![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/jalkaranta_maalaus.jpg\" "\\"Jalkarannantien")
<\/a><\/p>\nLahdessa sein\u00e4pinta-alaa l\u00f6ytynee keskustasta paljonkin, koska aikoinaan kivitalokortteleista ei muodostunut umpikortteleita, sill\u00e4 rakentamisen trendi kallistui umpikortteli-ihanteesta v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4n 1940-luvulla, viimeist\u00e4\u00e4n 1960-luvulla, kun kortteleiden sis\u00e4\u00e4n pyrittiin saamaan luonnonvaloa. Muutos oli jo tosin alkanut aikaisemmin funktionalismin muodossa, mutta voimistui vasta elementtitalorakentamisen yleistyess\u00e4, Lahdessa etenkin 60-luvulla. Monesti rakennukset toteutettiin korkeana asuintalona, jonka yhteydess\u00e4 oli matala liikerakennus, ja usein k\u00e4vi niin ett\u00e4 vanhempaa rakennuskantaa edustaneiden talojen palomuurit j\u00e4iv\u00e4t paljaaksi. My\u00f6s osa talojen p\u00e4\u00e4dyist\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt esiin, kun aikoinaan purettujen rakennusten tilalle valmistuvien uusien talojen ”reunoja” vedettiin kadulta sisemm\u00e4ksi tontteja, jolloin saatiin lis\u00e4\u00e4 katutilaa autoille.<\/p>\n
Sein\u00e4maalauksia ja katutaidetta<\/strong><\/p>\n Sein\u00e4reliefej\u00e4 Lahdesta l\u00f6ytyy, sein\u00e4maalauksia niukalti. Yksi reliefi sijaitsee Sammonkadulla nuorisotoimen\/taideinstituutin rakennuksen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n teoksen alkuper\u00e4st\u00e4 en tied\u00e4, mutta omien muistikuvien mukaan se on ollut siin\u00e4 jo vuosikymmeni\u00e4 ja on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni maalattua betonina. Lis\u00e4ksi vanhoista tiilisist\u00e4 teollisuusrakennuksista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisia yksityiskohtia (tiiliornamenteista puhumattakaan) sen aikaisemmilta toimintavuosilta, kuten alla olevassa kuvassa ”H\u00e4kli” tai Malskin vanhassa rakennuksessa ”Mallasjuoma”. Nykyoloissa n\u00e4m\u00e4 ovat kulttuurihistoriallisesti ja visuaalisesti t\u00e4rkeit\u00e4 merkkej\u00e4 menneest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 uutisoitiin uudesta sein\u00e4maalauksesta<\/a>, joka tulisi Lahden Taidepanimon – nykyisin Malskin – Kulmakadun puoleiseen tiilip\u00e4\u00e4tyyn. Se toteutettiin Art H\u00e4me 2012 -taidetapahtuman yhteydess\u00e4 ja sen on suunnitellut ja tehnyt Jukka Hakanen. Maalauksessa sorsat suksivat, tietenkin koska ollaan Lahdessa. Vasta my\u00f6hemmin huomasin hienon yksityiskohdan, tulipy\u00f6r\u00e4-kaulahuivin (mist\u00e4h\u00e4n tuollaisia saisi?). Art H\u00e4me -tapahtumassa my\u00f6s Kirkkokadun portaiden kaiteet saivat uuden pinnan. Aiemmin P\u00e4ij\u00e4nteenkadun yhdess\u00e4 kadunvarsipuussa oli kiinnitettyn\u00e4 tuntemattoman tekij\u00e4n neulegraffitti jo jonkin aikaa ja t\u00e4st\u00e4 idea(?) levisi portaisiin. Usein katutaide on tarkoitettu vain v\u00e4liaikaiseksi. Esimerkkein\u00e4 jo puretun Vapaudenkadun pys\u00e4k\u00f6intilaitoksen kyljess\u00e4 ollut teos ja Rautatienkadun yl\u00e4puolella liit\u00e4v\u00e4 m\u00e4kihypp\u00e4\u00e4j\u00e4 2000-luvun puoliv\u00e4lin aikoihin. N\u00e4m\u00e4 sittemmin poistettiin kun n\u00e4yttely oli ohi. Muistutettakoon ett\u00e4 v\u00e4liaikaiseksi suunniteltu Eiffel-torni j\u00e4i lopulta pystyyn, josta kehkeytyi Pariisiin tunnus. Vaikka Eiffeli\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 mittakaavassa voi suoraan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 suoranaisena katutaiteen esimerkkin\u00e4, silti Lahdessakin toivoisi rohkeutta toteuttaa keskustassa vaikkapa vain pieni\u00e4 pysyvi\u00e4 hankkeita antamaan ilmett\u00e4 katutilaan.<\/p>\n Malli ulkomailta?<\/strong><\/p>\n Mallia voi – ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kannattaakin – hakea ulkomailta. Esimerkiksi sivustolta Street Art Utopia<\/a> tarjoaa toinen toistaan nerokkaimpia ja taidokkaimpia urbaanin taiteen teoksi ja oivalluksia.\u00a0Kuten sivun teoksista huomaa, ei niiden tarvitse olla isoja vaan hilpe\u00e4t oivallukset syntyv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n omista l\u00e4ht\u00f6kohdista. Niiden ei tarvitse olla arkkitehtoorisia mahtihankkeita tai p\u00f6n\u00f6tt\u00e4v\u00e4n suuria valtaa ilment\u00e4vi\u00e4 taideteoksia, vaan arkip\u00e4iv\u00e4isen pieni\u00e4 teoksia. Muraali Mukkulaan ja keskustaan [Artikkeli on julkaistu\u00a006.01.2013, artikkelia on viimeksi p\u00e4ivitetty 4.9.2017]<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Lahdessa on paljon sein\u00e4pintoja ja talojen palomuureja, jotka suorastaan kutsuvat sein\u00e4maalauksia, muraaleja. Valitettavasti ne houkuttavat itsekeskeisen ajattelutavan tuottamia tageja tai muita ep\u00e4olennaisia ja -m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 t\u00f6hryj\u00e4, jotka usein liioitellusti halutaan n\u00e4hd\u00e4 kaupallistuneen kaupunkitilan kritiikkin\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6- ja katutaide her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua, erityisesti kun … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/sammonkatu8.jpg\" "\\"Sammonkatu")
<\/a><\/p>\n
\nKomea teos j\u00e4i Malskin korttelin t\u00e4ydennysrakentamisessa uuden talon taakse.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/malski.jpg\" "\\"Malski\\"")
<\/a><\/p>\n
\nKutomisprojekti sai my\u00f6s jatkoa kun torin lehmukset saivat neulegraffittipeitteen juuri kovien pakkasten alla. Ne poistettiin 22. p\u00e4iv\u00e4 joulukuuta joulunkyl\u00e4n sulkemisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n
\n
\n<\/strong>[lis\u00e4ys 23.1.2013]<\/em>
\nTapio julkaisi blogissaan<\/a> kirjoitukseni kommentin ja pikainen puhelinkeskustelu h\u00e4nen kanssaan toi muutamia seikkoja, jotka viel\u00e4 t\u00e4ydenn\u00e4n. T\u00f6hryn ja katutaiteen eroa ei voi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen visuaalisten ansioiden (tai niiden puutteiden) perusteella kategorisoida. Oleellisempaa on tekij\u00e4n motiivi ja mentaalinen tila, joko toteutuksessa tai sen ideassa.<\/p>\n
\n<\/strong>
\nVihdoin syyskuussa 2017 Lahtikin sai omat muraalinsa. Ensimm\u00e4inen valmistui Mukkulaan\u00a0hongkongilaisen Messy Deskin toimesta.
\nToinen valmistuu Saimaankatu 64:n sein\u00e4\u00e4n ja sen tekee italialainen Roberto Ciredz.
\nTeokset ovat osana UPEA17-kaupunkitaidefestivaalia.<\/p>\n