{"id":1931,"date":"2010-12-07T17:15:28","date_gmt":"2010-12-07T15:15:28","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1931"},"modified":"2020-05-17T15:30:42","modified_gmt":"2020-05-17T13:30:42","slug":"valtatie-12-ja-asemanseutu","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1931","title":{"rendered":"Etel\u00e4inen keh\u00e4tie ja asemanseutu"},"content":{"rendered":"

Lahdessa on t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnistynyt Yleiskaava 2025<\/a> -prosessi, joka on tarkoitus vied\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuonna 2012. Kaava on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 mm. Lahden kaupungin nettisivuilla ja siit\u00e4 voi ja kannattaakin antaa palautetta. Kaavasta j\u00e4rjestettiin marraskuun lopulla seitsem\u00e4n esittelytilaisuutta, jotka meniv\u00e4t itselt\u00e4ni viimeist\u00e4 lukuunottamatta hieman sivusuun, paikallislehdest\u00e4 tuli sent\u00e4\u00e4n tutustuttua ett\u00e4 mist\u00e4 on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n kyse. Viimeiseen menin l\u00e4hinn\u00e4 varikon suunnitelmien takia Lahden rautatieharrastajien puheenjohtajan toivomuksesta, mutta toki lahtelaisena oli kiinnostaavaa muutenkin kuulla miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n vuonna 2025, tai ainakin miss\u00e4 voitaisiin menn\u00e4. Viimeinen kaavatilaisuus pidettiin Mets\u00e4kankaan koulussa, jonka musiikkiluokkaan oli mukavasti pakkautunut paikallisia, niin ett\u00e4 tuoleja piti hakea naapuriluokasta lis\u00e4\u00e4. Esittelyst\u00e4 vastasi kaupungin arkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen ja monologin j\u00e4lkeen paikalla olijat esittiv\u00e4t kysymyksi\u00e4 ja kommentteja, liittyen l\u00e4hinn\u00e4 Ala-Okeroistentien parannukseen ja Mets\u00e4kankaan koulun kohtaloon sek\u00e4 l\u00e4hi\u00f6n kehitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 artikkeli perustuu osittain yleiskaavaan, mutta on jo ollut ty\u00f6n alla pidemp\u00e4\u00e4n ja nyt on hyv\u00e4 aika julkaista mielipidehenkinen katselmus valtatie 12:sta ja rautatieaseman seudun suunnitelmista.<\/p>\n

Valtatie 12<\/strong><\/p>\n

Lahden etel\u00e4ist\u00e4 keskustaa ja asemanseutua on vaikea kehitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 aluetta halkoo yksi Suomen poikittaisista valtav\u00e4ylist\u00e4. Valtatie 12<\/a>:sta on ollut useita suunnitelmia sen parantamisesta Tuuloksen ja Kouvolan v\u00e4lill\u00e4.\u00a0Hollola-Tuulos-H\u00e4meenlinna <\/a>(pdf-linkki<\/em>) sek\u00e4 Uudenkyl\u00e4n-Jokue<\/a> (pdf-linkki<\/em>) v\u00e4lisen tien perusparannus ja\/tai uudelleenlinjaus ovat olleet jo esill\u00e4 jonkin aikaa. Lahden keskustassa nykyinen valtatie on tarkoitus muuttaa tukemaan my\u00f6s kaupungin sis\u00e4ist\u00e4 liikennett\u00e4, kun etel\u00e4inen ohitie valmistuu. Tiehallinnon sivuilla todetaan<\/a>: ”Valtatie 12 Lahden etel\u00e4isen keh\u00e4tien yleissuunnitelma on valmistunut marraskuussa 2008. Yleissuunnitelmassa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 valtatie 12:lle rakennetaan Lahden etel\u00e4inen keh\u00e4tie tarvittavine tie- ja liittym\u00e4j\u00e4rjestelyineen Soram\u00e4en ja Kujalan v\u00e4lille niinsanotun Launeen vaihtoehdon mukaisesti.” Sivuilla voi tutustua my\u00f6s keh\u00e4tien virtuaalimalliin.<\/p>\n

Etel\u00e4ist\u00e4 keh\u00e4-\/ohitiet\u00e4 on (yleis)kaavailtu jo nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tien rakentaminen on kiinni rahoituksesta. Etel\u00e4-Suomen Sanomat kertoi 2.12. ett\u00e4 ainakaan viel\u00e4 valtiolta ei ole luvassa tielle edes suunnittelurahaa. Nyky\u00e4\u00e4n P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liikenneasioista vastaa Uudenmaan ELY, jolle se siirtyi H\u00e4meen tiepiirilt\u00e4 1.1.2010. ELY\u00e4 toivotaan samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 liikenneviraston kanssa (Ilkka Viljanen, Etel\u00e4-Suomen Sanomat 2.12.<\/em>). Lahdessa ja Hollolassa kaivataan nopeaa asian edist\u00e4mist\u00e4 ja edistymist\u00e4.<\/p>\n

Keh\u00e4tien valmisteluvaiheessa oli muitakin vaihtoehtoja kuin Laune. Suunnitelmissa oli mm. Renkom\u00e4en vaihtoehto sek\u00e4 tien kehitt\u00e4minen nykyisell\u00e4 paikallaan, joista viimeinen vaihtoehto ei tullut kysymykseen Lahden eik\u00e4 Hollolankaan kohdalla. V\u00e4ylien modernisointi olisi varmasti kannattavinta tehd\u00e4 niiden nykyisill\u00e4 paikoilla, mutta tila ei anna t\u00e4h\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Muutkin vaihtoehdot putosivat pois ja ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi j\u00e4i Launeen linjaus, jota my\u00f6s Tiehallinto kannatti. Vaikka tien vastustamiselle syntyi oma kansanliike<\/a>, on yleinen tuntuma, ett\u00e4 lahtelaisten keskuudessa tien linjausta Launeelle kannatetaan ja jopa kiirehdit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Etel\u00e4-Lahti halkeaa?<\/strong>\"\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Monet etel\u00e4isen keh\u00e4tien arvostelijoista ovat vastustaneet tiet\u00e4 etenkin lounaisen Lahden luontoarvojen heikkenemisen takia. Toinen paljon esill\u00e4 ollut perustelu tiet\u00e4 vastaan on ollut se, ett\u00e4 se pirstoaa yhdyskuntarakennetta tiiviiss\u00e4 Etel\u00e4-Lahdessa, jossa on runsaasti asutusta. Toisaalta Launeen palvelut ja keskustan kehitt\u00e4minen ajavat tiet\u00e4 Launeelle. Yhdyskuntarakenteen liiallisen pilkkomista lievent\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 tie on viety osin maan alle. Tunnelit on tarkoitus rakentaa Patoniityn pallokent\u00e4n ja Liipolan m\u00e4en ali.<\/p>\n

Launeen paljon kritisoitu ”markettipuisto” on tuonut liikenteen teille, jotka ovat rakennettu 30 vuotta sitten, ja joita tuskin rakennettiin nykyisille liikennem\u00e4\u00e4rille. Tulevaisuudessa Laune ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 etel\u00e4iset osat tulevat entisest\u00e4\u00e4n tiivistym\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 jo tien rakentamisen yhteydess\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4 miten arvokas tonttimaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rikkomatta ja hajoittamatta etel\u00e4ist\u00e4 Lahtea. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 H\u00e4meenlinna, joka on tehnyt suunnitelmat moottoritien kattamiseksi rakennuksilla. Aivan vertailukelpoisia Lahti ja H\u00e4meenlinna ole, mutta Kanta-H\u00e4meessa on ymm\u00e4rretty ett\u00e4 arvokas tonttimaa keskeisell\u00e4 paikalla on oltava muutakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin l\u00e4piajoliikenteen tukeminen. Kaupunkeja halkovat p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4t olivat autoistumisen my\u00f6t\u00e4 ajanhenki 1960-luvulla, jonka huipentumana voidaan pit\u00e4\u00e4 Helsingin Smith & Polvisen<\/a> -suunnitelmaa.<\/p>\n

Valtatie aseman tukkeena
\n<\/strong>\"\"<\/a><\/p>\n

Syyksyll\u00e4 2006 oikoradan valmistumisen kynnyksell\u00e4 my\u00f6s Lahden rautatieasema, laiturit ja tekniikka valmistuivat nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vaikka raideliikenteen k\u00e4ytt\u00e4jien olosuhteet paranivat aiemmasta huomattavasti, aseman ymp\u00e4rist\u00f6 on viel\u00e4 keskener\u00e4inen. Alueen yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 hankkeista on paljon puhuttu matkakeskus<\/a> ja sit\u00e4 on alustavasti suunniteltu mm. konsultin avulla<\/a>. Linja-autopalveluiden yhteyteen rakennettaisiin ostoskeskus, joka toisi alueelle kaupallisia palveluja. Asemanseutu vilkkaasta liikenn\u00f6innist\u00e4 huolimatta on ollut niiden suhteen harmaata aluetta. Lahdessa kulku keskustaan etel\u00e4st\u00e4 tapahtuu p\u00e4\u00e4osin kolmesta kohtaa, rautatien yli tai ali. Kansanomaisesti ilmaistuna n\u00e4m\u00e4 paikat ovat Starkin silta, Upon silta ja asematunneli. N\u00e4iden pisteiden kautta keskustaan suuntautuvat ihmisvirrat keskittyv\u00e4t rajatulle alueelle. Silti esimerkiksi asemanseudun palvelupotentiaalia ei ole pystytty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Alueella on jatkuva virta, oli sitten kyse Lahteen tulevista\/l\u00e4htevist\u00e4 junamatkustajista tai kaupungin sis\u00e4isist\u00e4 l\u00e4pikulkumatkalaisista.<\/p>\n

Rautierakenteiden sek\u00e4 katujen eritasoisuuden ja etenkin valtatie 12:sta takia asemanseutu on ep\u00e4yhten\u00e4inen ja siksi vaikea kehitt\u00e4miskohde. Vaikka oikoradan remontissa seutu kohentui, itse perusrakenteet eiv\u00e4t muuttuneet. Alueella on paljon ”kuollutta” pintaa, asfalttia ja betonia ja pimeit\u00e4 kulmia (jotka ovat alttiina t\u00f6hryille). Riste\u00e4v\u00e4t kadut, Vesij\u00e4rvenkatu-Uudenmaankatu ja Mannerheimintie (valtatie 12), tekev\u00e4t alueen maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 erityisen haastavan. Vasta valtatien siirron j\u00e4lkeen etel\u00e4iseen Lahteen – jolloin raskas liikenne siirtyy pois keskusta-alueelta – asema\/matkakeskus saadaan tiivimmin osaksi keskustaa. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 kaavailuissa Etel\u00e4-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelisssa, aseman eteen tiej\u00e4rjestelyihin on hahmoteltu kiertoliittym\u00e4\u00e4, joka ei tunnetusti ole kovinkaan jalank\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llinen.<\/p>\n

Alueelle on my\u00f6s suunniteltu enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tosissaan my\u00f6s tunnelivaihtoehtoja. Uudenmaankadun liikenne siirtyisi Saimaankadulle Anttilanm\u00e4en ja radan alittavan tunnelin, jolloin Vesij\u00e4rvenkatu rauhoittuisi l\u00e4piajoliikenteen osalta. Mannerheimintie aseman edustalla viet\u00e4isiin maan tai kannen alle, jolloin aseman ja keskustan v\u00e4linen yhteys vahvistuisi. On my\u00f6s ehdotettu ett\u00e4 radan ja Mannerheimintien v\u00e4liin vanhan asemanp\u00e4\u00e4llik\u00f6n edustalle rakennettaisin betonikansi, joka toisi lis\u00e4\u00e4 liikkumatilaa ahtaalle alueelle. Ratkaisu yhten\u00e4ist\u00e4isi koko milj\u00f6\u00f6t\u00e4.
\nLis\u00e4ksi on heitelty ilmoille ajatuksia tunnelista radiom\u00e4en ali, keskustasta suoraan asemalle.<\/p>\n

My\u00f6s aseman etel\u00e4puoli kehittyy ja tiivistyy. Vuonna 2009 Uudenmaankadun varteen alettiin rakentaa uusia rakennuksia aivan radan tuntumaan, mm. vanhusten palvelutalo sek\u00e4 muita asuintaloja. Kaupunki k\u00e4ytti etuosto-oikeutta Moisionkatu 4:ssa, joten aseman alue tullee laajenemaan my\u00f6s t\u00e4lle tontille. Kaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yksityisen robottiparkin rakentaminen helpottamaan rautatiematkustajien pys\u00e4k\u00f6inti\u00e4 (l\u00e4hde<\/a>).
\nYksi ep\u00e4kohta on se, ett\u00e4 asemalta puuttuu mahdollisuus lyhytaikainen pys\u00e4k\u00f6intiin ja matkustajien j\u00e4tt\u00e4miseen\/noutamiseen pienell\u00e4 odotusvaralla. Nyt matkustajat j\u00e4tet\u00e4\u00e4n milloin mihinkin, joka ruuhkauttaa varsinaisia pys\u00e4k\u00f6intialueita aseman etel\u00e4- ja pohjoispuolella.<\/p>\n

Kevyenliikenteenv\u00e4yl\u00e4tkin kaipaavat parannusta. Yleiskaava 2025 liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustan teemakartassa<\/a> (pdf) n\u00e4kyy ett\u00e4 kevyenliikenteen kehitt\u00e4misen paino on radan it\u00e4-l\u00e4nsisuunnassa. L\u00e4nness\u00e4 radanpihan suuntaan ja it\u00e4\u00e4n Askon alueelle. Ratapihanhan siirtoa Sopenkorpeen on mietitty, joten rautatiealue tullaan kaavoittamaan tulevaisuudessa asuin- ja toimistok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ratapihan etel\u00e4puolella olevan Santam\u00e4en ns. Starkin hallit on tarkoitus purkaa ja alue saattaa asuink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.
\nMy\u00f6s Salininkadun suunnalta on suunniteltu yhteytt\u00e4 my\u00f6s radan ali etel\u00e4\u00e4n.
\nUudenmaankadun l\u00e4nsipuolen kevyenliikenteen v\u00e4yl\u00e4 on kovin heikkotasoinen (m\u00e4kinen ja kapea) sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4riin suhteutettuna. Etenkin asemalta purkautuvat ihmismassat aiheuttavat joskus vaaratilanteita. Toivottavasti v\u00e4yl\u00e4\u00e4 kohennetaan tulevaisuudessa.<\/p>\n

Asema-alueen kunnostus oikoradan rakentamisen yhteydess\u00e4 oli hyv\u00e4 alku. Nyt alueen muu infrastruktuuri pit\u00e4isi ajanmukaistaa. T\u00e4m\u00e4 tietysti riippuu etel\u00e4isen ohitien valmistumisesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahdessa on t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnistynyt Yleiskaava 2025 -prosessi, joka on tarkoitus vied\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuonna 2012. Kaava on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 mm. Lahden kaupungin nettisivuilla ja siit\u00e4 voi ja kannattaakin antaa palautetta. Kaavasta j\u00e4rjestettiin marraskuun lopulla seitsem\u00e4n esittelytilaisuutta, jotka meniv\u00e4t itselt\u00e4ni viimeist\u00e4 lukuunottamatta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3],"tags":[26,39,61,16,60],"class_list":["post-1931","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut","tag-keskusta","tag-lahti","tag-laune","tag-rautatiet","tag-valtatie"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1931","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1931"}],"version-history":[{"count":52,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1931\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11628,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1931\/revisions\/11628"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1931"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1931"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1931"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}