{"id":1436,"date":"2010-09-24T09:30:18","date_gmt":"2010-09-24T07:30:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1436"},"modified":"2010-09-24T09:30:37","modified_gmt":"2010-09-24T07:30:37","slug":"kirja-arvio-lahti-arjen-kauneus","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1436","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Lahti – Arjen kauneus"},"content":{"rendered":"

Lahti – Arjen kauneus<\/strong>
\nLahden kaupungin museo \/ Lahden teemavuosihanke <\/em>2007<\/em><\/p>\n

Lahden kaupunki julisti vuoden 2007 Muotoilun Vuodeksi. Teemavuoden kirjallisuusannista vastaa Lahti – Arjen kauneus. Kuten jo nimikin antaa osviittaa, muotoilu on arkip\u00e4iv\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin osaamme arvata. Kirjan luettuaan sen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi sanomaksi j\u00e4\u00e4 kirjoittajien toivo siit\u00e4, ett\u00e4 osaisimme arvostaa sit\u00e4 mit\u00e4 meill\u00e4 lahtelaisilla jo on. Imagon rakentamisessa meid\u00e4n ei tarvitse keksi\u00e4 apupy\u00f6ri\u00e4 py\u00f6r\u00e4\u00e4mme, kun osaamme jo ajaa.
\nKirjassa on kuusi erilaista, mutta samanhenkist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, siit\u00e4 mit\u00e4 ovat arjen muodot ja miten ne ilmenev\u00e4t.<\/p>\n

Tutkija Riitta Niskasen<\/strong> artikkeli Arjen kauneus Lahden kaupunkikuvassa<\/em> k\u00e4sittelee arkkitehtuurin ja kaupunkisommittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta ja siit\u00e4 miten muun muassa sodan j\u00e4lkeinen karjalaisuus ja voimaks maaltamuutto 1960- ja 70-luvuilla on vaikuttanut kaupunkikuvaamme. 2000-luvun kaupunkilaisena tulee ajoittain pohdittua, ett\u00e4 kuinka moni tulee nostalgiapuuskassa ajatelleeksi sit\u00e4, ett\u00e4 puutalojen tilalle tulleet harmaat ja tyls\u00e4n arkiset betonielementtitalot olivat osoitus tehokkuudesta vaurastuvassa Suomessa, unohtamatta maaltamuutosta aiheutuvia rakenteellisia muutoksia. Ei silti voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaikkea sit\u00e4 tarkoituksenmukaista purkuvimmaa, vaikka sen pystyy asettamaan sen ajan vallitseviin realiteetteihin.<\/p>\n

Tiina-Riitta Lappi<\/strong> sukeltaa arkkitehtuurista ja rakennuksista ihmisiin, jotka luovat arjen siin\u00e4 rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, miten se heille ilmenee. T\u00e4t\u00e4 Lappi pyrkii j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n Kaupunki arjen kohtauspaikkana<\/em> -artikkelissa. H\u00e4n pohtii kaupunkitiloja vastin- ja k\u00e4siteparien kautta sek\u00e4 kysyy t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4: kenelle kaupunkikeskustoja suunnitellaan ja onko kaupungissa oleskelevan ihmisen oltava kuluttaja ollakseen aktiivinen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin pystyv\u00e4 kansalainen?
\nLappi pohdiskelee kaupunkikehityksen trendi\u00e4, kaupunkitilojen polarisaatiota: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kaupunkirakenne tiivistyy, toisaalta se hajautuu omiin eri tarkoitusperi\u00e4 palveleviin saarekkeisiin. Onkin todettava ett\u00e4 valitettavasti kaupunkikeskustan kannalta, laitamilla sijaitsevat ostoskeskukset toiminevat suosiosta p\u00e4\u00e4tellen tehokkaammin. Artikkelin mukaan syy yhdenmukaisuuden vaatimukseen l\u00f6ytyy kuluttamisen trendeist\u00e4, helppouden m\u00e4\u00e4r\u00e4tess\u00e4 ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Kaupunkitilan homogeenisyyden ihannetta ruotiessa Lappi osuu oikeaan: kaupunkien toimintojen yhdenmukaisuusvaatimuksia on pystytt\u00e4v\u00e4 rikkomaan.<\/p>\n

Markku Koski<\/strong> on (t\u00e4ss\u00e4kin kirjassa [vrt. Pietarin rata -kirja<\/a>]) onnistunut aihevalinnassaan ja sis\u00e4lt\u00f6kin t\u00e4sm\u00e4\u00e4 mainiosti, ainakin lahtelaiselle. Lahtea muotoillessa Koski vertailee radiomastojen<\/a> ja Eiffelin tornin runollisuutta, jota ensin mainitussa perinteisesti ajateltuna ei ole nimeksik\u00e4\u00e4n. Lahti osoittaa radiomastojen(kin) kautta olevansa pragmaatikkojen kaupunki. Toisin kuin Pariisi, jossa torni on pelkk\u00e4 ”toiminnallisesti hy\u00f6dyt\u00f6n el\u00e4mysvekotin”, Koskea mukaillen. Ovatko radiomastot vain<\/em> arjen v\u00e4likappaleita, eik\u00e4 siksi kiinnostavia? Kun mastojen p\u00e4\u00e4asiallinen k\u00e4ytt\u00f6tarkoituskin on lakannut, onko Lahden k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ne jollain tavalla ”hy\u00f6dyksi”?<\/p>\n

Harry Salmenniemi<\/strong> kirjoittaa Muutoksesta ja toivosta<\/em>. H\u00e4nen l\u00e4hestymistapa kaupunkiin ja tilana on samankaltainen kuin Lapilla; ihmisist\u00e4 arjessa ja heid\u00e4n valinnoista. Perussanoma on yhdenmukaisuuden kritiikki.
\nKaupunki tarvitsee sen asukkaita, joiden oma jalanj\u00e4lki on havaittavissa. Kun kaupunkia moititaan rumaksi, se on Salmenniemen mukaan vain eduksi: todella rumilla kaupungeilla on toivoa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4 ett\u00e4 rumat kaupungit tulevat muuttumaan. Kirjoittaja on havainnut Lahdessa ruman kaupungin tuomaa muutoshalua sek\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 kaupungissamme on vilpitt\u00f6mi\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 profiloitua suomalaiseksi kulttuurikaupungiksi.<\/p>\n

Lehtori Elina Rantapuskan<\/strong> Muotoiluinstituutti Lahdessa ja Lahti Muotoiluinstituutissa<\/em> kertoo nimens\u00e4 mukaisesti koulun vaikutuksesta lahtelaiseen kulttuuriin. Kirjoittaja hakee yhtym\u00e4kohtia Lahden kaupungin ja opinahjon v\u00e4lill\u00e4. Rantapuska sivuaa monia eri kulttuurillisia tasoja, n\u00e4hden niiss\u00e4 samankaltaisuuksia. H\u00e4n kiteytt\u00e4\u00e4 hyvin Lahtea leimaavista ominaisuuksita: professionaalisuutta arvostetaan enemm\u00e4n kuin professuuria.<\/p>\n

Kirjan viimeisest\u00e4 puheenvuorosta vastaa professori Antti Karisto<\/strong>, jonka Kaupunkimuotoilua<\/em>-artikkeli hivelee konkreettisia kaupunkimuotoja, n\u00e4yteikkunoita ja struktuuria sek\u00e4 olemassaolon eri muotoja kaupungissa. Karisto korostaaa ett\u00e4 kaupunkitilassa olo on jo itsess\u00e4\u00e4n kulttuurin kuluttamista. Nopea el\u00e4m\u00e4nrytmi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kaupungissa tunnun, jota tarvitsemme ollaksemme osa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. ”Paikat on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 paikkoina, on tarkottava mahdollisuuksia palkitseviin paikkakokemuksiin”, toteaa Karisto yksinkertaisesti. Lopuksi kirjoittaja painottaa ett\u00e4 kaupungit eiv\u00e4t voi vain julistautua joksikin. P\u00e4\u00e4lleliimattu mielikuva on vaikeasti muokattavissa. Toki se on mahdollista, mutta kuten on n\u00e4hty, onko se sen arvoista?<\/p>\n

Olennainen osa kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 koostuu kuvamateriaalista, jonka on toimittanut valokuvaaja Markus Henttonen<\/strong>. Kuvat eiv\u00e4t sik\u00e4li yll\u00e4t\u00e4 kokonaisuudessaan, silti erilaisten kuvakulmien ansiosta on saatu kaupunkitilallista syvyytt\u00e4, kadottamatta niihin kiinte\u00e4sti liittyv\u00e4\u00e4 arkea. Kuvista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yksityiskohdan jos toisenkin, muodon tai v\u00e4rin, jota ei ole tullut aiemmin huomanneeksi. Lienee tarkoitus, ett\u00e4 kuvat eiv\u00e4t visuaalisesti ”h\u00e4ik\u00e4ise”, vaan ilment\u00e4v\u00e4t moitteettomasti arkea. Arkiset kuvat voivat olla uudenlainen ikkuna n\u00e4hd\u00e4 Lahti, niist\u00e4 voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen muka-tutuista paikoista uusia ihmisi\u00e4 ja tilanteita, syvent\u00e4en kokemusta kaupunkiin.<\/p>\n

(Lahti-)Kaupunkia esittelev\u00e4t kuvakirjat olivat allekirjoittaneelle ensimm\u00e4inen kosketus kaupungin kirjoitettuun historiaan. Rautateiden innoittamana l\u00e4hikirjaston (historian)kirjat tulivat tutuiksi. Pieni tekstinp\u00e4tk\u00e4 tai rautatieaiheinen kuva menneest\u00e4 saivat takertumaan historiaan. Kirjat olivat maailmaan, joka oli kadonnut, mutta johon halusi turvallisesti kurkotella. Aina vain samoista kirjoista etsi uudelleen ja yh\u00e4 uudelleen kuvakulmia, taustalla motivoi ajatus ”ehk\u00e4 viime kerralla j\u00e4i jotain huomaamatta”. Kun nuori 15 tai 50 vuoden kuluttua tutkii Lahtea lukemalla Lahti – arjen kauneus -kirjaa, h\u00e4n saa toivottavasti inspiraation. Inspiraation Lahdesta.<\/p>\n

[ajatus- ja kirjoitusvirheet korjattu 24.9.2010, toim. huom]<\/p>\n

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneess\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 Lahen Lehdess\u00e4 (nro 0\/2008)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahti – Arjen kauneus Lahden kaupungin museo \/ Lahden teemavuosihanke 2007 Lahden kaupunki julisti vuoden 2007 Muotoilun Vuodeksi. Teemavuoden kirjallisuusannista vastaa Lahti – Arjen kauneus. Kuten jo nimikin antaa osviittaa, muotoilu on arkip\u00e4iv\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin osaamme arvata. Kirjan luettuaan sen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3],"tags":[],"class_list":["post-1436","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1436"}],"version-history":[{"count":26,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1436\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1531,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1436\/revisions\/1531"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}