{"id":464,"date":"2009-03-09T12:38:22","date_gmt":"2009-03-09T10:38:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=464"},"modified":"2019-07-11T18:43:06","modified_gmt":"2019-07-11T16:43:06","slug":"ikivihrea-sininen","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=464","title":{"rendered":"Ikivihre\u00e4 Sininen"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" id=\"image467\" src=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/sininen.jpg\" alt=\"sininen.jpg\" \/><em>Osasuurennus Lahden Sininen -mainosviiristi, joita l\u00f6ytyi nippu vanhan panimon ullakolta viel\u00e4 syksyll\u00e4 2008. <\/em><\/p>\n<p>Edesmenneist\u00e4 lahtelaisista instituutioista Mallasjuoma toi lahtelaisuudesta jotain olennaista esille tuotemerkkien kautta: se on ollut mukana jakamassa kaupunkilaisten ilot ja surut. Yksi tunnetuimmista olutmerkeist\u00e4 oli Lahden Sininen, \u201doluiden aatelia\u201d, slogan 1980-luvulta. Sinisen syklinen el\u00e4m\u00e4nkulku inkartoituu tasaisin v\u00e4liajoin, t\u00e4ll\u00e4 kertaa t\u00f6lkiss\u00e4 ja ajankohta kev\u00e4t 2008. Se oli monelle itsetietoiselle lahtelaiselle juhlan paikka, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siit\u00e4, joiko olutta vai ei.<br \/>\nSinisen todellinen nousu koettiin kuitenkin vauhdikkaalla 80-luvulla, jonka tarinan kertoo <strong>Kaarina Linnanen<\/strong>. H\u00e4n teki Sinisen uudelleen lanseerauksesta markkinointitutkimuksen, jonka vaiheisiin nyt pureudutaan. Onko valtakunnassa nyt kaikki hyvin?<\/p>\n<p><strong>Lopputy\u00f6aiheena Sininen<\/strong><br \/>\n&#8211; Olen markkinoinnin ammattilainen. Suoritin 80-luvulla Markkinointi-insituutissa mainostoimittaja-tutkinnon, johon kuuluvan lopputy\u00f6n tein &#8211; vanhana malskilaisena &#8211; syd\u00e4nt\u00e4ni l\u00e4helll\u00e4 olevasta Sininen-oluesta.\u00a0 Lopputy\u00f6n nimi oli \u201dLAHDEN SININEN &#8211; oluen elinkaari ja uudelleenlanseeraus 1986\u201d.<\/p>\n<p>Osa ker\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4ni aineistosta, erityisesti historiaosuus, oli muistiedon varassa. Olin onnekas ehtiess\u00e4ni silloin viell\u00e4 haastattelemaan mm. legendaarista ylipanimomestari Georg M\u00fclleri\u00e4, jota pidet\u00e4\u00e4n Sinisen is\u00e4n\u00e4\u00a0 Vuoden 1986 uuslanseerausen aineisto oli tuolloin tuoreena k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4ni, erityiskiitos yhteisty\u00f6st\u00e4 t\u00e4m\u00e4n valtakunnallien comebackin p\u00e4\u00e4vastuullisellle Paavo Pulkkisellle.<\/p>\n<p><strong>Sininen tunne<\/strong><br \/>\n&#8211; Siniseen on aina suhtauduttu tunteenomaisesti, se on ollut osa Lahden imagoa. Sininen pysytteli sitke\u00e4sti mukana maamme vilkkaasti vaihtuvilla juomamarkkinilla vuosikymmenest\u00e4 toiseen. Sinisell\u00e4 oli oma pieni kuluttajakuntansa, joka pysyi sille uskollisena, erityisesti se on aina ollut juuri lahtelaisten lemmikki. My\u00f6s helsinkill\u00e4isess\u00e4 osakuntael\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Sininen oli kulttioluena k\u00e4site 1950- ja 60-luvuilla.<\/p>\n<p>Keskiolluen vapautuminen 1969 oli Iso Juttu Suomessa. Ongelmitta se ei kuitenkaan sujunut. Kun oluen kulutus r\u00e4j\u00e4hti yht\u00e4kki\u00e4 yli kolminkertaiseksi, toi se v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mukanaan my\u00f6s laatuongemia, kansan silmiss\u00e4 yksitt\u00e4isten olutmerkkien ja jopa osin koko olluen imgo k\u00e4rsi keskioluen vapautumisesta.<\/p>\n<p>Lahden Sininen toimi my\u00f6s vientioluena. Sit\u00e4 vietiin 1970- ja 80-luvuilla Finlandia Blue II B -nimell\u00e4 Kyprokselle, Ruotsiin\u00a0ja USAhan. Vaikkka Sininen saikin kaikkialla hyv\u00e4n vastaanoton estiv\u00e4t puuttuvat resurssit vientitoiminnan laajenemisen.<\/p>\n<p>Sininen uuslanseerattiin vuosina 1977 ja -81 tavoitteena laatuominaisuuksien korostaminen ja Sinisen myyntipeiton parantaminen. Tulokset eiv\u00e4t t\u00e4ysin vastanneet odotuksia, markkinoille tuodut Sininen I ja A -oluet eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet siihen sarjaan, miss\u00e4 Sininen kolmonen oli ollut.<\/p>\n<p><strong>Asiantuntijan ollut<\/strong><br \/>\n&#8211; 1970-luvulla, kun A-oluen myynti oli suurimmillaan, ainoita I-luokan ravintoloita, joissa kolmosolut oli viel\u00e4 voimissaan, oli Lahden Seurahuone. Siell\u00e4 myyytiin yh\u00e4 Sinist\u00e4 kolmosta &#8211; kun lahtelaiset tiesiv\u00e4t malskilaisten juovan sit\u00e4, pidetiin Sinist\u00e4 \u201dasiantuntijan oluena\u201d. Tuota termi\u00e4 k\u00e4ytettiin siis jo paljon aikaisemmin, mainonnassahan se otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vasta 1980-luvulla.<\/p>\n<p>Syksyll\u00e4 1968 perustettiin Mallasjuoman toimesta Sinisen Tuopin kerho, jonka tilaisuuksia pidettiin ymp\u00e4ri Suomea yli 60. J\u00e4senin\u00e4 oli v\u00e4hitt\u00e4iskauppiaita sek\u00e4 baarien ja kahviloiden pit\u00e4ji\u00e4, siis juuri niit\u00e4, jotka alkoivat vuoden 1969 alusta myyd\u00e4 vapautunutta keskioluetta. Kerhon illoissa oli olutinfon lis\u00e4ksi\u00a0my\u00f6s kevytt\u00e4 hupiohjelmaa, kerhomestarina toimi itse Eemeli. J\u00e4seni\u00e4 kerhoon otettiin yli 10.000 ja\u00a0se kuulunee edelleen parhaimpiin panimoalan pr-tapatumiin, mit\u00e4 Suomessa koskaan on j\u00e4rjestetty.<\/p>\n<p><strong>Sinisen suurin uudelleenlanseeraus<\/strong><br \/>\n&#8211; Vuonna 1986 tapahtui sitten Mallasjuoman ajan viimeisin ja suurin Sinisen uudelleenlanseeraus. Se oli huolella suunniteltu ja toteutettu ja kuuluu varmasti alan onnistuneimpiin. Sinisen silloinen uustuleminen ei ollut itsest\u00e4\u00e4nselvyys, panimon sis\u00e4ll\u00e4kin oli asiasta kahdenlaista henke\u00e4: kannattaako viel\u00e4\u00a0 kerran yritt\u00e4\u00e4?\u00a0 Sinisen yst\u00e4v\u00e4t saivat asian kuitenkin etenem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Sinisen historiaan kuului yl\u00e4- ja alam\u00e4ki\u00e4. Tuotteen edut tiedettiin: Sininen oli kansainv\u00e4list\u00e4 tasoa oleva suomalainen olut. Sinisen menneisyys oli sek\u00e4 plussa ett\u00e4 miinus, rasitteena oli sen maine pelkk\u00e4n\u00e4 keskioluena. Siniseen pyrittiin nyt liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tyylikkyys ja ns. paremman oluen mielikuva, jota vahvisti tuotteen uusi, seikkailuhenkinen ritarisymboli. Sinisen juoja koki itsens\u00e4 yksil\u00f6llisen\u00e4 ja rohkeasti erilaisena; sek\u00e4 tuotteen maku, ulkoasu ett\u00e4 mainonta olivat luomassa mielikuvaa \u201dFinest Finnish Beer\u201d.<br \/>\nVuoden 1986 uuslanseerauksesta tulikin suuri menestys: oikea tuote oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla markkinointikonseptilla.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" id=\"image463\" src=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/linnanen_sininen.jpg\" alt=\"linnanen_sininen.jpg\" \/><br \/>\n<em>Kaarina Linnanen ja Sininen<\/em><\/p>\n<p><strong>Sinisen Historiaa<\/strong><br \/>\nMallasjuoma perustettiin vuonna 1912 tehtailija Henrik Mattssonin toimesta. Vuosi 1932 oli k\u00e4\u00e4nnekohta suomalaiselle panimoteollisuudelle, kun kieltolaki kumottiin kansan\u00e4\u00e4nestyksell\u00e4. Vahvan olluen vapautumiseen liittyi ankara kilpailu panimoiden v\u00e4lill\u00e4. Uuden aseen kilpailutilanteeseen toi panimomestari Wilhelm Klinger tuomalla yhti\u00f6n tuotevalikoimaan uuden oluen, joka oli entist\u00e4\u00a0vaaleampi ja humalapitoisempi.\u00a0 N\u00e4in syntyi Erikoispilsneri III, ensimm\u00e4inen Suomessa valmistettu Pilsen-tyyppinen olut, jota pidet\u00e4\u00e4n Sinisen kantais\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Olympiavuonna 1952 panimomestari Georg M\u00fcller kehitteli jatkoksi t\u00e4lle aikaisemmin valmistetulle oluttyypille vaalean, humalapitoisen oluen, joka edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 mukaan sai nimen Lahden Erikoispilsneri III.<br \/>\nUusi olut muistutti alkuper\u00e4ist\u00e4 tsekkil\u00e4ist\u00e4 Pilsen-olutta ja sai hyv\u00e4n vastaanoton kotialueellaan Lahdessa ja my\u00f6s Helsingiss\u00e4 &#8211; p\u00e4\u00e4kaupunki on aina suosinut Sinist\u00e4! Lahden Erikoispilsneri III:n etiketti oli sinis\u00e4vyinen ja samoin korkki oli sininen, t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 olut kansan suussa saikin pian kutsumanimen \u201dsininen\u201d. Keskioluen vapauduttua 1.1.1969 Mallasjuoma sitten virallisti toistakymment\u00e4 vuotta kutsumanimen\u00e4 olleen Sininen-nimen t\u00e4lle oluelle.<\/p>\n<p>Hartwall osti Mallasjuoman 1988, liiketoimintansa Mallasjuoma luovutti Hartwallille v. 1994. Se sinet\u00f6i my\u00f6s Sinisen kohtalon, jonka valmistus loppui 1997.<\/p>\n<p>Sinisen elinkaari on ollut suomalaisen sisun s\u00e4vytt\u00e4m\u00e4, aina se on ponnistautunut uuteen nousuun \u201dbecause it`s special\u201d. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2008 tapahtui vihdoin odotettu Lahden Sinisen\u00a0\u201dyl\u00f6snousemus\u201d, Hartwall alkoi vamistaa sit\u00e4 j\u00e4lleen vanhalla konseptilla puolen litran t\u00f6lkeiss\u00e4 &#8211;\u00a0selv\u00e4stikin oluenyst\u00e4vien iloksi: lanseerausvuodelle 2008 asetetut tavoitteet yllitettiin kaksinkertaisesti!<\/p>\n<p>Olut, jota ei juoda, on virkansa menett\u00e4nyt, sanoi Alexander Meyer-Breslau aikanaan Saksassa. Sinist\u00e4 juodaan taas ja valtakunnassa on kaikki hyvin.<br \/>\n<em><br \/>\nKaarina Linnanen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osasuurennus Lahden Sininen -mainosviiristi, joita l\u00f6ytyi nippu vanhan panimon ullakolta viel\u00e4 syksyll\u00e4 2008. Edesmenneist\u00e4 lahtelaisista instituutioista Mallasjuoma toi lahtelaisuudesta jotain olennaista esille tuotemerkkien kautta: se on ollut mukana jakamassa kaupunkilaisten ilot ja surut. Yksi tunnetuimmista olutmerkeist\u00e4 oli Lahden Sininen, \u201doluiden &hellip; <a href=\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=464\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,104,3,107,114],"tags":[],"class_list":["post-464","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-haastattelut","category-historia-jutut","category-jutut","category-kulttuuri-ja-taide","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=464"}],"version-history":[{"count":1,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10865,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/464\/revisions\/10865"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}