{"id":10402,"date":"2023-12-09T16:00:00","date_gmt":"2023-12-09T14:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=10402"},"modified":"2026-03-13T17:05:29","modified_gmt":"2026-03-13T15:05:29","slug":"lahti-herasi-kiskoliikenteelle","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/?p=10402","title":{"rendered":"Lahti her\u00e4si kiskoliikenteelle (p\u00e4iv. 9.12.2023)"},"content":{"rendered":"

Pikaraitiotiesuunnitelma<\/strong><\/p>\n

Viel\u00e4 1990-luvulla Lahden kaupungin runsaat teollisuusraiteet sek\u00e4 laajemmin seudun rautatiet tarjosivat oikein hyvi\u00e4 kohteita aloittelevalle rautatieharrastajalle. Tuolloin teollisuustoiminta oli murroksessa, joka heijastui my\u00f6s ratojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: kuljetukset olivat hyvin pitk\u00e4lti siirtyneet maanteill\u00e4 ja rautatiekuljetukset v\u00e4heniv\u00e4t. Vanhassa teollisuuskaupungissa oli hyv\u00e4t puitteet rautatieinfran tutkimiselle, jonka my\u00f6t\u00e4 her\u00e4si ajatus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rataverkkoa my\u00f6s muuhun tarkoitukseen.<\/p>\n

Muutaman vuoden tutkimisen ja kirjoittamisen j\u00e4lkeen julkaisin vuonna 2007 suunnitelman pikaraitiotiest\u00e4 Lahden seudulla, jossa esittelin pikaraitiolinjoja (joka sis. mm. duoraitiovaunumallin) hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 Heinolan ja Orimattilan radoilla sek\u00e4 Lahden sis\u00e4isess\u00e4 liikenteess\u00e4. P\u00e4ivitin suunnitelmaan vuosina 2017 ja 2018 ja samalla laajensin sit\u00e4. Sarjan osat ovat luettavissa yhteenvetoa lukuunottamatta Johdanto<\/em>-sivulta alkaen.<\/p>\n

Vuonna 2007 maailmalla, p\u00e4\u00e4asiassa Euroopassa elettiin raitioteiden uutta tulemista. Suomessa tuolloin oli vasta alustavia suunnitelmia, muttei juurikaan mit\u00e4\u00e4n konkreettista. Suurta julkista keskustelua en muista havainneeni.<\/p>\n

Tampere oli uusista hankkeista ensimm\u00e4isin\u00e4 liikkeell\u00e4. Kaupunki suunnitteli omaa raitiotieverkkoaan<\/a>, joka olisi pohjautunut rautatien rataverkkoon. Lopulta rautateist\u00e4 erilliseen verkostoon, joka oli raideleveydelt\u00e4\u00e4n 1435 mm.
\nEspookin sai raitiotielinjan, kun 25 km pitk\u00e4 Raidejokeri<\/a> avattiin vuonna 2023 Espoon Keilaniemen ja Helsingin It\u00e4keskuksen v\u00e4lill\u00e4. Raideleveys on 1000 mm, sama kuin Helsingiss\u00e4.
\nVantaalla on tehty p\u00e4\u00e4t\u00f6s pikaraitiotiest\u00e4<\/a>. Rakentaminen alkaa v. 2024 ja liikenn\u00f6inti v. 2029. Vantaan ratikka k\u00e4ytt\u00e4isi my\u00f6s 1000 mm raideleveytt\u00e4.
\nVuonna 1977 raitiotiens\u00e4 purkanut Turkukin on pohtinut uuden raitiotielinjaston<\/a> rakentamista. Lopullisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on luvassa. Turkuun ei ole toistaiseksi saatu saatiin sent\u00e4\u00e4n funikyl\u00e4\u00e4ri. Lahteenkin oli raitiotiet\u00e4 suunniteltu ainakin vuosina 1907 ja 1919.<\/p>\n

Lahdessa haluttiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 matkustajaliikenteess\u00e4 satamarataa ja Mukkulan rautatiet\u00e4 jo 1990-luvun alussa, puhuttiin kaupunkia kiert\u00e4v\u00e4st\u00e4 ympyr\u00e4radasta. Pro Sibeliusrata<\/a> -hanke k\u00e4ynnistyi vuoden 1994 j\u00e4lkeen, kun suojeltu satamarautatie oli purettu Vesij\u00e4rven aseman edustalta. Hanketta oli k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mm. lahtelainen rautatieharrastaja Markku Meriluoto sek\u00e4 muita Lahden rautatieharrastajien aktiiveja. Itse olen osallistunut hankkeeseen laatimalla suunnitelmista yhteenvedon, jota on aika-ajoin p\u00e4ivitetty. Hanke ei liity raitioteihin vaan nojaa rautateihin.<\/p>\n

Vuonna 2018 julkaisin 30-vuotiaan Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n juhlavuoden innoittamana rautatieharrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta, siit\u00e4 mill\u00e4 tavoin kaupunki voisi huomioida rautateiden merkityksen Lahden kehitykselle. Esittelen artikkelissa ”Rautatiekulttuurin vaalimista<\/a>” kolme toimenpide-ehdotusta, ja toivotaan ett\u00e4 joku niist\u00e4 kantaisi hedelm\u00e4\u00e4. Artikkeli ja paljon muuta rautateihin liittyv\u00e4\u00e4 on luettavissa tulipy\u00f6r\u00e4.fi-sivustollani.<\/p>\n

Olen my\u00f6s kirjoittanut ratapohjista ja niiden hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 py\u00f6r\u00e4ilyverkoston rakentamisessa. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 on mm. Helsingiss\u00e4 L\u00e4nsisatamaan johtaneen rautatien ratapohja, johon muodostui py\u00f6r\u00e4tie Baana.<\/p>\n

Lahti ja Lahden seutu teett\u00e4\u00e4 selvityksen<\/strong><\/p>\n

Lahden kaupunki ja ymp\u00e4rist\u00f6kunnat her\u00e4siv\u00e4t vihdoin seudun v\u00e4h\u00e4liikenteisten rautateiden tarjoamaan mahdollisuuteen vuonna 2018. Kaupunki tiedotti selvityksen teet\u00e4tt\u00e4misesti 5.11.2018 julkaistussa viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n

Selvityksen duoraitiotiej\u00e4rjestelm\u00e4n mahdollisuuksista P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 tilasivat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sek\u00e4 Uudenmaan ELY-keskus Proxion Oy:lt\u00e4. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen liitto osallistui ty\u00f6n ohjausryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6s on ladattavissa pdf-muodossa nimell\u00e4 Duoraitiotie<\/a>. Siin\u00e4 todetaan mm. seuraavaa:<\/p>\n

”Heinola-Lahti-Loviisa \u2013rataosuus on v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ja radan kapasiteetti mahdollistaisi henkil\u00f6liikenteen liikenn\u00f6innin Heinolan ja Orimattilan suuntiin. Raideliikenteen tehostamisella voisi olla positiivinen vaikutus Lahden kaupunkiseudun ja koko P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen maakunnan kehitt\u00e4misen kannalta.
\nDuoraitioliikenteen perusselvityksess\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n seudullisen duoraitioliikenteen mahdollisuudet Heinola-Lahti-Orimattila \u2013v\u00e4lill\u00e4 olemassa olevaan rataverkkoon tukeutuen. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n alustavasti mahdollisuuksia laajentaa raitiotiet\u00e4 Lahden kaupunkialueelle.Selvityksen kokonaishinta on 36 000 euroa (alv 0%), Lahden kaupungin osuus on 10 000\u20ac (alv 0%).”<\/p><\/blockquote>\n

Vihdoin siis Lahden seudullakin her\u00e4ttiin kiskoliikenteen mahdollisuuksiin. Viranhaltijap\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen l\u00e4hetin onnittelut s\u00e4hk\u00f6postitse kaupungin edustajalle sek\u00e4 lis\u00e4tietoa omasta suunnitelmasta (mit\u00e4\u00e4n kommenttia\/vastausta en saanut).<\/span><\/p>\n

Selvitys<\/a> Lahden seudun duoraitioliikenteesta valmistui elokuussa 2019. Selvitys on ansiokas ja kiinnostava: ammattilaisten tekem\u00e4n\u00e4, kertoen taustoista ja hankkeesta oleellisen tiivistetysti, selvitt\u00e4en karkeasti duoraitiotieverkoston infrastruktuuriin, liikennem\u00e4\u00e4riin, lupakysymykset, hallinnon sek\u00e4 liikenn\u00f6intiin liittyv\u00e4t kustannukset. Silti julkaistu yleissuunnitelma noudattelee p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4ni pikaraitiosuunnitelmaa vuodelta 2007. Raportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja samoja painotuksia mit\u00e4 omassa visiossani esit\u00e4n.<\/span><\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 nyt seudun kaupunkien virallisetkin tahot saaneet mustaa valkoiselle ja
\nkiskoliikenteest\u00e4 keskusteleminen voi jatkua. Julkaistu raportti on t\u00e4rke\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 seudullisen joukkoliikenteen kehitt\u00e4misen kannalta, mihin tahansa suuntaa sit\u00e4 halutaan vied\u00e4.<\/p>\n

Lahti sai rautatien<\/strong><\/p>\n

Lahden kyl\u00e4 sai rautatiens\u00e4 1869 kun Riihim\u00e4ki-Pietari radan osuus Riihim\u00e4elt\u00e4 valmistui. Tosin kyl\u00e4st\u00e4 rautatieasemalle kulki silloin
\nSamalla rakennettiin Vesij\u00e4rven satama ja sille rautatie sek\u00e4 rannan teollisuuslaitoksille. Kauppalan (1878-1905) sijainti houkutti yritt\u00e4ji\u00e4, ja vuonna 1900 avattiin yksityinen kapearaiteinen rautatie Niemen satamasta Loviisan Valkoon. N\u00e4in Lahti sai ”oman” merisataman. Heinolaan johtavasta radasta v\u00e4\u00e4nnettiin vuosikymmeni\u00e4; p\u00e4\u00e4t\u00f6s rakentamisesta tehtiin vuonna 1909, mutta rakentaminen alkoi vasta vuonna 1928 ja valmista tuli vuonna 1932. Lahdessa rautateiden rakentaminen jatkui 1950-luvun alussa ja vuonna 1953 valmistui kaupungin pohjoisosia halkova, p\u00e4\u00e4asiassa Joutjokea seuraava nk. Mukkulan rata. Sen valmistuttua Lahti oli rautateiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 eik\u00e4 kaupungin keskustaan p\u00e4\u00e4ssyt ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai alittamatta rautatiet\u00e4.
\nVuonna 1958 Loviisan rautatien omistus siirtyi valtiolle ja vuonna 1960 purettiin kapearaiteinen rautatie Lahden keskustassa ja samalla rata muutettiin leve\u00e4raiteiseksi Lotilasta Loviisaan.
\nVesij\u00e4rven sataman teollisuuslaitokset v\u00e4istyiv\u00e4t viimeist\u00e4\u00e4n 1990-luvun alussa uuden asuinalueen tielt\u00e4. Rantaan syntyi uusi kaupunginosa ja satamasta muodostui ”lahtelaisten olohuone” kahviloineen.
\nSatamarata purettiin Jalkanrannantielt\u00e4 satamaan vuonna 1994 ja Jalkarannantielt\u00e4 Salpaussel\u00e4nkadulle vuonna 2006.
\nVuonna 2023 Mukkulan radan viimeinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 Polttimo Oy muutti uuteen tuotantolaitokseensa Kujalaan, joten rata suljettiin liikenteelt\u00e4.<\/p>\n

Lue:
\n– Duoraitioliikenteen mahdollisuudet – Heinolan, Lahden ja Orimattilan duoraitioselvitys 2019<\/strong> > PDF<\/a> (Proxion Oy, 2019)
\n–<\/strong> Pikaraitiotie Lahteen<\/strong> > Johdanto<\/a> (Sauli Hirvonen, 2007\/2017-2018)<\/p>\n

Artikkeli julkaistu alun perin 8.11.2018, p\u00e4ivitetty 13.8.2019, 22.10.2022 ja 9.12.2023<\/p>\n

<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pikaraitiotiesuunnitelma Viel\u00e4 1990-luvulla Lahden kaupungin runsaat teollisuusraiteet sek\u00e4 laajemmin seudun rautatiet tarjosivat oikein hyvi\u00e4 kohteita aloittelevalle rautatieharrastajalle. Tuolloin teollisuustoiminta oli murroksessa, joka heijastui my\u00f6s ratojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: kuljetukset olivat hyvin pitk\u00e4lti siirtyneet maanteill\u00e4 ja rautatiekuljetukset v\u00e4heniv\u00e4t. Vanhassa teollisuuskaupungissa oli hyv\u00e4t puitteet … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,3,106,116,114],"tags":[],"class_list":["post-10402","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-huomiot","category-jutut","category-kaupunki","category-liikenne","category-ymparisto-jutut"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10402","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10402"}],"version-history":[{"count":52,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10402\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16989,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10402\/revisions\/16989"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10402"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=10402"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/www.lahenlehti.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=10402"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}