![\"Lahden](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/hyppyrima\u0308et_1451.jpg\")
<\/a>Lahden matalassa rakennuskannassa korostuvat Lahdelle ominaiset maamerkit.<\/p><\/div>\n
My\u00f6s j\u00e4ljell\u00e4 olevat muutamat kantakaupungin savupiiput muistuttavat teollisuusarkkitehtuurista. Viel\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Teivaan voimalaitoksen harmaa piippu on voimakas elementti aivan Vesij\u00e4rven rannassa. Toisenlaisen valaistuksen avulla piipusta saisi kaupunkikuvaan mielenkiintoisen kiintopisteen, joka n\u00e4kyy selke\u00e4sti sek\u00e4 j\u00e4rvelle ett\u00e4 keskustaan, n\u00e4in se loistaisi esimerkiksi majakkana j\u00e4rvelle.
\nToinen piippu, johon helposti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion, on Tornatorin vanha savupiippu. Se n\u00e4kyy erityisesti kulkiessaan satamasta urheilukeskukseen p\u00e4in, toimien satamaradan(polun) p\u00e4\u00e4tteen\u00e4.<\/p>\n
Rakennuskanta Lahdessa on matalaa, korkeimmat talot ovat 10-kerroksisia. Suomessa tornitaloksi luokitellaan rakennus, joka on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 12 kerrosta tai 35 metri\u00e4 korkea maanpinnasta lukien.
\nRenkom\u00e4ki sai oman tornitalonsa muutama vuosi, kun Luhta rakennutti uuden 12-kerroksisen rakennuksen moottoritien varteen.<\/p>\n
Tornitalojen rakentamista on tutkittu Lahdessakin. Lahden yleiskaavan 2025 tausta-aineistoksi valmistuneessa Henna Kurosawan opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 \u201dTornitalot – Tornirakentamisen maisemalliset l\u00e4ht\u00f6kohdat Lahdessa\u201d (2011).<\/p>\n
Paavolan tornitaloista on tehty yli 50-sivuinen kattava selvitys, joka julkaistiin viime lokakuussa. Siihen voi tutustua kaupungin kaavasivulta, jossa se on kahdessa osassa pdf-muodossa > osa 1<\/a> ja osa 2<\/a>. Selvityksess\u00e4 on tutkittu tornitalojen sijoittamista Teivaalle, Varikon alueelle, Ruoriniemeen, M\u00f6ys\u00e4\u00e4n, Niemeen, Merrasj\u00e4rven etel\u00e4puolelle, Ahtialan liittym\u00e4n alueelle (VT4 ja Koiskalantien risteys), Latom\u00e4keen Kariston l\u00e4nsipuolelle sek\u00e4 Paavolaan. Paavolan tornitaloselvityksess\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s eri rakennusten korkeus merenpinnasta ja suhteessa toisiinsa. Paavolan alueelle Kulmakatu 7:\u00e4\u00e4n on jo laadittu asemakaavan muutosehdotus, jossa on mahdollistettu 18-kerroksisen tornitalon rakentaminen Kulmakadun ja Kauppakadun kulmaan.<\/p>\n Tornitalojen maksimikorkeustasoksi on m\u00e4\u00e4ritelty noin 150 metri\u00e4 meren pinnan yl\u00e4puolella, joka j\u00e4isi Ristinkirkon tornia matalammalle (153,2). Tosin, raportin kohdassa Lahden nykyiset ja suunnitellut maamerkit korkeuksineen <\/em>suhteessa toisiinsa<\/em> on kirkon korkeus meren pinnasta mainittu 152,70 ja Kulmakadun torni 153,30. Tornin suunniteltu korkeus on kaavaehdotusvaiheessa ollut 153 m m.p.y.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lahden kaupungin korkeuserojen ja maastonmuodostumien ansiosta Lahteen on synnytetty useita maamerkkej\u00e4: Radiomastot (v. 1928), hyppyrim\u00e4et (suurm\u00e4ki v. 1972), vesitorni (v. 1963), Oululaisen siilo (v. 1980), Ruolan tornitalot (v. 1963-64) sek\u00e4 keskustassa kaupungintalo (v. 1912) ja Ristinkirkko (v. 1978). My\u00f6s j\u00e4ljell\u00e4 … Lue loppuun
\nTy\u00f6 on laadittu Lahden kaupungin Teknisen ja ymp\u00e4rist\u00f6toimialan Maank\u00e4yt\u00f6n yksik\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6st\u00e4 on vastannut maisema-arkkitehti Maria Silvast ja mukana ovat olleet yleiskaava-arkkitehti Johanna Palom\u00e4ki ja kaavoitusarkkitehti P\u00e4ivi Airas.
\n<\/a><\/p>\n
\nSelvityksen mukaan tornitalojen rakentamista on pidetty realistisena Ruoriniemeen, Niemeen, Paavolaan ja M\u00f6ys\u00e4\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
\nKorkeimmalle kohoavat radiomastot (+ 287 m). Vuonna 1976 valmistunut Kymij\u00e4rven voimalaitos j\u00e4\u00e4 n. 30 m alemmaksi merenpinnasta kuin radiomastot, vaikka on 30 cm korkeampi kuin radiomastot (150 m).
\nMm. Suurm\u00e4ki kohoaa 224 metri\u00e4 meren pinnasta, Luhdan rakennus vain 130,9 metri\u00e4.<\/p>\n
\n”Varsinaista tornitalorakentamista suositellaan Kauppakadun varteen. Yksi tai kaksi tornitaloa voisivat muodostaa ryhm\u00e4n Kauppakadun ja Kulmakadun risteykseen suunnitellun tornitalon kanssa. Samoin Kauppakadun it\u00e4puolelle voisi sijoittaa tornitaloja kadun varteen rytmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n katun\u00e4kym\u00e4\u00e4. Tornitalojen sijoittaminen Kauppakadun it\u00e4laidalle minimoisi niiden aiheuttamaa varjostusta kadulle. Korkeiden rakennusmassojen sijoittelussa tulee kuitenkin huomioida alueen ulkopuolisten ja sis\u00e4isten maamerkkien harkittu n\u00e4kyminen.”<\/p>\n