![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/sibeliustalo.jpg\" "\\"Sibeliustalo")
<\/a><\/p>\nMets\u00e4teollisuuten vaikeudet Mets\u00e4teollisuustuotannon arvo Suomessa mukaanlukien huonekalut oli viime vuonna (2009) 16,7 miljardia euroa (puutuoteteollisuus 5,7 miljardia, massa- ja paperiteollisuus 11 miljardia). Mets\u00e4teollisuuden viennin arvo ilman huonekaluja oli vuonna 2009 8,6 miljardia euroa (v. 2008 11,2). Massa- ja paperiteollisuuden sek\u00e4 puutuoteollisuuden viennin arvo laski edellisest\u00e4 vuodesta, paperin ollessa 7 miljardia euroa ja puutuotteiden viennin 1,6 miljardia euroa. Suomen puusep\u00e4nteollisuus kasvoi voimakkaasti sotien v\u00e4lill\u00e4. Kun vuonna 1913 maassamme oli 63 puusep\u00e4ntehdasta (ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 2371), joista varsin monet valmistivat my\u00f6s huonekaluja, niin vuonna 1939 210 puusep\u00e4ntehdasta ty\u00f6llisti 5000 ihmist\u00e4. Taloudellisten tappioiden lis\u00e4ksi mets\u00e4teollisuuden imagoa ovat laskeneet maailman suurimman sellutehtaan ongelmat Brasiliassa sek\u00e4 2000-luvun alussa tappiollinen Pohjois-Amerikan valloitusyritys, joka j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 suljettuja tehtaita.<\/p>\n Lis\u00e4ksi puun vienti\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle ovat kurittaneet Ven\u00e4j\u00e4n asettamat puutullit suomalaiselle puulle. Huhtikuussa 2008 tulli nousi 10 eurosta 15 euroon kuutiolta. Viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4 kertoi kuitenkin lykk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 tullin nostoa ainakin vuoteen 2011.<\/p>\n Lahdessa teollisuudesta kulttuuriin <\/strong><\/p>\n Huonekalujen tehdasmainen valmistui alkoi Suomessa 1800-luvun lopulla, Helsingin noustessa johtavaksi puusenp\u00e4nteollisuuden keskukseksi. T\u00e4h\u00e4n vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti voimakas julkinen rakentaminen tuohon aikaan. Huonekaluvalmistajista vuonna 1881 toimintansa aloittanut Hietalahden h\u00f6yrysaha (my\u00f6h. Hietalahti Osakeyhti\u00f6) oli alan johtavia yrityksi\u00e4.<\/p>\n Kun rautatie Riihim\u00e4elt\u00e4 Pietariin Lahden kautta valmistui vuonna 1870, sai kaupunkimme uudenlaisen mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 puuteollisuuttaan. Vesij\u00e4rven rannoille perustettiin teollisuuslaitoksia, mm. Lahtis \u00c5ngs\u00e5g – Lahden H\u00f6yrysaha, joka aloitti toimintansa kes\u00e4ll\u00e4 1870. Lis\u00e4ksi V\u00e4\u00e4ksyn kanavan valmistuminen vuonna 1871 avasi suoran vesiv\u00e4yl\u00e4n Lahdesta Keski-Suomen runsaisiin metsiin. Kanavaa oli suunniteltu jo 1850-luvulta l\u00e4htien, mutta rakennust\u00f6ihin p\u00e4\u00e4stiin vasta 1868. Aiemmin rahti P\u00e4ij\u00e4nteelt\u00e4 oli kuljetettu Asikkalan Anianpeltoon, josta se vietiin hevosilla Porvooseen, mutta kanavan ja rautatien valmistuttua puu(tavara) saatiin suoraan Lahteen, josta ne rahdattiin rautateit\u00e4 pitkin etel\u00e4n satamiin.<\/p>\n Lahteen kehittyi hiljalleen puuosaamista, joka vaikutti kaupungin elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja imagoon useiksi vuosikymmeniksi. Kaupungin monipuolisen puunk\u00e4yt\u00f6n historian kiteytt\u00e4\u00e4 Kuka, Mit\u00e4, Lahti -sivusto:<\/p>\n ”Yksi Lahdelle leimaa antanut teollisuudenala on puusep\u00e4nteollisuus<\/a>. Rulla- ja vaneriteollisuuden tapaan senkin perustana olivat P\u00e4ij\u00e4nteen alueen koivuvarat ja kaupungin liikenteellinen asema. Varsinaisesti lahtelaisesta puusep\u00e4nteollisuudesta voidaan puhua vasta 1910-luvulta l\u00e4htien, mutta jo 1930-luvulla Lahdesta puhuttiin puuseppien kaupunkina. Silloin Lahti oli maamme puusep\u00e4nteollisuuden kiistaton keskus.” Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Etel\u00e4-Pohjanmaa kohosi Lahden rinnalle toiseksi t\u00e4rke\u00e4ksi huonekalualan keskukseksi. Tehtaat olivat verrattain pieni\u00e4 ja paljon oli verstaita, jotka valmistivat tyylihuonekaluja ja p\u00e4\u00e4llystettyj\u00e4 huonekaluja. 1980-luvun lopulla yli 40 % huonekalualan yrityksist\u00e4 toimi entisen Vaasan l\u00e4\u00e4nin alueella ja n. 20 % Lahden talousalueella.<\/p>\n Ehk\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen ja kokonaisvaltainen muutos Suomessa ja Lahdessa oli 1990-luvun alun lama. Se h\u00e4vitti teollisuusty\u00f6paikkoja kovalla k\u00e4dell\u00e4 Lahdessakin ja mm. huonekalukonsernit Asko ja Isku kokivat kovia, yrityksi\u00e4 saneerattiin ja henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4hennettiin. Laman j\u00e4lkeen Lahtea on luonnehdittu ruostevy\u00f6hykkeen kaupungiksi voimakkaan teollisen taantuman takia.<\/p>\n Silti noin puolet maamme puualan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ty\u00f6skentelee Lahden talousalueella (v. 2007) ja lis\u00e4ksi Isku on Suomen suurin perheyritys huonekalualalla. Teollisuustoiminta on aikojen saatossa muuttanut muotoaan ja nuo vihre\u00e4n kullan vuolemisen ajat ovat takana p\u00e4in ja viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n aika ajoin huonekaluteollisuus seudulla ysk\u00e4htelee<\/a>. Lahtelainen puusep\u00e4n- ja huonekaluteollisuus on ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4 kuin huippuvuosina ja toiminnee pienemmin volyymein, (Lakesin yritysrekisterin mukaan valtaosa alueen puu- ja huonekalualan yrityksist\u00e4 alle 10 hengen verstaita), mutta esimerkiksi koulutukseen Lahti on panostanut ja n\u00e4in ollen turvataan ammattitaitoisen ty\u00f6voiman saatavuus tulevaisuudessakin. Ennen vuoden 2008 taantumaa, ounasteltiin<\/a> ett\u00e4 alan ty\u00f6voimatarve kasvaa sek\u00e4 alueellisesti ett\u00e4 valtakunnallisesti. Lis\u00e4ksi Lahti on voimakkaasti profiloitunut puuhun muotoilussa ja kulttuurissa.<\/p>\n Puuarkkitehtuuripuisto <\/strong><\/p>\n Puuosaamisen ja muotoilun perinnett\u00e4 meill\u00e4 Lahdessa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 vuonna 1997 perustettu Pro Puu ry<\/a>., jonka tukikohtana toimii ”Tikkula”, satamassa sijaitseva vanha tulitikkutehdas. Galleriatilassa voi k\u00e4yd\u00e4 ihastelemassa taidokkaita k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 vakinaisissa ja\/tai kuukausittain vaihtuvissa n\u00e4yttelyiss\u00e4. Pro Puu tarjoaa alueen n. 50 puualan osaajalla mm. hienopuusepille, muotoilijoille ja arkkitehdille hyv\u00e4n verkoston, n\u00e4in pit\u00e4en yll\u00e4 lahtelaista puun muotoilua ja puusepp\u00e4kulttuuria. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti yhdistys edist\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rakentamisessa ja sisustamisessa sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 puun yleist\u00e4 tunnettavuutta materiaalina. Yhdistys j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 my\u00f6s alan koulutusta sek\u00e4 ker\u00e4\u00e4 puutietoutta (www.puuproffa.fi<\/a> \u2013 sivusto) ja harjoittaa julkaisutoimintaa. Yksi olennainen osa modernia lahtelaista puukulttuuria on Puu kulttuurissa<\/a> ja Lahden kaupungin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 puuarkkitehtuuripuisto. Se on n\u00e4ht\u00e4vyys, joka rakentuu sataman ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Puisto koostuu Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkinnon saajien (ja yhden tuomaristossa toimineen arkkitehdin) suunnittelemista rakennuksista tai rakennelmista. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puistossa on kolme teosta: Valotaidekatos Sibeliustalon edess\u00e4, Puuspiraali Niemenkadun kiertoliittym\u00e4ss\u00e4 ja Piano-paviljonki Ankkurin rannassa. Yhdeksi puiston ep\u00e4viralliseksi teokseksi voidaan laskea maa(ilma)nkuulu Sibeliustalo, jonka puu ja lasi yhtyy saumattomasti puusep\u00e4ntehtaan tiileen. Oman historiallisen mausteen tuo my\u00f6s vanha Vesij\u00e4rven asema, jonka vanhin osa rakennettiin 1868-1869. Ensi vuodeksi on suunnitteilla n\u00e4k\u00f6alatasanne Kariniemen j\u00e4rven puoleiseen rinteeseen ja my\u00f6hemmin rantaan valmistunnee Aqua-niminen laituri, jonka olemassaolollaan maisemoi vedenpumppaamon.<\/p>\n Kaikki alueen teosten suunnittelijoista ovat ulkomaalaisia, joten voidaan puhua kansainv\u00e4lisest\u00e4 puuarkkitehtipuistosta. Se on saumattomasti osana Lahden paikallista puunty\u00f6st\u00e4misen jatkumoa, antaen ajattoman materiaalin leikitell\u00e4 eri muodoissa.<\/p>\n L\u00e4hteet: Tunnettu sanonta on ett\u00e4 kukaan ei ole sepp\u00e4 syntyess\u00e4\u00e4n, mutta pilke silm\u00e4kulmassa voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos Lahteen sattui syntym\u00e4\u00e4n 1900-luvulla, oli suuri todenn\u00e4k\u00f6isyys ett\u00e4 joutui tahi p\u00e4\u00e4si tekemiseen puuteollisuuden kanssa. Yleisesti on luonnehdittu ett\u00e4 Lahti oli 1900-luvulla puuseppien kaupunki, jossa … Lue loppuun
\n<\/strong>
\nSuomessa n\u00e4kym\u00e4t mets\u00e4teollisuudessa ovat ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on viime vuosikymmenin\u00e4 ovat olleet laskusuhdanteessa. Syit\u00e4 viimeaikojen vaikeuksiin voidaan hakea maailmantalouden taantumasta, mutta pitemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 syyn\u00e4 on kokonaisvaltainen mets\u00e4teollisuuden rakennemuutos. Suomalainen mets\u00e4teollisuus siirtyi globaalin talouden piiriin viimeist\u00e4\u00e4n 2000-luvulla. Tuotantoa on siirretty kehittyviin maihin, jolloin pyrit\u00e4\u00e4n turvaamaan kustannustehokkuus sek\u00e4 se ett\u00e4 ollaan ”l\u00e4hell\u00e4 asiakasta”. Kun Suomessa mets\u00e4teollisuuden osuus oli 1950-luvulla 80 % viennist\u00e4 (v. 1946 mets\u00e4ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 200 000), vuonna 2008 (ty\u00f6llisti 60 000 suomalaista) se oli noin 20 %. Vuonna 2009 ty\u00f6llisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkui edelleen laskua, ollen yhteens\u00e4 48 500 henkil\u00f6\u00e4, joista noin 24 000 henkil\u00f6\u00e4 ty\u00f6skenteli puutuoteteollisuudessa ja loput massa- ja paperiteollisuudessa.<\/p>\n
\nSen sijaan talouden taantuma vuonna 2008 vaikutti varsin hitaasti suomalaiseen huonekaluteollisuuteen, sill\u00e4 toimialalla laskua tuotannon bruttoarvo laski vuositasolla vain 4,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Huonekalujen vienninarvo oli 242 miljoonaa euroa (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n ja TE-keskusten tiedote. <\/em><\/em>Mets\u00e4teollisuuden tietopalvelun l\u00e4hde ilmoitti 282 miljoonaa euroa), mik\u00e4 oli l\u00e4hes samaa tasoa kuin vuonna 2007. Laskua tuli reilusti vuonna 2009, kun huonekaluja vietiin vain 157 miljoonan euron arvosta.
\n(Tilastot selvi\u00e4v\u00e4t Mets\u00e4teollisuuden tietopalvelusta<\/a> ja Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n ja TE-keskusten tiedotteesta<\/a>)<\/em><\/p>\n
\n2000-luvulle tultaessa alalla toimi noin 1300 yrityst\u00e4, jotka ty\u00f6llistiv\u00e4t noin 11 000 henkil\u00f6\u00e4. Suurin haaste on tuonti. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n mukaan vuonna 2008 Suomeen tuotiin ulkomailta enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 huonekaluvalmisteita, suurinpana tuontimaana Ruotsi. Vuonna 2008 ostetuista kodin huonekaluista jopa 50\u201360 prosenttia on valmistettu ulkomailla ja tuonnin arvo oli 521 miljoonaa euroa. Huonekaluala ty\u00f6llisti vuonna 2009 10100 ihmist\u00e4.<\/p>\n
\n[…]
\n”Puusep\u00e4nteollisuudesta l\u00e4htenyt lahtelainen huonekalujen valmistus sai jo sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana maassamme johtavan aseman. ’Puuseppien kaupunki’ muuttui 1960-luvulla huonekaluteollisuuden<\/a> voimistuessa ’kalustajien kaupungiksi’.”<\/p>\n
\nLahden alueella on monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua puualalle. Ammattikorkeakoulu kouluttaa insin\u00f6\u00f6rej\u00e4 puutekniikan koulutusohjelmassa, jossa suuntaudutaan puutekniikkaan tai puutuotetekniikkaan. Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa puuseppi\u00e4, artesaaneja ja puutalonrakentajia aloina puu-, pintak\u00e4sittely-, taidekehystys-, tilarakennus- ja verhoilualat, levy- ja sahaprosessit, veneenrakennus sek\u00e4 puurakentaminen.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/pianopaviljonki1.jpg\" "\\"Piano")
<\/a><\/p>\n
\nPro Puu ry:n ansiokas ty\u00f6 puun hyv\u00e4ksi huomattiin my\u00f6s Teollisuustaiteen Liitto Ornamossa, joka valitsi yhdistyksen ”vuoden taidek\u00e4sity\u00f6l\u00e4iseksi 2001”.<\/p>\n
\nKuka, Mit\u00e4, Lahti
\nPuu kulttuurissa ry:n <\/em>nettisivut<\/em>
\n Mets\u00e4teollisuuden tietopalvelu
\nPuusep\u00e4n teollisuus – Puutuoteteollisuus 3<\/em> (Opetushallitus)
\nTy\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n ja TE-keskusten tiedote<\/em> 2009
\nLakesin <\/em>nettisivut<\/em>
\nLiike.info<\/em>
\n Lahti Travelin <\/em>nettisivut<\/em>
\n Lahti Guiden <\/em>nettisivut<\/em>
\n Yle Lahti
\nLahden kaupungin nettisivut<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"