{"id":3179,"date":"2011-12-14T22:12:11","date_gmt":"2011-12-14T20:12:11","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=3179"},"modified":"2024-05-26T17:02:53","modified_gmt":"2024-05-26T15:02:53","slug":"lahti-suomen-chicago","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=3179","title":{"rendered":"Lahti – Suomen Chicago?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Johdanto<\/strong><\/p>\n

Rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4. Lahtea on kutsuttu ja kutsutaan (tai nimitell\u00e4\u00e4n) edelleen sellaisilla nimill\u00e4 kuten Business City, Human City, Green City, sek\u00e4 kaikkien tuntemalla Suomen Chicagolla. Yhteist\u00e4 n\u00e4ille (markkinointi)nimille on niiden englanninkielisyys, mik\u00e4 ei pienill\u00e4 kielialueilla liene poikkeuksellista, joka haluaa tarjota itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s ulosp\u00e4in. Kaupunkiimme on lyhyen historian saatossa liitetty amerikkalaisuuteen liittyvi\u00e4 tunnusmerkkej\u00e4. On puhuttu jopa Suomen amerikkalaisimmasta kaupungista, sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset Chicago-vertaukset kuultiin jo 1920-luvulla, mutta Lahti oli Amerikka jo paljon aiemmin. Chicago-aiheeseen palattiin uudestaan 1970-luvuilla, mutta toisesta syyst\u00e4, johon palaan my\u00f6hemmin. T\u00e4st\u00e4 saamme osaltaan kiitt\u00e4\u00e4 lahtelaista Amulet-b\u00e4ndi\u00e4, joka nousi tunnetuksi Lahdessa ja\/tai ainakin alan musiikkipiireiss\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 1976 levytetyll\u00e4 ”Cadillac”\/”Suomen Chicago” -julkaisulla, jonka j\u00e4lkimm\u00e4inen raita on kuultavissa YouTubessa<\/a>.<\/p>\n

Lahden ja Chicagon yht\u00e4l\u00e4isyyksien vertailu on toki tehty pilke silm\u00e4kulmassa, ja aiheesta saakin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n(?) paljon irti sen analyyttisempaa tarkastelua. Tietenkin vertailut her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4, mist\u00e4 pohjimmiltaan Lahden amerikkalaisuus kumpuaa, onko sit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4? Onko se vuosien varrella vaikuttanut kuvaamme lahtelaisuudesta ja jos on, miten? N\u00e4it\u00e4 voi jokainen omalla tahollaan pohtia.<\/p>\n

En yrit\u00e4 murtaa aiheeseen liittyvi\u00e4 myyttej\u00e4, vaan ideana vertailla kaupunkeja nimenomaan yleisesti saatavilla olevien tietojen pohjalta, ja yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen oletusten perusteella. Chicagosta olen poiminut vain lyhyit\u00e4, kaupunkia ja sen toimintaa kuvaavia yksitt\u00e4isi\u00e4 lauseita l\u00e4hinn\u00e4 Wikipediasta, joiden pohjalta asiat vertautuvat Lahteen. Mit\u00e4 isot edell\u00e4, sit\u00e4 pienet per\u00e4ss\u00e4…<\/p>\n

Olen j\u00e4rjest\u00e4nyt vertailun p\u00e4\u00e4asiassa aikajanallisesti 1800-luvulta 1970-lvulle saakka, koska se on olennaisin jakso kun hahmotellaan Lahden ”amerikkalaisuutta” tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 lahtelaista (ja suomalaista) kaupunkikulttuuria.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu alun perin Lahti-Seuran Hollolan Lahti -j\u00e4senlehdess\u00e4 1\/2012. Saman vuoden syksyll\u00e4 Etel\u00e4-Suomen Sanomat intoutui tekem\u00e4\u00e4n samasta aiheesta jutun, linkki on jutun lopussa.<\/p>\n

1800-luku<\/strong><\/p>\n

Amerikan mallia<\/strong><\/p>\n

”Lahden seudun pysyv\u00e4\u00e4n asutukseen on vaikuttanut sen maantieteellinen asema. Lahden kyl\u00e4 kasvoi maa- ja vesireittien solmukohtaan, josta on aina ollut hyv\u00e4t yhteydet kaikkiin ilmansuuntiin, mutta l\u00e4pikulkutienvarrella oleva kyl\u00e4 k\u00e4rsi syrj\u00e4isi\u00e4 seutuja pahemmin vaikeista sota- ja katovuosista.” (www.kukamitalahti.fi)<\/em> Sosiaalisten verkosten puuttuessa ja juurettomuuden tunne aiheuttivat levottomuutta.<\/p>\n

”V\u00e4kijuomakauppiaat ja -tehtailijat pyrkiv\u00e4t innokkaasti Lahteen, mutta Hollolan kunta vastusti n\u00e4it\u00e4 kiivaasti. Kunnan asenteesta huolimatta Lahdessa rehotti julkea salakapakointi. Se aiheutti paljon ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja levottomuutta.<\/p>\n

Lahden kyl\u00e4 muuttui 1870-luvun alussa nopeasti ahtaaksi asema- ja teollisuuskyl\u00e4ksi, jonka sosiaalisia ongelmia eiv\u00e4t sen paremmin Hollolan kunta kuin kruunukaan pystyneet hoitamaan. Lehdiss\u00e4 Lahtea kuvattiin hyvin ankeasti: ’Lahti ei n\u00e4in\u00e4 aikoina ole viett\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n idyllist\u00e4 kyl\u00e4el\u00e4m\u00e4\u00e4. Alinomaista irtaimen v\u00e4en kulkua edestakaisin, milloin ty\u00f6ss\u00e4, milloin joutilaana. Tauteja, h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja kurjuutta. Siveett\u00f6myytt\u00e4, juopumusta ja rikoksia…’ Hurjimmat kuvaukset kertoivat, ett\u00e4 ’Tappelut ja r\u00e4hin\u00e4 kuuluvat p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestykseen ja v\u00e4lkkyv\u00e4t puukot ja puukonpistot eiv\u00e4t t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole tavattomia. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on oikea Amerikka ja pit\u00e4isi oikeastaan kulkea revolveri taskussa, ollakseen turvassa’.<\/p>\n

Torip\u00e4ivi\u00e4 ryhdyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tammikuussa 1875. Niist\u00e4 tuli heti hyvin vilkas ja kyl\u00e4n liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4 mukavasti rikastuttava tapahtuma. Torip\u00e4iv\u00e4t muotoutuivat nopeasti todellisiksi ja laajoiksi markkinoiksi. Markkinahumuun liittyneet ik\u00e4v\u00e4t lieveilmi\u00f6t: juopottelu, varkaudet ja muu hulinointi lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t, kun Lahdesta tuli kauppala. Kuvern\u00f6\u00f6ri joutui vuonna 1885 nuhtelemaan kauppalanhallitusta torip\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestelyist\u00e4, joista piti h\u00e4nen mukaansa poistaa oikeiden markkinoiden leima: sirkus- ja muut huvitukset sek\u00e4 konekauppa.” (www.kukamitalahti.fi)<\/em><\/p>\n

Lahti oli amerikkalainen ”villi l\u00e4nsi” jo kyl\u00e4n ajoilla, mutta my\u00f6s jotain positiivistakin noilta ajoilta. My\u00f6hemmin pohdittaessa lahtelaisuutta, lahtelaisuuden sanotaan olleen olemassa jo 1860-luvulla, jopa aiemminkin. ”Jos lahtelaisuuden tunnuspiirteiksi liitet\u00e4\u00e4n esimerkiksi eteenp\u00e4in pyrkiminen, yrittelij\u00e4isyys, sinnikkyys, tarmokkuus ja usko tulevaisuuteen, niin t\u00e4ll\u00f6in lahtelaisuus alkoi muotoutua tosissaan 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen.” (Lahti-K\u00e4sikirja, Juhani Pihlaja)<\/em>
\nKun t\u00e4m\u00e4 liitet\u00e4\u00e4n (puoli v\u00e4kisin) Amerikka-kontekstiin, n\u00e4it\u00e4 em. ominaisuuksia pidet\u00e4\u00e4n yleisesti hyvein\u00e4 ”Amerikan unelman” saavuttamiseksi.<\/p>\n

Kanava ja rautatie<\/strong><\/p>\n

”Rautatieliikenteen nopea kehitys ja Chicagon edullinen sijainti kiihdyttiv\u00e4t kaupungin kasvua. Chicagon l\u00e4pi kulkevat rautatielinjat yhdistiv\u00e4t Yhdysvaltain it\u00e4- ja l\u00e4nsirannikon, ja 1848 avattu Illinoisin ja Michiganin kanava yhdisti suuret j\u00e4rvet ja Mississippi-joen.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

Kuten mainittu, Hollolan Lahden kyl\u00e4yhteis\u00f6 syntyi H\u00e4meenlinnasta Viipuriin kulkevan tien ns. Ylisen Viipurintien varrelle. Kyl\u00e4st\u00e4 pohjoiseen suuntautuva vesist\u00f6 Vesij\u00e4rvi-P\u00e4ij\u00e4nne oli ihmisten ja tavaroiden v\u00e4yl\u00e4 etel\u00e4n ja Keski-Suomen v\u00e4li\u00e4. Lahdesta etel\u00e4n rannikolle p\u00e4\u00e4stiin my\u00f6s mutkittelevaa Porvoonjokea pitkin. Kuljetuksia helpottavaa kanavaa suunniteltiin j\u00e4rvien v\u00e4lille jo 1850-luvulla, ja lopulta vuonna 1868 sen suunnitelmat valmistuivat. V\u00e4\u00e4ksyn kanava valmistui vuonna 1871 ja yhdess\u00e4 my\u00f6hemmin valmistuneen Loviisan rautatien kanssa, (puu)tavara saatiin Keski-Suomesta suoraan Loviisan satamaan viet\u00e4v\u00e4ksi ulkomaille.<\/p>\n

”Sijaintinsa vuoksi Chicago on ollut pitk\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain rautatieliikenteen t\u00e4rkein risteysasema.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

Lahti sai rautatien vuonna 1869(-1870), kun Riihim\u00e4ki-Pietari-rautatie valmistui. Vuonna 1900 avattiin kapearaiteinen rautatie Vesij\u00e4rvelt\u00e4 Loviisan Valkon satamaan (muutettiin leve\u00e4raiteiseksi v. 1960) ja vuonna 1932 valmistui rautatie Heinolaan. Voidaankin sanoa, ett\u00e4 Lahdesta l\u00e4hti jokaiseen ilmansuuntaan rautatie.<\/p>\n

Tuhoisa palo<\/strong><\/p>\n

”Vuonna 1871 suurin osa kaupungista paloi Chicagon suuressa palossa. Silloisessa kaupungissa oli asukkaita yli 300 000. Palon vuoksi l\u00e4hes koko kaupunki t\u00e4ytyi rakentaa uudelleen, mik\u00e4 antoi suunnittelijoille vapaat k\u00e4det korjata aikaisempia ongelmia.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

Lahden kyl\u00e4n ahtautta valiteltiin kyl\u00e4kaudella ja kun kaupungin perustaminen tuli ajankohtaiseksi, suunniteltiin uuden kaupungin perustamista muualle tai jopa koko kyl\u00e4n purkamista. Asia kuitenkin ratkesi kes\u00e4kuun 19. p\u00e4iv\u00e4 1877 kun koko Hollolan Lahden kyl\u00e4 paloi, muutamia taloja lukuunottamatta.<\/p>\n

N\u00e4in Lahdesta tuli kauppala ja se sai uuden asemakaavan vuonna 1878 leveinen katuineen ja palokujineen. Kauppalan alkuvaiheessa ei kuitenkaan koettu Chicagon tyyliin huikeaa nousua ja viel\u00e4 1880-luvun lopulla l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri kommentoi Lahden kehittymisen mahdollisuuksia: ”’Miksik\u00e4\u00e4n liikekeskukseksi, joka voisi koota vilkkaampaa liiketoimintaa paikkakunnalle, ei Lahti mielest\u00e4ni voi muodostua’. Pieni 200 asukkaan kauppala oli alkuvuosinaan itsess\u00e4\u00e4n liian pieni mink\u00e4\u00e4nlaisen liike-el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 perustaksi.” (www.kukamitalahti.fi) <\/em>Kasvua toki tapahtui, mutta vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Kaupunkien ja kylien totaaliset palot eiv\u00e4t suinkaan olleet tuohon aikaan mitenk\u00e4\u00e4n harvinaisia, mutta ainakin Chicagon kanssa osuttiin samalle vuosikymmenelle.<\/p>\n

1900-luvun alku<\/strong><\/p>\n

”Kaupungista tuli 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskolla Yhdysvaltojen puutavaran- ja viljakaupan sek\u00e4 lihateollisuuden keskus.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

Lahtikin oli tunnettu puutavaran jalostus- ja l\u00e4pikulkupaikka ja my\u00f6hemmin Lahti tunnettiin puuseppien<\/a> kaupunkina.<\/p>\n

Alunperin Chicago-vertausta oli joissakin yhteyksiss\u00e4 k\u00e4ytetty jo 1920-luvun alussa ja t\u00e4ll\u00e4 nimenomaan viitattiin karjatalouteen ja lihateollisuuteen.<\/p>\n

”Lihateollisuus oli meijeritoiminnan ohella elintarviketeollisuuden merkitt\u00e4v\u00e4 osa. Lahdessa oli jo kauppalakaudella ollut joitakin teurastajia ja 1800-luvun lopulla parikin pient\u00e4 makkaratehdasta. Kaupungin kasvaessa, tuli tarve kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s liha-alaa paremmin ajan trendej\u00e4 vastaavaksi. Viel\u00e4 1910-luvulla kaupungissa toimi lukuisia lihakauppiaiden pienteurastamoja. Vuodelta 1912 kerrotaan, ett\u00e4 kaupungin suppealla alueella oli kokonaista yhdeks\u00e4n teurastajaa.<\/p>\n

Lahden kaupunkiin oli perustettu kunnallinen teurastamo ensimm\u00e4isen maailmansodan alla vuonna 1914, ja teurastus oli kaupungissa siirtynyt t\u00e4m\u00e4n kunnallisen laitoksen toimeksi.
\nTeurastamo alkoi toimia yh\u00e4 kasvavalla kapasiteetilla, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4\u00e4 laajennettiin vuonna 1924 ja 1938-39. Osittain laajennuksiin oli syyn\u00e4 vientilupien saaminen, jotta tuotteita voitaisiin vied\u00e4 ulkomaille. Osittain vienti onnistuikin poikkeusluvin.
\nKaikkiaan Lahden kaupunki ei ollut innokas kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupungin teurastamoa, mik\u00e4 koitui sen esteeksi kehitykselle vaikka sill\u00e4 olisi ollut sijaintinsa vuoksi oivat kehitysedelletykset. Teurastamo tuotti lihaa enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 kaupungissa kulutettiin, joten ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 saatettiin vied\u00e4 Helsinkiin ja Viipuriin.” (Lahden historia 3 – Teppo Vihola)<\/em><\/p>\n

Yksityisi\u00e4kin lihanjalostamoja perustettiin. Vuonna 1930 perustettiin legendaarinen Liha Heinonen, Etel\u00e4-Suomen osuusteurastamo perusti tuotantolaitoksensa Lahteen vuonna 1942 ja OTK:lainen osuuskaupparyhmittym\u00e4 teurastamon ja lihanjalostustehtaan vuonna 1948.<\/p>\n

Lihateollisuuden ohella meijeriala k\u00e4ynnistyi Lahden seudulla 1800-luvun lopulla.
\n”Maatalouden tuotantosuunta oli 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa k\u00e4\u00e4ntynyt karjatalousvaltaiseksi, ja karjataloudessa vallitsevaksi osaksi oli tullut lypsykarjatalous. Lahdessa oli toiminut jo kauppala-aikana Fellmanin omistamassa teollisuuslaitoksessa ostomeijeri, jossa valmistettiin voita maailmankauppaan.
\nHollolassa osuusmeijeriajatusta alettiin viritell\u00e4 vuosisadan vaihteen j\u00e4lkeen, ja se sijoitettiin lopulta itseoikeutetusti Lahteen. Kaupunkiin olivat parhaat kulkuyhteydet ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lt\u00e4 maaseudulta.” (Lahden historia 3 – Teppo Vihola)<\/em><\/p>\n

1940-1950-luku<\/strong><\/p>\n

Sotien j\u00e4lkeen k\u00e4sitteell\u00e4 ”amerikkalainen kaupunki” oli positiivinen lataus. ”V\u00e4lirauhan aika oli yksi Lahden kehityksen nopeimpia vaiheita, joskin se oli my\u00f6s monien ongelmien kanssa. Sys\u00e4yksen kehitykselle antoi j\u00e4lleenrakennus ja siirtov\u00e4en tarjoama haaste, joihin vastattiin niin tarmokkaasti, ett\u00e4 paikalla k\u00e4viv\u00e4t paitsi suomalaiset my\u00f6s ulkomaalaiset lehdet lahtelaisten ponnisteluja ihastelemassa. Lahti todellakin kehittyi runsaan vuoden ajan ’amerikkalaisella vauhdilla’ ja termi ’amerikkalainen kaupunki sai uuden, positiivisen sis\u00e4ll\u00f6n.” (Lahden Historia – Anttila, Heikkinen, Pihkala, Turpeinen)<\/em><\/p>\n

Kaupunki kasvoi ja kadut leveniv\u00e4t, kun purettavien tilalle rakennetut uudet rakennukset ”vedettiin” l\u00e4hemm\u00e4ksi tontin keskustaa, jotta autoille saatiin enemm\u00e4n tilaa. Tuohon aikaan ne olivat merkkej\u00e4 kehittyv\u00e4st\u00e4 kaupungista ja elintason noususta, vanhanaikainen puukaupunki v\u00e4istyi modernin betonin tielt\u00e4.<\/p>\n

1960-1970-luku<\/strong><\/p>\n

”Kaupunki nousi 1920-luvulla kansainv\u00e4liseen kuuluisuuteen j\u00e4rjest\u00e4ytyneest\u00e4 rikollisuudestaan, pahamaineisten gangsteriensa ja korruptionsa vuoksi.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

1960- ja 1970-luvuilla Chicago-nimell\u00e4 viitattiin nimenomaan kaupungin (oletettuun) v\u00e4kivaltaisuuteen ja yleiseen rauhattomuuteen. Lahden v\u00e4est\u00f6 kasvoi tuolloin nopeasti.<\/p>\n

”Lahdesta tuli nopeasti varsin urbaani kaupunki, jolla ei kuitenkaan ollut koossa pit\u00e4vi\u00e4 ja rikkollista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 hillitsevi\u00e4 mekanismeja. K\u00e4vi miltei p\u00e4invastoin. Lahdessa rikollisuus ruokki itse\u00e4\u00e4n ja kaupunkiin syntyi verraten elinvoimaisena pysynyt rikollinen alakulttuuri ja siihen liittyen melkoisen suuri juurettomien, ajelehtivien ja joutilaiden ihmisten joukko, jonka tekemiset rumensivat oleellisesti rikostilastoja.<\/p>\n

Lahden rikollisuutta ryhdyttiin tutkimaan 1970-luvulla, vuonna 1977 kaupunki Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja vuonna 1978 kaupunginhallitus asetti rikollisuustoimikunnan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rikollisuuden syit\u00e4 ja ehk\u00e4isykeinoja.<\/p>\n

Tutkimus paljasti ett\u00e4 rikollisuus ei poikennut ennen 1960-luvun loppupuolta juurikaan maamme muiden suurten kaupunkien rikkollisuudesta. Mutta 1966-67 se alkoi kasvaa, ja hyvin rivakasti 1969 l\u00e4htien, etenkin omaisuus- ja v\u00e4kivaltarikollisuus alkoi rehottaa. Lahti nousi melko nopeasti tilastojen k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n, Helsingin tuntumaan.” (Lahti-K\u00e4sikirja, Juhani Pihlaja) <\/em>Lahti on saanut my\u00f6s kyseenalaista mainetta j\u00e4rjest\u00e4ytyneen rikollisuuden pes\u00e4paikkana l\u00e4hinn\u00e4 1900-luvun lopulta l\u00e4htien, johon liittyy v\u00e4kivalta- ja huumausainerikoksia.<\/p>\n

”Oletettavasti Business City -imago on kielteisen\u00e4 sivutuotteinaan stimuloinut rikollisia, jollakin tavalla vahvistanut rikollisia alakulttuureja, tai ainakin suunnannut niiden tavoitteenasetteluja. T\u00e4llaisilla alakulttuureilla on usein pyrkimys s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa, vaikka niiden syntyyn vaikuttaneet ilmi\u00f6t osaksi ovatkin jo menneisyytt\u00e4. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4 ett\u00e4 Lahdessa oli, ehk\u00e4 on viel\u00e4kin, kulttuurin t\u00e4rkeiden tavoitteiden, menestymisen, vaurastumisen yms. ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien keinojen v\u00e4linen ristiriita selvempi kuin yleens\u00e4 suomalaisissa kaupungeissa, kun tavoitteita ei saavute laillisin ja rehellisin keinoin, turvaudutaan laittomiin. (Lahti-K\u00e4sikirja, Juhani Pihlaja)<\/em><\/p>\n

Niin kuin Amuletkin laulaa: ”Kaikilla on tietenkin hintansa, vain kovanaamat pit\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pintansa, jos et pysy kehityksess\u00e4 tahdissa, niin pian olet hautuumaalla vahdissa.”<\/p>\n

Urheilukaupunki<\/strong><\/p>\n

Molempia kaupunkeja leimaa vahva urheilullisuus.<\/p>\n

”Chicago was named the Best Sports City in the United States by The Sporting News in 1993, 2006, 2010.” (http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

”Teollisuuden ja palvelujen Lahti tunnetaan kansainv\u00e4lisesti erityisesti urheilukaupunkina.” (www.kukamitalahti.fi)<\/em><\/p>\n

Karkeana huomiona, ett\u00e4 Chicagon on urheilukaupunkiansiot on huomattu kansallisesti, <\/em>Lahti l\u00e4hinn\u00e4 tunnustettu kansainv\u00e4lisesti. Tietysti t\u00e4h\u00e4n vaikuttavat maiden eri l\u00e4ht\u00f6kohdat; Yhdysvalloissa tuskin on kiinnostuttu kansainv\u00e4lisist\u00e4 mielipiteist\u00e4, toisin kuin meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pieness\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Maamerkit<\/strong><\/p>\n

”Chicago tunnetaan my\u00f6s arkkitehtuuristaan ja etenkin lukuisista pilvenpiirt\u00e4jist\u00e4\u00e4n.” (http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Chicago)<\/em><\/p>\n

Lahti on tunnettu silhuettia hallitsevista rakennelmista, kuten radiomastoistaan 1920-luvun lopulta l\u00e4htien. Postikorteissa usein komeilevat hyppyrim\u00e4et ja vesitorni. Kaupungintalo-Ristinkirkko -akseli dominoi nuoren kaupungin profiilia. Korkealle kurkottelevat maamerkit ilmensiv\u00e4t nuoren kaupungin kehityst\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n akselin keski\u00f6ss\u00e4 avoin kauppa- ja kohtaamispaikka, tori. Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin ne ilment\u00e4v\u00e4t kaupungin poliittis-kaupallis-hengellist\u00e4 kolminaisuutta.<\/p>\n

”Yksi Lahden sosiokulttuurisen ilmapiirin piirteit\u00e4 on ollut taipumus ajatella monumentaalisesti<\/a>, suuria ja n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 hankkeita tavoitellen. Osa n\u00e4ist\u00e4 on toteutunut, mutta melkoinen joukko on j\u00e4\u00e4nyt toteutumatta.” (Lahti-K\u00e4sikirja, Juhani Pihlaja)<\/em><\/p>\n

Linkkej\u00e4 aiheeseen:
\nESS.fi<\/a>
\nYle Uutiset<\/a>
\nUrbaani sanakirja<\/a>
\nAmulet – Suomen Chicago<\/a> (musiikki)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4. Lahtea on kutsuttu ja kutsutaan (tai nimitell\u00e4\u00e4n) edelleen sellaisilla nimill\u00e4 kuten Business City, Human City, Green City, sek\u00e4 kaikkien tuntemalla Suomen Chicagolla. Yhteist\u00e4 n\u00e4ille (markkinointi)nimille on niiden englanninkielisyys, mik\u00e4 ei pienill\u00e4 kielialueilla liene poikkeuksellista, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,104,3],"tags":[],"class_list":["post-3179","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit","category-historia-jutut","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3179","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3179"}],"version-history":[{"count":93,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3179\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15047,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3179\/revisions\/15047"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3179"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3179"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3179"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}