{"id":1428,"date":"2010-09-20T12:04:53","date_gmt":"2010-09-20T10:04:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1428"},"modified":"2010-09-22T13:43:45","modified_gmt":"2010-09-22T11:43:45","slug":"kirja-arvio-lahti-pietari-kulttuurirata","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=1428","title":{"rendered":"Kirja-arvio: Lahti-Pietari kulttuurirata"},"content":{"rendered":"

Lahti-Pietari kulttuurirata<\/strong>
\nLahden kaupungin sivistystoimiala \/ Lahden teemavuosihanke 2006
\n<\/em><\/p>\n

Lahden Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkihanke py\u00f6r\u00e4istiin k\u00e4yntiin vuonna 2006 Radan Vuosi -teemalla. Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkia Lahdesta ei tullut, mutta kyll\u00e4kin paljon muuta. Teemavuotta vietettiin monin eri tavoin, mm. n\u00e4yttelyill\u00e4. Yksi olennainen osa oli rautateihin liittyv\u00e4t esitelm\u00e4t, siit\u00e4 miten rautatiet ilment\u00e4v\u00e4t kulttuuriamme eri muodoissa. Lahti-Pietari kulttuurirata -teoksen runkona toimivat nuo esitelm\u00e4t, mutta on kirjassa paljon muutakin.<\/p>\n

Nk. vierailevia kirjoittajia ovat kaupungin toimialajohtaja Maritta Vuorinen<\/strong> ja silloinen kaupunginjohtaja Tarmo Pipatti<\/strong> sek\u00e4 takakanteen omat ajatuksensa raapustanut professori Antti Karisto<\/strong>. Kirjan toimittaneen Heini Moision<\/strong> katsaukset historiallisiin tapahtumiin ja henkil\u00f6ihin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t sopivin mittasuhtein kirjan runkoaineistoa. Mainittakoon Lahti-Pietari-Urga<\/em>, jossa paneudutaan aukeaman verran kielitieteilij\u00e4n G.J. Ramstedin Siperin radan opetuksiin.<\/p>\n

It\u00e4radan synty\u00e4 ja rakentamista sek\u00e4 radan vaikutuksista kertoo nykyinen (vuonna 2008 toim. huom.) va. museonjohtaja Esa Hassinen<\/strong> asiantuntevan ytimekk\u00e4\u00e4sti.<\/p>\n

Kirjan parhaimmasta osuudesta vastaa tutkija Riitta Niskasen<\/strong> artikkeli Riihim\u00e4ki-Pietari-radan asemista. Artikkeli nojaa paljolti kuva-aineistoon, mm. vertaillen entist\u00e4 ja nykyist\u00e4 asema-arkkitehtuuria sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n puolella. T\u00e4st\u00e4(kin) aiheesta olisi aineksia omaksi kirjakseen.<\/p>\n

Hannu Nikander<\/strong> k\u00e4sittelee artikkelissaan Kirjallisuutta kiskoilla<\/em> suomalaisen ja ulkolaisen (rautatie)kirjallisuuden merkkiteoksia. Mutta koska kirjaimia mahtuu aukeammalle rajoitetusti, v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 artikkeli j\u00e4\u00e4 tyng\u00e4ksi. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole huono asia, vaan houkute, on vain suunnattava kirjastoon sammuttamaan tiedonjanoa…<\/p>\n

Yksi kirjan mielenkiintoisimmista aihesta, Markku Kosken<\/strong> Elokuva ja rautatie<\/em> p\u00e4\u00e4si paremmin oikeuksiinsa esitelm\u00e4n muodossa, olihan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kuva, tehostamassa aiheeseen liittyvien esimerkkien piilotettuja vertauskuvallisia merkityksi\u00e4. Kiinnostava aihe ja Koski kirjoittaa tiiviin mielenkiintoisesti, kirjan fyysisen tilan antamissa rajoissa. T\u00e4rkeint\u00e4 on aiheen antamat ev\u00e4\u00e4t pohtia rautateiden merkityst\u00e4 elokuvataiteessa.
\nKoski ottaa yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 Alfred Hitchcockin Muukalaisia junassa -elokuvaa, jossa on hyl\u00e4tty perinteiset ihmissuhteet ja heitt\u00e4ydytty ”yhden illan suhteeseen”. Tapahtumalla on traagiset seuraukset. Kun tarkemmin ajattelee Hitchcockin t\u00f6it\u00e4, rautatieteema on vahvasti mukana monessakin elokuvassa. Yksi t\u00e4llainen on Nainen katoaa, jossa juna toimii maailmanpoliittisena n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Lopussa juna ohjataan v\u00e4\u00e4rille raiteille, umpikujaan, jossa kohdataan kuolema. Kun seuraavan kerran elokuvassa edes vilahtaa juna, on tarkasteltava asiaa silt\u00e4 kantilta jospa siihen liittyisi jokin vertauskuvallinen aspekti…<\/p>\n

Terhi Willman<\/strong> on kirjoittanut Viipuri-Lahti -evakkoradan merkityksess\u00e4 sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 Suomessa. Artikkeli paneutuu kiinnostavasti radan vaikutuksesta Lahden ”karjalaistumiseen” sek\u00e4 tavallisten ihmiesten ett\u00e4 yritysten kautta.<\/p>\n

Suomen rautatiemuseon johtaja Matti Bergstr\u00f6m<\/strong> esittelee Tsaarin vaunuja englannin- ja ven\u00e4j\u00e4nkielell\u00e4 kera upein kuvin. T\u00e4m\u00e4ntyyppisi\u00e4 kieliratkaisuja on ennenkin k\u00e4ytetty mm. Lahtea esittelev\u00e4ss\u00e4 kirjallisuudessa, jotka ovat oivia markkinointiv\u00e4lineit\u00e4, ilman kyynisyytt\u00e4. Lahden ja Pietarin kaupunkeja esitteleviss\u00e4 kuvasarjoissa on my\u00f6s englannin- ja ven\u00e4j\u00e4nkieliset tekstit.<\/p>\n

Kirjan ulkoasu on mukavan helppo ja kirjan neli\u00f6nmuotoinen sivuformaatti tuo kuvat hyvin esille. Rusehtava taustav\u00e4ri kuvien ja tekstien alla tuovat historiallista arvokkuutta. Kirjan loppupuolella taustav\u00e4rit vaihtuvat (Lahden) siniseen ja vihre\u00e4\u00e4n: harkittua mielikuvan rakentamista. Pient\u00e4 nurisemista l\u00f6ytyy kuvien asetteluista, jotka eiv\u00e4t aina tahdo asettua selke\u00e4\u00e4n linjaan sek\u00e4 pienist\u00e4 graafisista ep\u00e4johdonmukaisuuksista, jotka toisaalta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sanelemisiksi. Lis\u00e4ksi kuvatekstit olisivat auttaneet lukijaa hahmottamaan paikkaa ja aikaa.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan Lahti-Pietari kulttuurirata -kirja on johdatus rautateihin, johdatus kulttuuriin. Aihe on laaja, mutta sis\u00e4lt\u00f6 on rajattu selke\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Kirjassa tiivistyy pelkistetysti se, mink\u00e4lainen inspiraation l\u00e4hde rautatiet ovat olleet taiteilijoille ja tutkijoille. Kuten er\u00e4s kirjan kirjoittajista yksinkertaisesti kiteytt\u00e4\u00e4: rautatiet ovat kulttuuria.<\/p>\n

[ajatus- ja kirjoitusvirheet korjattu 20.9.2010, toim. huom]<\/p>\n

Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneess\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 Lahen Lehdess\u00e4 (nro 0\/2008)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lahti-Pietari kulttuurirata Lahden kaupungin sivistystoimiala \/ Lahden teemavuosihanke 2006 Lahden Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkihanke py\u00f6r\u00e4istiin k\u00e4yntiin vuonna 2006 Radan Vuosi -teemalla. Kulttuurip\u00e4\u00e4kaupunkia Lahdesta ei tullut, mutta kyll\u00e4kin paljon muuta. Teemavuotta vietettiin monin eri tavoin, mm. n\u00e4yttelyill\u00e4. Yksi olennainen osa oli rautateihin liittyv\u00e4t esitelm\u00e4t, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3],"tags":[],"class_list":["post-1428","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1428","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1428"}],"version-history":[{"count":15,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1428\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1477,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1428\/revisions\/1477"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1428"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1428"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1428"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}