{"id":5487,"date":"2014-02-13T13:43:04","date_gmt":"2014-02-13T11:43:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=5487"},"modified":"2014-02-13T13:43:04","modified_gmt":"2014-02-13T11:43:04","slug":"suomalaiset-historiapaivat-2014","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=5487","title":{"rendered":"Suomalaiset Historiap\u00e4iv\u00e4t 2014"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/www.suomalaisethistoriapaivat.fi\/etusivu\" target=\"_blank\">Suomalaiset Historiap\u00e4iv\u00e4t<\/a> j\u00e4rjestettiin 7.-8.2., paikkana tuttuun tapaan Sibeliustalo. T\u00e4n\u00e4 vuonna tieto tapahtumasta saavutti itseni (toisen k\u00e4den kautta) sangen my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 ennen tapahtumaa. Vaikka tapahtuma on jo vakiintunut vuosittaiseksi perinteeksi, nyt se oli jo menn\u00e4 ohi, joten kokemuksen perusteella toivoisi tiedottamiseen skarppaamista. Tapahtumalta esimerkiksi puuttuu kokonaan oma sivusto\/tapahtuma Facebookissa.<br \/>\nJoka tapauksessa Suomalaiset Historiap\u00e4iv\u00e4t ovat alkaneet pikku hiljaa tulla tutuksi minullekin vuotuisena tilaisuutena. Aiheet ovat mielenkiintoisia, puitteet ovat loistavat ja tilaisuus kaikille avoin ja maksuton. Jos tulevina vuosina aion j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai joudun j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n tapahtuman v\u00e4liin, on siihen oltava perustavanlaatuinen syy.<\/p>\n<p><strong>Fysiikkaa<\/strong><\/p>\n<p>Viime vuonna k\u00e4vin kuuntelemassa luentoa matematiikasta, t\u00e4n\u00e4 vuonna fysiikasta. Haapa-kabinetissa j\u00e4rjestettiin Fysiikan ihmeit\u00e4 -nimien kolmen luennon sarja, puheenjohtajana toimi toimialajohtaja Matti Kuronen.<\/p>\n<p>Professori Matti Leino avasi sarjan aiheella Tutkitaanko Suomessakin ydinfysiikkaa? Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston fysiikan laitoksella toimiva Leino selvensi maallikoille jo heti alkuun, ett\u00e4 Suomessa todellakin tutkitaan ydinfysiikkaa ja se ett\u00e4 aihe ei rajaudu ydinvoimaan (itse luultavasti olin ajatellut n\u00e4in yksinkertaistaen) vaan tutkii atomien ytimi\u00e4. Lis\u00e4ksi j\u00e4i mieleen alkuaineet ja niiden keinotekoinen valmistaminen laboratorio-olosuhteissa. Kokonaisuudessa selke\u00e4, kansantajuinen esitys.<\/p>\n<p>Professori Markus Ahlskogin aihe oli Galileo Galilei: El\u00e4m\u00e4nty\u00f6, oikeudenk\u00e4ynti ja 400 vuotta j\u00e4lkipuintia. Kuten tied\u00e4mme, Galilein tutkimusty\u00f6 huipentui kirkon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeudenk\u00e4yntiin ja sen langettamaan kotiarestiin. Ahlskog tosin toi sen esille, ett\u00e4 my\u00f6s senaikaiset &#8221;tiedek\u00e4sitykset&#8221; olivat maakeskisen maailmankuvan mukaisia, sek\u00e4 sen, ett\u00e4 kirkon asettamalla sanktiolla (kotiarestilla) oli selv\u00e4sti my\u00f6s poliittinen tarkoitusper\u00e4. Itse ymm\u00e4rsin ett\u00e4 Ahlskogin esitelm\u00e4n viesti oli se, ett\u00e4 historiantulkinnassa korostetaan tuon ajan uskonnollisuuden tuottamaa tiedevastaisuutta, ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ohitetaaan silloisen tieteentutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat.<\/p>\n<p>Professori Jukka Maalammen aihe oli Albert Einstein &#8211; silloin ja nyt. Einsteinist\u00e4 on kirjoitettu paljon ja h\u00e4n on henkil\u00f6n\u00e4 antanut kasvonsa populaarikulttuurin avustuksella nerous-k\u00e4sitteelle sek\u00e4 nykyaikaiselle tieteelle. \u2028Vaikka ymm\u00e4rrykseni ydinfysiikasta on hyvin rajoittunut, luin joskus E=mc2 &#8221;el\u00e4m\u00e4nkerran&#8221; (en muista juuri nyt kirjan nime\u00e4), joka etenee mielenkiintoisten vuosisataisten tapahtumien kautta Einsteinin suhteellisuusteorian muodostumiseen 1900-luvun alkuun. Kirja auttoi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne l\u00e4ht\u00f6kohdat, josta Einstein l\u00e4hti rakentamaan omia teorioitaan.\u2028 Mit\u00e4 Maalammen esitelm\u00e4st\u00e4 j\u00e4i itselleni mieleen, oli se, ett\u00e4 vaikka Einstein ei itse henkil\u00f6kohtaisesti uskonut, ett\u00e4 jokin (asia) on mahdollista, h\u00e4nen teoriaaansa sis\u00e4ltyi (asian) mahdollisuus. Edell\u00e4mainitussa seikassa tiivistyy tieteentekemisen olemus? Tiede n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meille asiat niinkuin ne ovat, ilman ett\u00e4 me lis\u00e4\u00e4mme tai poistamme mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Uskonnoista<\/strong><\/p>\n<p>Fysiikka-esitelmien j\u00e4lkeen oli pieni tauko, jonka aikana ehti haukata v\u00e4h\u00e4n v\u00e4lipalaa. Tauon j\u00e4lkeen Puusep\u00e4n verstaassa alkoi kolmen esitelm\u00e4n sarja, p\u00e4\u00e4otsikkona Uskonnolliset v\u00e4hemmist\u00f6t, puheenjohtajana TT Jaakko Ripatti. Kaikkien puheenvuoroissa korostui v\u00e4himmist\u00f6uskontokuntiin kuuluvien kokemat hankaukset valtakulttuurin kanssa sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti koetut ns. kaksoisidentiteetin aiheuttamat sis\u00e4iset ristiriidat.<\/p>\n<p>Turkulainen arkkitehti Benito Casagrande kertoi el\u00e4v\u00e4sti ja hauskasti omasta uskonnonharjoittamisestaan. Italialaisper\u00e4isest\u00e4 nimest\u00e4\u00e4n huolimatta pesunkest\u00e4v\u00e4 turkulainen Casargrande luennoi roomalaiskatolilaisuudestaan otsikolla Vieraana synnyinmaassa. Casagrande kertoi el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Turussa, ajoittain vaikeista kouluajoista sek\u00e4 uskonnonharjoittamisesta, jonka my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n sivusi roomalaiskatolisten oppeja, mutta my\u00f6s maamme kristillist\u00e4 (katolisten ja luterilaisten yhteist\u00e4) historiaa.<\/p>\n<p>Finlandiy\u00e4 tatarlari, Suomen tataarit &#8211; \u201dsalainen aseemme\u201d, oli FT Ainur Elmgrenin aihe. Tataarit ovat (maallistuneita) islaminuskoisia, ja ehk\u00e4 heid\u00e4t koetaankin enemm\u00e4nkin kielellis-kulttuurisena yhteis\u00f6n\u00e4 kuin uskonnollisena.\u2028 Tataareja on pidetty yleisesti kauppiaina, mutta my\u00f6s urheilu on ollut t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana (ainakin t\u00e4llaisen kuvan esitelm\u00e4st\u00e4 sain) heid\u00e4n toimintaansa yhteiskunnassa. Yll\u00e4tyksen\u00e4 itselleni tulivat vaikutukset j\u00e4\u00e4kiekossa, toki kaikkihan tuntevat jalkapalloilija Atik Ismailin.\u2028 Aihe oli kiinnostava, mutta paljon j\u00e4i kertomatta. Elmgrenilt\u00e4, kuten\u00a0Casagrandelta, &#8221;loppui aika&#8221; ja osan aiotusta esitelm\u00e4st\u00e4\u00e4n he joutuivat kiirehtim\u00e4\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n<p>Dosentti Simo Muir esitelm\u00f6i juutalaisesta yhteis\u00f6st\u00e4 1930-luvun Suomessa. Yhteis\u00f6 koki sinivalkoinen agendan, suomalaisen ja juutalaisen omakseen. Juutalaisilla oli tarve ja halua integroitua voimakkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan, t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 strategisena toimenpiteen\u00e4 siirty\u00e4 (ruotsista) suomenkieleen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaiset Historiap\u00e4iv\u00e4t j\u00e4rjestettiin 7.-8.2., paikkana tuttuun tapaan Sibeliustalo. T\u00e4n\u00e4 vuonna tieto tapahtumasta saavutti itseni (toisen k\u00e4den kautta) sangen my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vain muutamia p\u00e4ivi\u00e4 ennen tapahtumaa. Vaikka tapahtuma on jo vakiintunut vuosittaiseksi perinteeksi, nyt se oli jo menn\u00e4 ohi, joten kokemuksen perusteella &hellip; <a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=5487\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,104,107,109],"tags":[],"class_list":["post-5487","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-historia-jutut","category-kulttuuri-ja-taide","category-tapahtuma-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5487","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5487"}],"version-history":[{"count":35,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5487\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5580,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5487\/revisions\/5580"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5487"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5487"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}