{"id":2451,"date":"2011-03-30T16:44:06","date_gmt":"2011-03-30T14:44:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=2451"},"modified":"2011-03-30T16:44:06","modified_gmt":"2011-03-30T14:44:06","slug":"kotiseututyon-alku-suomessa-ja-lahdessa","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=2451","title":{"rendered":"Kotiseututy\u00f6n alku Suomessa ja Lahdessa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Kotiseututy\u00f6n alku Suomessa<\/strong><\/p>\n

Varsinaisen kotiseutututkimuksen ja kotiseututy\u00f6n on katsottu alkaneen silloin, kun lohjalaissyntyinen tohtori Robert Boldt v. 1894 perusti \u201dLohjan kotiseutututkimuksen Yst\u00e4v\u00e4t\u201d -nimisen seuran. T\u00e4h\u00e4n perustuen vietti maamma kotiseutuv\u00e4ki Suomen kotiseututy\u00f6n 100-vuotisjuhlia v. 1994 Lohjalla pidettyjen kotiseutup\u00e4ivien yhteydess\u00e4.
\nKotiseututy\u00f6n painopiste oli ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 painottunut selv\u00e4sti kotiseuduntutkimukseen, mik\u00e4 on s\u00e4ilytt\u00e4nyt edelleen t\u00e4rke\u00e4n asemansa. Tutkimusty\u00f6n avulla pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n paikallisen perinteen elintapojen ja kulttuurin, henkiset ja aineelliset erityispiirteet sek\u00e4 kotiseudun luonnonmaiseman ja rakennetun maiseman omaleimaisuus.
\nKuitenkin vasta sotien j\u00e4lkeen tietoa pyrittiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi, kun kotiseututy\u00f6n er\u00e4\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4ksi tavoitteksi tuli vaikuttaminen oman kotiseudun ja paikkakunnan nykyoloihin ja tulevaisuuteen. On vaadittu, ett\u00e4 paikalliset erityispiirteet on otettava huomioon suunniteltaessa ja ja toteutettaessa asukkaiden henkiseen ja aineelliseen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kohdistuvia muutoksia.
\nKotiseutuliike toimi Suomessa kauan, paljolti kaupunkeihin ja muihin asutuskeskuksiin muuttaneiden maalaisten synnyinseutukaipuun varassa. Vasta sotien
\nj\u00e4lkeen tajuttiin ett\u00e4 kaupunki on my\u00f6s kotiseutu.<\/p>\n

Kotiseututy\u00f6 Lahdessa<\/strong><\/p>\n

Ennen Lahti-Seuraa paikkakunnalla\u00a0 oli useita yhdistyksi\u00e4 joiden toimintaan kuuluivat my\u00f6s kotiseutuasiat. T\u00e4rkein oli v. 1884 Raittiusyhdistys S\u00e4de I, jonka puheenjohtaja Willehad Vuorinen oli uuttera ja tunnettu kotiseuduntutkija. Yhdistyksen toinenkin puheenjohtaja Eero Salo oli aktiivisia kotiseututoimijoita. My\u00f6hemmin h\u00e4n toimi M\u00f6ys\u00e4n Nuorisoseuran kotiseutuasioiden hoitajana ja perusti nuorisoseurataloon kunnallistakin arvostusta saaneen kotiseutumuseon. Lahden Kansanopiston yhteyteen perustetun Lahden Nuorisoseuran toimintaan kuului kotiseutuhistorian harrastus.<\/p>\n

Lahti-seura perustetaan<\/strong><\/p>\n

Kotiseutuseurojen perustaminsen aalto saavutti 1940-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 my\u00f6s Lahden seudun. Vuonna 1945 perustettiin Hollolan Kotiseutuyhdistys ja seuraavana vuonna Lahti-Seura sek\u00e4 Orimattila-Seura.
\nLahti-Seuran perustamisvaiheista on saatavissa varsin niukasti kirjallista tietoa, esim. perustavasta kokouksesta ei ole s\u00e4ilynyt p\u00f6yt\u00e4kirjaa. Etel\u00e4-Suomen Sanomien 26.2.1946 ilmestyneess\u00e4 numerossa oli uutinen, joka oli otsikoitu: \u201dLahti-Seura p\u00e4\u00e4tetty perustaa.\u201d Uutisessa kerrottiin, ett\u00e4 \u201dasianharrasrajien toimesta oli sunnuntaiksi (24.2.) kutsuttu Lahden kaupunkilaisia K\u00e4sity\u00f6- ja Tehdasyhdistystksen huoneistoon Rautatienk. 26:ssa keskustelemaan Lahti-Seuran mahdollisesta perustamisesta. Kutsua oli noudatettu runsaslukuisasti.
\nMauno Vuorinen valittiin puheenjohtajaksi, joka oli tehnyt viel\u00e4 l\u00e4hemmin selkoa kysymyksess\u00e4 olevan seuran tarkoituksesta ja teht\u00e4vist\u00e4 historiallisen ja kotiseutuperinteiden vaalijana. Seuran nimeksi hyv\u00e4ksyttiin Lahti-seura, samalla k\u00e4siteltiin alustavasti mallis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Seuraan p\u00e4\u00e4semisen ehdoksi hyv\u00e4ksyttiin ett\u00e4 asianomaisen asuneen Lahdessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 vuotta. Johtokunnalla oli my\u00f6s oikeus tehd\u00e4 poikkeuksiakin, jos t\u00e4h\u00e4n olivat painavat syyt. Seuran perustamiskokousta valittiin 5-j\u00e4seninen toimikunta ja sille annettiin teht\u00e4v\u00e4ksi laatia seuralle s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.
\nTilaisuudessa ilmottautui 35 perustajaj\u00e4sent\u00e4, joista naisia 10 ja miehi\u00e4 25. Suurin osa kuului kaupungin sivistyneist\u00f6\u00f6n: johtajia, tuomareita, opettajia, poliiseja ja toimittajia, mutta ei ainuttakaan teollisuuslaitoksen johtajaa tai toimihenkil\u00f6\u00e4 (t\u00e4m\u00e4 osittain saattoi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 kolme vuotta aikaisemmin oli perustettu Lahden Teollisuusseura). My\u00f6hemmin saman vuoden aikana seuraan liittyi teollisuuslaitosen ja rakennusliikkeiden johtajia, samoinm pappeja, l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, upseereja ja k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Perustavassa kokouksessa\u00a0 12.3.1946 seuraan liittyi 21 henkil\u00f6\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 pidetty kokous on varsinainen perustamiskokous vaikka sit\u00e4 kutsussa nimitettiin vain kokoukseksi. Siin\u00e4 kuitenkin oli tarkoitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 seurojen perustamiskokouksissa normaalisti k\u00e4sitelt\u00e4vi\u00e4 asioita, on sit\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 Lahti-seuran \u201doikeana\u201d perustamiskokouksena.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti<\/a> -lehdess\u00e4 1\/2011.
\n<\/em><\/p>\n

Artikkeli referoitu kirjasta ”50-vuotias Lahti-seura – Puoli vuosisataa ty\u00f6t\u00e4 Lahden parhaaksi<\/em>”
\nJulkaisijana:
\nLahti-seura ry
\nLahden Kaupunginmuseo
\nPiirteit\u00e4 Lahden historiaan XIX 1996<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotiseututy\u00f6n alku Suomessa Varsinaisen kotiseutututkimuksen ja kotiseututy\u00f6n on katsottu alkaneen silloin, kun lohjalaissyntyinen tohtori Robert Boldt v. 1894 perusti \u201dLohjan kotiseutututkimuksen Yst\u00e4v\u00e4t\u201d -nimisen seuran. T\u00e4h\u00e4n perustuen vietti maamma kotiseutuv\u00e4ki Suomen kotiseututy\u00f6n 100-vuotisjuhlia v. 1994 Lohjalla pidettyjen kotiseutup\u00e4ivien yhteydess\u00e4. Kotiseututy\u00f6n painopiste … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3],"tags":[],"class_list":["post-2451","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2451"}],"version-history":[{"count":23,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2478,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2451\/revisions\/2478"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}