{"id":2012,"date":"2010-12-16T15:54:19","date_gmt":"2010-12-16T13:54:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=2012"},"modified":"2021-11-02T18:00:21","modified_gmt":"2021-11-02T16:00:21","slug":"tulipyora-lahden-kaupungin-vaakuna","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=2012","title":{"rendered":"Tulipy\u00f6r\u00e4 – Lahden kaupungin vaakuna"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Tulta iskev\u00e4 junan py\u00f6r\u00e4 – tuttavallisesti tulipy\u00f6r\u00e4 on Lahden kaupungin vaakunan aihe<\/figcaption><\/figure>\n\n\n

Suomessa heraldiikka omaksui jo 1900-luvun tyylipuhtaan linjan ja vaakunaoppineiden keskuudessa Suomen nykyheraldiikkaa onkin pidetty yhten\u00e4 maailman parhaimpina. Suomessa heraldiikka koki \u00e4killisen nousun, kun kunnille asetettiin mahdollisuus hankkia oma vaakuna. Suomessa ainoastaan kaupungeilla oli oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunnanvaakunaa ennen vuonna 1949 annettua lakia. Tasavallan Presidentin allekirjoittaman asutuksen turvin, jotkin kauppalat olivat onnistuneet vahvistamaan sellaisen itselleen jo aiemmin. Vuoden 1949 lain my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s maalaiskunnat saivat oikeuden vaakunan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kaupungeilla oli tapana vahvistaa oma vaakuna joko perustamisen yhteydess\u00e4 tai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sen j\u00e4lkeen; useasti vaakuna m\u00e4\u00e4riteltiin itse perustamiskirjassa.<\/p>\n

Lahdesta tuli itsen\u00e4inen kaupunki vuonna 1905, kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta. Jo vuotta aiemmin yliarkkitehti Jac. Ahrenberg oli laatinut merenneito-aiheisen vaakunaluonnoksen ehdotukseksi Lahden vaakunaksi. H\u00e4n l\u00e4hetti luonnoksen kauppalanvaltuuston k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi, johon ei kuitenkaan oltu tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 1908 vaakunakysymys annettiin erityisen toimikunnan hoidettavaksi, jolloin julistettiin yleinen vaakunapiirustuskilpailu. Vilkkaasti osanotosta huolimatta tulos osoittautui ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4ksi, yht\u00e4\u00e4n luonnosta ei hyv\u00e4ksytty. Vihdoin Werner von Hausen piirsi er\u00e4\u00e4n ehdotuksen pohjalla vaakunan jossa oli mustanharmaassa yl\u00e4osassa siivek\u00e4s kultapy\u00f6r\u00e4 rautatien vertauskuvana ja punaisessa alaosassa kolme kullanv\u00e4rist\u00e4 tehtaanpiippua, kultainen, veronanvihre\u00e4ll\u00e4 kedolla oleva mehil\u00e4ispes\u00e4 ja j\u00e4rvenlahti hopeisine aaltoineen. Mehil\u00e4isten ja mehil\u00e4ispes\u00e4n tuli kuvata \u201dankaraa yhteiskunnallista j\u00e4rjestyst\u00e4, ahkeruutta ja velvollisuuden t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4\u201d. Vaakuna oli ty\u00f6n, uutteruuden, liikenteen ja teollisuuden vaakuna.<\/p>\n

Muinaistieteellinen toimikunta ei puoltanut heraldisesti virheellist\u00e4, joten siviiliasiain toimituskunta kehoitti yliarkkitehti Jac. Ahrenbergia laatimaan uuden. Ahrenbergin v. 1912 valmistunut romanttinen ehdotus oli t\u00e4ysin eri tyyppinen. Siin\u00e4 oli sinihopeisessa vaakunakilvess\u00e4 merenneito, joka oli l\u00f6yt\u00e4nyt merest\u00e4 kultakruunun ja riemuiten kohottanut sen oikealla k\u00e4dell\u00e4\u00e4n yl\u00f6s. Lahtelaiset eiv\u00e4t nytk\u00e4\u00e4n olleet tyytyv\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 ehdotus, jossa ei ollut mit\u00e4\u00e4n olennaista lahtelaista symbolia, oli \u201dliian keskiaikainen symbolisoimaan Suomen nuorinta kaupunkia\u201d.
Merenneitoaiheinen ehdotus ei miellytt\u00e4nyt Werner von Hauseniakaan, kun h\u00e4nen mielipidett\u00e4\u00e4n siit\u00e4 kysyttiin.<\/p>\n

Kaupunginvaltuusto antoi von Hausenille teht\u00e4v\u00e4ksi laatia uusi ehdotus. Sit\u00e4 h\u00e4n kuvasi muun muassa seuraavasti: \u201dLeimuava Py\u00f6r\u00e4 \u2013 valon, l\u00e4mm\u00f6n ja liikkeen vertauskuvana.\u201d Uusi luonnos miellytti kaupunginvaltuustoa, my\u00f6s Muinaistieteellinen toimikunta antoi luonnoksesta my\u00f6nteisen lausunnon. Senaatti esitteli asian keisarille hein\u00e4kuussa 1912. Esittelyn mukaan vaakunassa on \u201dkruunulla varustettu hopeakilpi, jossa musta seitsenpy\u00f6r\u00e4inen py\u00f6r\u00e4; py\u00f6r\u00e4n vanteesta l\u00e4htee joka puolaparin kohdalta punainen liekki kultaisella keskuksella ja navasta l\u00e4htee joka puolaparin v\u00e4litse hieno punainen s\u00e4de. Vaakuna kuvaa Lahden kaupungin syntymist\u00e4 rautatieliikkeen paikkakunnalle tuottaman kehityksen tuloksena\u201d.
Keisari vahvisti vaakunan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 7.10.1912.<\/p>\n

Vaakuna uudistetaan<\/strong><\/p>\n

Lahdessa itsen\u00e4isyyden ajan alussa oli havaittavissa jonkin verran tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 \u201dpersoonattomaan\u201d vaakunaan. Uutta vaakuna suunniteltiin my\u00f6hemminkin. Vaakunaa ajanmukaistettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuonna 1955. 1953 kaupungin 50-vuotisjuhlatoimikunta otti esille vaakunan uusimisen. Niinp\u00e4 j\u00e4rjestettiin vaakunakilpailu, jonka parhaat ehdotukset asetettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1954 n\u00e4ytteille, ja yleis\u00f6 sai \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 parhaasta ehdotuksesta. Eri vaiheiden j\u00e4lkeen valtuusto p\u00e4\u00e4tti Knut J. Vuorimiehen esityksest\u00e4 muuttaa vaakunaa poistamalla siit\u00e4 kapeat s\u00e4teet ja liekeist\u00e4 kultaiset syd\u00e4met. Vaakunaselityksen mukaan vaakunan hopeakent\u00e4ss\u00e4 on musta py\u00f6r\u00e4, jonka kustakin puolapuusta l\u00e4htee punainen liekki. Vahvistus tuli 21.10.1955.<\/p>\n

1960-luvulla kuntien saadessa omia vaakunoita luotiinkin heraldisissa piireiss\u00e4 arvostettu selke\u00e4 puhdas tyylisuunta. Samalla l\u00e4hes kaikkien jo olemassa olleiden kaupungin- ja kunnanvaakunoiden asu uudistettiin heraldiikan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaiseksi, my\u00f6s Lahdessa. 1965 kaupungin 60-vuotsijuhlatoimikunta esitti valtuustolle vaakunakilpailun julistamisesta. Kaupunginvaltuusto hylk\u00e4si esityksen ja hyv\u00e4ksyi ponnen ehdotuksen tekemisest\u00e4 vaakunaselityksen tarkistamiseksi ja tyyppiesikuvan valistamisesta. Tarkistuksen teki Ahto Numminen. Nykyisen vaakunan vaakunaselitys: \u201dHopeakent\u00e4ss\u00e4 musta, seitsenpuolainen rautatievaunun py\u00f6r\u00e4; py\u00f6r\u00e4n keh\u00e4lt\u00e4 nousee jokaisen puolapuun kohdalta punainen liekki.\u201d Uuden vaakunan suunnitteli Ahto Numminen ja sis\u00e4asiainministeri\u00f6 vahvisti Lahden nykyisen kaupunginvaakunan vaakunaselityksen 14. toukokuuta 1968. Nykyinen kaupungin vaakuna on j\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kolmas versio.

Viime vuosina voimakkaasti kasvaneiden kuntaliitosten my\u00f6t\u00e4 on kuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4hentynyt ja sit\u00e4 kautta vaakunoiden. Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto ovat esitt\u00e4neet toivomuksena, ett\u00e4 lakkautettujen kuntien vaakunoita voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisina kotiseutuvaakunoina.

Tulipy\u00f6r\u00e4<\/strong>

Vakuuna on saanut kutsumanimen Tulipy\u00f6r\u00e4, vaikka virallista asemaa nimell\u00e4 ei liene.\u00a0
Tulipy\u00f6r\u00e4-nimi on ollut mm. ravintolalla, levykaupalla ja sen nimist\u00e4 oluttakin on tehty. Tuoni-yhtye on tehnyt my\u00f6s Tulipy\u00f6r\u00e4-nimisen kappaleen. Sivustolla tulipy\u00f6r\u00e4.fi ehdotetaan tulipy\u00f6r\u00e4\u00e4 Lahden paikannimist\u00f6\u00f6n<\/a>.<\/p>\n

Artikkeli on julkaistu Hollolan Lahti<\/a> -lehdess\u00e4 4\/2010.<\/em><\/p>\n

L\u00e4hteet:
Aimo Halila: Lahden Historia
www.fi.wikipedia.org\/wiki\/Lahti
<\/em>www.<\/em>fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_kuntavaakunat
<\/em>www.<\/em>fi.wikipedia.org\/wiki\/Heraldiikka
Juhani Pihlaja: Lahti K\u00e4sikirja
Kaarlo Nieminen: Kauppalan historia<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomessa heraldiikka omaksui jo 1900-luvun tyylipuhtaan linjan ja vaakunaoppineiden keskuudessa Suomen nykyheraldiikkaa onkin pidetty yhten\u00e4 maailman parhaimpina. Suomessa heraldiikka koki \u00e4killisen nousun, kun kunnille asetettiin mahdollisuus hankkia oma vaakuna. Suomessa ainoastaan kaupungeilla oli oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunnanvaakunaa ennen vuonna 1949 annettua … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6,3],"tags":[],"class_list":["post-2012","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-artikkelit","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2012"}],"version-history":[{"count":24,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12857,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2012\/revisions\/12857"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2012"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2012"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2012"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}