnilta tai kuntayhtymilt\u00e4, joilla on palvelujen tuottamisvastuu ja ne voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksityisi\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6jenpalveluksia.”<\/p>\n
\nItsehallinnon edellytykset paranevat koska suurella kunnalla on paremmat mahdollisuudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista asioistaan kuin pienell\u00e4. Lukuisten yhteistoimintaelinten v\u00e4hentyess\u00e4 on asukkailla nykyist\u00e4 parempi tieto siit\u00e4, kenell\u00e4 sen edustajista on vastuu alueen palvelujen tilasta ja kehityksest\u00e4.<\/p>\n