August Fellman rahoitti perustamaansa koulunsa ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna yksin. Valtion osuuden saamisen ehtona oli, ett\u00e4 opettaja oli seminaarin k\u00e4ynyt opettaja. Koulun ensimm\u00e4ist\u00e4 opettajaa ei tunneta, mutta toiseksi opettajaksi valittiin v. 1872 J.H. Silvonen, joka<\/span> t\u00e4ytti\u00a0<\/span>p\u00e4tevyysehdot ja valtionosuutta palkkaan saatiinkin. Vuodesta 1872 eteenp\u00e4in koulun rahoituksen j\u00e4rjest\u00e4minen siirtyi Hollolan kunnalle, ts. ker\u00e4t\u00e4 verot koulun yll\u00e4pitoon ja opettajan palkkoihin.<\/p>\n Silvonen hoiti toimeensa aina vuoteen 1900 asti. Perim\u00e4tiedon mukaan h\u00e4n oli my\u00f6hemmin kehunut, ett\u00e4 \u201ch\u00e4nen koulustansa on l\u00e4htynyt monia suuria herrroja, kuten Hellstenin Kusti (valtioneuvos J. K. Paasikivi), valtion rautateitten p\u00e4\u00e4johtaja, valtioneuvos Ahonen ja monia muita\u201d.<\/p>\n Hollolan kuntakokouksessa kes\u00e4kuussa 1883 hirsinen, talvella vetoisa, koulurakennus p\u00e4\u00e4tettiin laudoittaa ja maalata. Tulevina vuosina oppilasm\u00e4\u00e4rien kasvaessa koulun tilat k\u00e4viv\u00e4t entist\u00e4 ahtaimmiksi. Vuonna 1896 p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa k\u00e4sity\u00f6huone, lis\u00e4luokka rakennettiin 1902 ja alakerran opettajien asunto otettiin kouluk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1907. Vuonna 1908 rakennettiin erillinen lis\u00e4rakennus, jonka alakerrassa oli veistohuone ja yl\u00e4kerrassa opettajien asunnot.<\/p>\n Vuosisadan alussa elettiin kuitenkin pula-aikaa ja koulujen talous oli tiukilla. Vuonna 1905 opettajat pyysiv\u00e4t koulun pihalle valopistett\u00e4, jotta pime\u00e4n aikaan iltavuoron oppilaita olisi ollut mahdollista valvoa. Pyynt\u00f6 ev\u00e4ttiin, sill\u00e4 siit\u00e4 olisi koitunut kohtuuttomia kustannuksia. S\u00e4hk\u00f6valo koululle saatiin vuonna 1917, vesiposti oli saatu jo aikaisemmin.<\/p>\n Sis\u00e4llissodassa Lahden kyl\u00e4n kouluun osui tykinammus, jonka seurauksena opettajien asuinrakennus paloi. Palo tuhosi osan koulun arkistoa ja kyl\u00e4n toiminnasta ei ole vuosilta 1908-1915 paljonkaan tietoa. Koulun opettajien asuinrakennus tuhoutui ja koulurakennuksen siipirakennus vaurioitui pahoin. Koulunk\u00e4ynti jouduttiin keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Johtokunta korjautti tuhoutuneen luokkarakennuksen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, uuteen opettajien asuinrakennukseen ei Hollolan kunnalta saatu varoja. Koulu olisi tarvinnut yhden luokkahuoneen lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 voimistelusalin. N\u00e4ihink\u00e4\u00e4n varoja ei my\u00f6nnetty, sill\u00e4 oli odotettavissa ett\u00e4 Hollolaan kuuluvia esikaupunkialueita tultaisiin liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jossain vaiheessa Lahden kaupunkiin.<\/p>\n L\u00e4nsiharjun koulun rakennukset talvella 2008. Koulu peruskorjattiin ja pihalle valmistui mm. uusi liikuntahalli vuonna 2018. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n Uusi koulurakennus<\/b><\/span><\/p>\n Esikaupunkialueiden liitosten vuoksi Hollolan kunta ei ollut suostunut rakentamaan uutta L\u00e4ntist\u00e4 koulua johtakunnan usein esitetyist\u00e4 toiveista huolimatta. Kyseinen kuntaliitos oli tarkoitus toteuttaa vuonna 1933. Niinp\u00e4 koulun johtokunta teki ehdotuksen lokakuussa 1929 Lahden kaupunginvaltuustolle ett\u00e4 \u201cryhdytt\u00e4isiin toimenpiteisiin uuden kansakoulun rakentamiseksi kaupunkiin\u201d.<\/p>\n Marraskuun kokouksessa kaupunki hyv\u00e4ksyi ehdotuksen ja asetti toimikunnan valmistelemaan uuden koulun rakentamista. Joulukuussa toimikunta p\u00e4\u00e4ttyi ryhty\u00e4 suunnittelemaan koulutaloa. Suunnitelman pohjalta piirustukset laati kaupunginarkkitehti Kaarlo K\u00f6n\u00f6nen. Suunnitelma ei kuitenkaan kelvannut kouluhallitukselle ja rakennuksesta pyyhittiin yksi kerros pois. Rakennusta pidettiin liian suurena maalaiskyl\u00e4kouluksi.<\/p>\n Hollolan kunta ja Lahden kaupunki neuvottelivat koulun rakentamisesta. Sovittiin, ett\u00e4 Hollola rakennuttaa koulun ja hakee siihen valtionavut ja lainat. Lahden kaupunki hankkii tontin ja suorittaa koulun rakennusty\u00f6n ja rahoittaa koulun silt\u00e4 osin kun valtionapu ei riit\u00e4. Lis\u00e4ksi Hollolan kunta saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulua siihen asti kunnes esikaupunki on liitetty Lahteen. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koulu siirtyy lainoineen kaupungille. Hollolan kunnan valtuusto hyv\u00e4ksyi ehdotukset, mutta vaati, ett\u00e4 Lahti korvaa Hollolalle kaikki L\u00e4ntisen koulun yll\u00e4pidosta yli valtionavun aiheutuneet kustannukset ja sitoutuu ottamaan vastaan nykyisen koulurakennuksen yhteisen arviolautakunnan esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 hinnasta sek\u00e4 suostuu k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden koulun koulun rakennus- ja maanraivaust\u00f6iss\u00e4 puoliksi Hollolan kunnan ty\u00f6v\u00e4ke\u00e4. Yhteisesti hyv\u00e4ksytty sopimus allekirjoitettiin 17.9.1930.<\/p>\n Uudelle koululle ostettiin tontti rautatien etel\u00e4puolelta Sulo ja Eine Hilda Alestalolta V\u00e4h\u00e4talon tilasta. Tontin pinta-ala oli yli 16 000 neli\u00f6metri\u00e4, josta 4000 oli suoalue, joka my\u00f6hemmin kuivatettiin ja t\u00e4ytettiin. Tontin hinta oli 195 000 euroa. Kaupunginvaltuusto hyv\u00e4ksyi ensimm\u00e4isen rakennussuunnitelman, jonka kustannusarvio oli 4 860 000 markkaa. Kouluhallitus piti t\u00e4t\u00e4 liian kalliina ja vaati suunnitelman supistamista. Lopulta rakennuksen hinnaksi tuli 3 miljoonaa markkaa.<\/p>\n Koulurakennus rakennettiin arkkitehti K\u00f6n\u00f6sen piirustusten mukaisesti tukevarakentaiseksi. Rakennusaineena k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4asiassa tiilt\u00e4, kalkkia ja sementti\u00e4. Varsinaisen opetuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tuli 10 luokkahuonetta, tytt\u00f6jen ja poikien k\u00e4sity\u00f6luokat, juhlasali sek\u00e4 ruokasali ja keitti\u00f6, jatkoluokille my\u00f6s oma opetuskeitti\u00f6. Koulutaloon rakennettiin opettajille ja talonmies-vahtimestarille asunnot sek\u00e4 oppilaille ett\u00e4 asukkaille tarvittavat sosiaalitilat. Hammashoitola perustettiin koulun tiloihin vuonna 1937.<\/p>\n Koulu vihittiin 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1932. Syyslukukauden alussa oli koulussa 12 kansakoululuokkaa ja 4 jatkoluokka. Oppilaita oli ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna 460 ja opettajia 12.\u00a0 <\/span>Koulu toimi alusta alkaen osittain kahdessa vuorossa, jatkoluokat iltaisin. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi vuosivuodelta. Vuonna 1937 oppilaita oli 547, kymmenen vuotta my\u00f6hemmin jo 878. Tuolloin luokkia oli 27 ja opettajia 30.<\/p>\n Artikkeli on julkaistu alunperin Hollolan Lahti -lehdess\u00e4 2\/2018.<\/em> L\u00e4nsiharjunkoulun saneeraus k\u00e4ynniss\u00e4 elokuussa 2018. (Kuva Sauli Hirvonen)<\/p><\/div>\n \u00a0<\/em><\/p>\n Lue jutut: Iili\u00e4inen<\/a> ja Kullankukkula<\/a>\u00a0<\/em><\/p>\n L\u00e4nsiharjun koulussa<\/strong><\/p>\n <\/p>\n K\u00e4velless\u00e4ni er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Rautatienkadun Aleksis K. -kirjakaupan ohi, j\u00e4in tuttuun tyyliin katselemaan n\u00e4yteikkunan tarjontaa. Ikkunallahan on esill\u00e4 usein paikallishistoriaa k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja. Kyseinen liike onkin rikastuttanut Lahti-Seuran kirjastoa jo monilla mielenkiintoisilla teoksilla. Sill\u00e4 kertaa huomioni kiinnittyi kirjaan nimelt\u00e4\u00e4n \u201dL\u00e4nsiharjun koulu 125 vuotta – Kouluty\u00f6t\u00e4 vuodesta 1877\u201d. Kirja on julkaistu vuonna 1996 ja sen on toimittanut koulun silloinen rehtori Rauno K Kurki.<\/p>\n Suurin syy siihen miksi kiinnostuin kirjasta oli se, ett\u00e4 k\u00e4vin itse L\u00e4nsiharjun koulun vuosina 1986-92, ja tuolloin rehtorina toimi Kurki. Kun aloitin koulunk\u00e4yntini, rakennuksessa oli alkamassa suuri remontti, sill\u00e4 se oli p\u00e4\u00e4ssyt huonoon kuntoon. Lis\u00e4ksi koulua laajennettiin etel\u00e4p\u00e4\u00e4n uudisosalla. Se sulautui hyvin vanhaan koulurakennukseen. My\u00f6hemminh\u00e4n koulu on saanut pihalleen lis\u00e4rakennuksia. Koulussa saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuonna 2018 laajamittainen peruskorjaus ja tontille nousi mm. uusi liikuntahalli.<\/p>\n Kirjassa mainitaan monia tuttuja henkil\u00f6it\u00e4, niin opettajia kuin oppilaitakin. Ensimm\u00e4inen opettajani oli Maija Poikolainen (os. Mutikainen). H\u00e4n oli opettajana vuodesta 1953 kunnes j\u00e4i el\u00e4kkeelle vuonna 1990. Kun siirrtyimme yl\u00e4asteelle, viimeinen opettajamme oli kuudennen luokan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lahja Juntunen. H\u00e4n oli aloittanut 1971. Siihen v\u00e4liin mahtui liuta sijaisia. Kirjassa on monia luokkatovereiden muisteluita. Monet heid\u00e4n mainitsevat asioita, jotka muistan itsekin selv\u00e4sti. Onpa kirjassa yksi kuva luokkahuoneestamme, jossa olen ilmeisesti itsekin, tosin selk\u00e4 kuvaajaan p\u00e4in. Muistan kaikkien kuvassa olevat henkil\u00f6t etunimelt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Noihin ala-astevuosiin mahtuu monia mielenkiintoisia muistoja, niin hyvi\u00e4 kuin toki ik\u00e4vi\u00e4kin. Toivottavasti kuitenkin kasvattavia ja tulevaisuuteen jalostavia. Vaikken ollutkaan koulussa erityisen hyv\u00e4, ehk\u00e4 keskitasoa tai alle, koin ala-asteen L\u00e4nsiharjun koulun aikakauden antaneet hyv\u00e4t ev\u00e4\u00e4t kohti tulevia koitoksia.<\/p>\n Sauli Hirvonen<\/i><\/p>\n<\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuonna 1866 annettiin kansakouluasetus, jonka pohjalta luotiin kansakoululaitos. Se antoi kunnille mahdollisuuden perustaa kansakouluja, tyt\u00f6ille ja pojille omat. Vuonna 1867 Hollolaan perustettiin yksityishenkil\u00f6iden toimesta ensimm\u00e4isen pojille tarkoitetun kansakoulun Uskilaan ja tyt\u00f6ille H\u00e4lv\u00e4l\u00e4\u00e4n. Kolmas Hollolan koulu avattiin 1.10.1871 Lahden kyl\u00e4\u00e4n. Hovineuvos … Lue loppuun ![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/koulu_v2008_2532-1024x738.jpg\")
\nJutun on koostanut Sauli Hirvonen ja se perustuu L\u00e4nsiharjun koulu 125 vuotta -kirjaan (toimittanut Rauno K Kurki)
\n<\/em><\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/www.lahenlehti.net\/wp-content\/l\u00e4nsiharjunkoulu20180812_135401-1024x763.jpg\")
\n