{"id":14,"date":"2008-03-17T10:46:15","date_gmt":"2008-03-17T08:46:15","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=14"},"modified":"2018-11-07T13:13:45","modified_gmt":"2018-11-07T11:13:45","slug":"pikaraitiotie-juttu-sarja-24-2","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=14","title":{"rendered":"Pikaraitiotie Lahteen 2\/5"},"content":{"rendered":"

Johdanto<\/a>
\n1. Suomen raitioteiden alkutaival<\/a>
\n2. Pikaraitiotien uusi tuleminen<\/strong>
\n<\/strong>3. Suunnitelmat Suomessa<\/a>
\n4. Seudullinen joukkoliikenne<\/a>
\n5. Pikaraitiotie Lahteen <\/a>\u2028<\/em>
\nYhteenveto<\/a><\/p>\n

2 Pikaraitiotien uusi tuleminen<\/strong><\/p>\n

2.1. Toimintaperiaate ja kalusto<\/p>\n

Miten ”perinteinen” raitiotie ja pikaraitiotie eroavat toisistaan? Suomalaisittain raitiotiek\u00e4sitys on melko suppea, onhan meill\u00e4 vertailussa vain Helsingin raitiotieverkko. Pikaraitiotie on karkeasti raitiotien ”junampi” versio.<\/p>\n

Pikaraitiotiell\u00e4 tarkoitetaan kiskovaunuliikennett\u00e4, joka yksinkertaistuna on l\u00e4hijunan\/metron ja perinteisen raitiotien yhdistelm\u00e4. Pikaraitiotie rakennetaan muusta liikenteest\u00e4 erill\u00e4\u00e4n oleviin v\u00e4yliin tai hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jo olemassa olevia kiskov\u00e4yli\u00e4 (rautateit\u00e4). Pikaraitiotie joustavuus perustuu siihen, ett\u00e4 sen erilaiset tekniset sovellutukset antavat mahdollisuuden r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 kaupunkikohtaisesti tarpeille sopivaksi. Pikaraitiovaunut voivat kulkea ruuhkaisilla keskikaupungin kaduilla, lyhyill\u00e4 pys\u00e4hdysv\u00e4leill\u00e4 tai pitemmill\u00e4 v\u00e4leill\u00e4, jolloin nopeuksia voidaan nostaa selv\u00e4sti. Uusimmat pikaraitiovaunut saavuttavat jopa 100 km tuntinopeuden ja kiihtyvyys v\u00e4h. 1,2 m\/s2. Tietenkin nopeus ja kiihtyvyys riippuu radan rakenteesta ja rakennetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Keskustoissa rata kulkee kadulla (ajoradoilla tai k\u00e4velykaduilla), mutta esimerkiksi liikennevaloetuuksilla raitiovaunujen kulku saadaan ohjelmoitua niiden eduksi. Asuinalueilla pikaraitiotie voidaan rakentaa my\u00f6s puistoihin, joka tuo esteettist\u00e4 rikkautta ja el\u00e4vyytt\u00e4 urbaaniin kaupunkirakenteeseen. Pys\u00e4htymisv\u00e4lit ovat huomattavasti tihe\u00e4mpi\u00e4 kuin esimerkiksi l\u00e4hiliikennejunilla, mutta liikenn\u00f6intikustannukset ovat samat kuin perinteisill\u00e4 raitiovaunulla. Ratalinjoille voidaan rakentaan jyrkki\u00e4kin mutkia sek\u00e4 vaativia nousuja. Kokonaismatka-aikaa t\u00e4llaiset ratkaisut eiv\u00e4t kasvata, jos esim. kaarteet sijoitetaan pys\u00e4kkien l\u00e4heisyyteen, koska t\u00e4ll\u00f6in ajetaan muutenkin hiljaa. Jyrk\u00e4t kaarteet ovat yksi syy pikaraitiotien soveltuvuudesta my\u00f6s kaupunkikeskustoihin. Kaksiraiteisen raitiotien leveys on seitsem\u00e4n metri\u00e4 ja vaunun maksimileveys 2,65 metri\u00e4. Poikkeuksetta kaikki uudet vaunut ovat matalalattiaisia, jotka pystyv\u00e4t kuljettamaan kerralla jopa 200-250 matkustajaa. Vaunuja voidaan ajaa sen molemmista p\u00e4ist\u00e4 ja laiturit voivat sijaita kummalla puolella vaunua tahansa, joka lis\u00e4\u00e4 pikaraitiontien joustavuutta.<\/p>\n

Pikaraitiovaunut ottavat kulkemiseen tarvittavan s\u00e4hk\u00f6virran ilmajohdoista (k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4nnite 600 ja\/tai 750 volttia). Raideleveyten\u00e4 on yleisimmin 1000 mm, 1435 mm tai 1524 mm, mutta my\u00f6s ns. komboradoilla voidaan liikenn\u00f6id\u00e4 kahdella eri raideleveydell\u00e4, kolmannen kiskon turvin.<\/p>\n

2.2. Historia<\/p>\n

Vaikka pikaraitiotie k\u00e4sitteen\u00e4 ei ole kovin tunnettu, on sill\u00e4 liikennemuotona pitk\u00e4 historia. Suomessakin on puhuttiin jo vuonna 1918 Eliel Saarisen tekem\u00e4ss\u00e4 Suur-Helsinki\u00e4 koskevassa liikennesuunnitelmassa, (pika)raitiotieverkosto toimi joukkoliikenteen runkona. My\u00f6hemmin, 1950- ja 60-luvuilla, tehtiin uusia selvityksi\u00e4 rakentaa pikaraitiotiet Kulosaareen ja Herttoniemeen, mutta n\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t toteutuneet. Maailmalla ensimm\u00e4isen pikaraitiotiesuunnitelmat oli tehty jo 1800-luvun lopulla ja Bostoniin valmistui vuonna 1897 raitiotieliikenteen nopeuttamiseksi tunneli, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 pikaraitiotiej\u00e4rjestelm\u00e4n esikuvana.<\/p>\n

Autoliikenteen yleistyminen maailman sotien v\u00e4liss\u00e4 aiheutti vaikeuksia raitiotieliikenteelle. R\u00e4ikein esimerkki USA:sta, jossa 1920-40-luvuilla autotehtaat ostivat raitiotieyhti\u00f6it\u00e4 useissa kaupungeissa ja t\u00e4m\u00e4n tehty\u00e4\u00e4n, k\u00e4\u00e4riv\u00e4t radat rullalle ja tekiv\u00e4t tilaa autoilleen. Euroopassa useimmat raitiotieverkostot annettiin kuihtua viimeist\u00e4\u00e4n 1960-luvulla, luottaen bussiliikenteen joustavuuden tuomaan kasvuun. N\u00e4in tapahtui Suomessakin, Turussa ja Helsingiss\u00e4, jossa suunniteltiin raitioteiden lopettamista (Turussa liikenne loppui vuonna 1972) ja korvaamista busseilla. Onneksi Helsingiss\u00e4 oltiin pitk\u00e4n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja raitioverkostoa uusittiin ja uutta kalustoa hankittiin. Muuallakin maailmassa 1960-luku oli raitioteille taitekohta, lopun alkua tai uudistumisen aikaa. Varsinaisesti pikaraitiotie syntyi Saksassa. Yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 yksityisautoilu tukki kadut ja liikenne keskustoissa k\u00e4vi vaivalloiseksi, joten alettiin mietti\u00e4 uusia ratkaisuja yh\u00e4 pahenevien ruuhkien ehk\u00e4isemiksi.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isiss\u00e4 pikaraitiotiesuunnitelmissa puhuttiin viel\u00e4 esimetrosta: rata rakennettiin metron periaatteilla, mutta liikenn\u00f6inti hoidettiin raitiovaunuin. Radat keskustoissa rakennettiin maan alle, raitiovaunujen nivelien ansiosta ne pystyiv\u00e4t k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n huomattavasti jyrkemmiss\u00e4 kaarteissa kuin metrojunat. Keskustan ulkopuolella taas radat rakennettiin maan p\u00e4\u00e4lle, joka oli halvempi ratkaisu kuin metrorata. Kaupungit kuten K\u00f6ln, Dortmunt, Hannover, olivat 1960-luvulla edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 uudenlaisen raitiotieverkon kehitt\u00e4misess\u00e4. My\u00f6s Ranskassa huomattiin (mm. Strasbourg ja Pariisi) pikaraitiotien edut, jonka pohjalta linjastoja on laajennettu, aina viime vuosiin saakka. Berliiniss\u00e4 raitiotieverkko levisi 1990-luvulla It\u00e4-Berliinist\u00e4 l\u00e4nteen, kun muuri murtui ja liikkuminen oli taas vapaata. Strasbourgissa raitiotieliikenne lopetettiin vuonna 1960, mutta jo 1970-luvulla p\u00e4\u00e4tettiin aloittaa liikenne uudelleen. G\u00f6teborgin raitiotieverkkoa kehitettiin 1950-60-luvuilla, jolloin se ulotettiin l\u00e4hi\u00f6ihin saakka. Jopa Yhdysvalloissa pikaraitiotie on vaikuttanut joukkoliikenteen arvostamisen nousuun mm. San Franciscossa (ei se elokuvista tuttu m\u00e4kinen kaapeliraitiotie vaan nimenomaan pikaraitiotie). Ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden kasvaessa 1960-luvun lopulla ja vuoden 1973 energiakriisi aiheuttivat sen, ett\u00e4 raitiotiet ymm\u00e4rrettiin energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4 liikennemuotona. 1970-luvun j\u00e4lkeen vain harvoissa l\u00e4nsimaissa raitotieverkkoja on lakkautettu.<\/p>\n

It\u00e4-Euroopan isoissa kaupungeissa on s\u00e4ilynyt useissa maissa toimiva raitiotieverkko, jotka on modernisoitu nykyajan vaatimusten mukaisesti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto 1. Suomen raitioteiden alkutaival 2. Pikaraitiotien uusi tuleminen 3. Suunnitelmat Suomessa 4. Seudullinen joukkoliikenne 5. Pikaraitiotie Lahteen \u2028 Yhteenveto 2 Pikaraitiotien uusi tuleminen 2.1. Toimintaperiaate ja kalusto Miten ”perinteinen” raitiotie ja pikaraitiotie eroavat toisistaan? Suomalaisittain raitiotiek\u00e4sitys on melko suppea, … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[104,3,106,116,114],"tags":[],"class_list":["post-14","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-historia-jutut","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/14","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=14"}],"version-history":[{"count":8,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10419,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/14\/revisions\/10419"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=14"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=14"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=14"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}