Oheinen kirjoitus julkaistiin alunperin Lahden satavuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi (v. 2005) blogissa jossain p\u00e4in internetti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen se julkaistiin Lahen Lehen ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa (nro 0) vuonna 2008. Nyt t\u00e4m\u00e4 viimeisin versio julkaistaan t\u00e4ss\u00e4 ja nyt Lahen Lehen nettisivuilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirjoitus luultavasti julkaistaan=kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n monessa muussakin paikassa, mm. vessan seinill\u00e4. Vaikka kirjoitus on suunnattu l\u00e4hinn\u00e4 nuorison sivist\u00e4miseen, itsesensuurin ahdistelemana poistin muutaman lapsellisuuden, mutta j\u00e4ih\u00e4n sinne viel\u00e4 vaikka kuinka monta… Kirjoitusta voi suostumuksellani k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 historian opetuksessa esim. useimmissa valeyliopistoissa.<\/p>\n
Ei oo Lahen voittanutta<\/strong> Korostaisinkin t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ett\u00e4 nyt puhutaan nimenomaan Lahden kaupungin 100-vuotisjuhlasta, sill\u00e4 vaikka kaupunki on vasta noin nuori, oli jo ammoisina aikoina Lahen seu’ulle pakkautunut jengi\u00e4 asumaan, kun vasta muualla Suomessa luodot t\u00e4yttyiv\u00e4t hylkeist\u00e4 ja mets\u00e4t hirvist\u00e4. Vissiin. Jo tuhansia vuosia sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4isess\u00e4 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 p\u00f6kittiin toisia ja mets\u00e4stettiin valaita ja karhuja, nimitt\u00e4in t\u00e4\u00e4l on vanhimmat asuinpaikat mit\u00e4 o l\u00f6yetty Suomesta, kivikauelta saakka. Rauta-kausiajoilta l\u00f6yettiin metallia ja hevi\u00e4 jostain pusikosta. Ei tosin oo todisteita et t\u00e4\u00e4l oltais yht\u00e4jaksosesti rockattu kiviajalta keskiajalle saakka, mutta kuitenkin se todistaa sit\u00e4, et jengi on menny ja tullu n\u00e4ill\u00e4 sioilla jo \u00e4ltsin kauan aikaa t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka. Eka kirjallinen maininta Lahen kyl\u00e4n olemassa olosta on vuodelta 1445. Se liitty sillosen Pahkasian johonkin juttusarjaa. Muistaakseni.<\/p>\n Vaikka Lahti olikin Hollolaan kuuluva kyl\u00e4pahanen, se sinnitteli. Se oli syntynyt kohtaan jossa riste\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkeet kulkureitit mm. ylinen Viipurintie sek\u00e4 Wesij\u00e4rvi, josta p\u00e4\u00e4s talvisin vaikka mihin (esim. naapuripit\u00e4j\u00e4\u00e4n), pohjosee ja Porvoonjokee pitkin etel\u00e4\u00e4. En ti\u00e4 mihin. Loviisaa? Rautatie tuli Riihim\u00e4elt\u00e4 1869, jolloin p\u00e4\u00e4s junalla Lahtee, jos oli ostanu lipun ja noussu oikeesee junaa. Suomen toinen juna meni H\u00e4meenlinnaa. Silloin just Lahessa oli hirveesti irtainta v\u00e4ke\u00e4 ja v\u00e4kivalta rehotti, kun sosiaalinen kontrolli oli ihan sika(ko)v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Joku tais sillon kirjottaa et t\u00e4\u00e4 ”Lahti on ku Amerikka ja pit\u00e4s olla mutka mukana”: Lahti palo 1877. Yks nimelt\u00e4 mainitsematon lapsi sytytti sen vahingossa, niin ku lapset sillon yleens\u00e4ki poltti sillon t\u00e4ll\u00f6n kyli\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n aikaan luultiin et palon sytytti Marolan piika, mut vasta hiljattain selvis ettei se ollu piika. Se oli August Fellmanin alivuokralaisen muonamies M\u00f6rtin muksu ja ne asu Marolan talossa, nykyisen torin laijalla. En tosin muista oliko ala- vai yl\u00e4-Marola.<\/p>\n Palon j\u00e4lkeen puhallettiinkin sitten yhteen hiileen. Virkamiehill\u00e4 oli lipastoissa hottii matskuu, sen suhteen, ett\u00e4 Lahti sai vuonna 1878 kauppalan oikeudet (kauppallisesti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kaupunkia, mutta hallinnollisesti samaa kyl\u00e4byrokratiaa) ja t\u00e4nne rakennettii kaikkee ja sit yleislakon tuoksinnassa 1905 Lahti sai kaupunkioikeuet. Sen anto Senaatti. En muista etunime\u00e4. Vladimir? Sota sytty ja sit toinen sota. Sodan j\u00e4lkeen Lahen el\u00e4m\u00e4\u00e4 rikastutti runsas karjalaisv\u00e4est\u00f6 m\u00e4yriksineen, starckjohanneineen ja torkkelin papereineen, eik\u00e4 ne ilmeisesti ollu v\u00e4\u00e4rennetyt.<\/p>\n Taas oli v\u00e4h\u00e4n levotonta 1960-70 ku rakennemuutos ajo ihmisi\u00e4 kaupunkeihin. Lahessa Amulet teki kappaleen ”Suomen Chicago” ja sit t\u00e4\u00e4 oliki jo Chicago. Alunprinh\u00e4n tota vertausta k\u00e4ytettiin jo 1910-luvulla ku t\u00e4\u00e4l oli teurastamoita ja niityt t\u00e4ynn\u00e4 lehmi\u00e4, niiku Chicagossaki oli. No, kaupunki kasvo, kunnes tuli lama ja kuritti Lahtea ankaralla k\u00e4ell\u00e4 (muuten, P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen vaakunan veenneito Wellamo pitelee melkein k\u00e4ess\u00e4 k\u00e4ke\u00e4, jolla viitataan karjalaisuuteen). Teollisuustuotanto notkahti, savupiiput ysk\u00e4hteli ja ty\u00f6tt\u00f6mien suuret joukot lampsi luukuille. Mutta pikku hiljaa sekin alkaa olla jo takana p\u00e4in ja ongelmista huolimatta silti Lahessa uskotaan tulevaisuuteen ja yritet\u00e4\u00e4n ja menn\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Onni on ollu el\u00e4\u00e4 ja kasvaa kaupungisa kuin Lahti. Paljon onnea Lahen kaupunki!<\/p>\n L\u00e4hde: Laune<\/p>\n Kirjoitus julkaistu 8.2.2008 ilmestyneess\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 Lahen Lehdess\u00e4 (nro 0\/2008)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oheinen kirjoitus julkaistiin alunperin Lahden satavuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi (v. 2005) blogissa jossain p\u00e4in internetti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen se julkaistiin Lahen Lehen ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa (nro 0) vuonna 2008. Nyt t\u00e4m\u00e4 viimeisin versio julkaistaan t\u00e4ss\u00e4 ja nyt Lahen Lehen nettisivuilla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirjoitus luultavasti … Lue loppuun
\nNyt vissiin pit\u00e4s pohtia lahtelaisia ilmi\u00f6it\u00e4, pohtia identiteetti\u00e4 ja ynn\u00e4 muuta sellasta, koskien Lahtea. Mut kellon on jo puol kymmenen illalla, en jaksa. Siis menn\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 miss\u00e4 on aita on vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4. Paikahistoriankatsaus Lahest.<\/p>\n